viidentoista lapsen äiti vastailee hetken kysymyksiinne!

Muistatko ulkoa lastesi henkilötunnukset? Entä erotatko muistoissasi jokaisen lapsen raskausajan, synnytyksen ja vauva- ja taaperoajan tapahtumia?



Kysyy hän, jonka muisti toimii pätkittäin, vaikka lapsia on vain kaksi...

entä pääsi?

Joutuvatko lapset jakamaan huoneensa useamman sisaruksen kanssa?

Paljonko ovat taloutenne ruokakulut? (tähtitieteelliset, oletan...) :-)

Kuinka usein otat omaa aikaa?

.

tai sit ei.....

Jos oliki provo niin

Täällä on 13

En muista sos.tunnuksia mut löytyy papereista j lompakosta helposti. Oman ja mieheni muistan

Tiukka on ainaki pinna välillä. Helpottaa käydä ulkona mutka.. Muuhunkin pitää panostaa että pysyy kunnossa=ulkoilu ja liikunta siis tärkeää=henkireikä ja harrastus

On oma valinta lapset. Kuka suomessa voi pakottaa sellaiseen hommaan jos ei halua

Tilanne ja aika ratkaisee asumisen. Aloitettiin yksiöstä, tällä hetkellä 230 neliötä, joskin aika täynnä. Onneksi osa lapsista muuttanut jo omiinsa. Mutta tavaraa heiltäkin on jäänyt

Pahimmillaan on ollut muuton yhteydessä että tilapäisesti 5 samassa huoneessa. Ei kuitenkaan samassa sängyssä kuten entisajan suomessa oli... 2-3lasta per puusänky

Nyt 1- 3 samassa huoneessa riippuen järjestelystä. 4vessaa (3plus pesutilojen)

yhteiset tilat isompia joissa vietetään enemmän aikaa

Omaa aikaakin on, koska mies ja lapset auttaa kuten kuuluukin talouden hoidossa. Iltayö on paras kun kaikki nukkuu ja sa huokaista helpotuksesta, ja hiljaista

Jokohan tuli vastattua

miten riittää rahat?

Ruokakulut vievät suurimman osan taloudesta, ja jos jotain riidan aihetta meillä uri tämä. Paljonko ostetaan, kuka huolehtii ettei mene pilalle/on riittävästi ja lisäksi ruoka-allergioita. Mies haluaisi ostaa yksinkertaista ja lähes samaa ruokaa joka päivä, ja haluaisi että kaikki leivottaisiin aina samoilla resepteillä.

Itse pidän luovasta ruoanlaitosta, ja silloin mielenkiintokin pysyy siinä. Eli mitä on kaapissa, niistä keksitään ja yhdistellään.

Leivotaan paljon itse, kaksi tytöistä ja yksi poika(joka ei asu nyt kotona) ovat taitureita keittiössä. Áuttavat taloudessa, ja ainakin viikonloppuna ruoan teossa. Lauantaisin ostamme puolivalmista, maksoi mitä maksoi

Lisäksi itsellä luontaisvarana osa ruoka-aineista niin ei onneksi tarvitse kaikkea ostaa, esim. perunat, marjat, porkkanat, vähän viljaa.. Ne ovat hyvä apu talven varalle

Olemme lestadiolaisia, mutta kaikki lapsemme eivät ole. Silti elämme normaalia arkea ja tulemme keskenämme toimeen.

Raha ei tahdo riittää, mutta olen itsekin siirtynyt työelämään kun nuorin on jo koulussa, ja saamme järjesteltyä tilanteen mukaan. Eletään siihen malliin kun on varaa. Koskaan ei ole kunnollista ja hienoa autoa ollut, mutta eteenpäin on romuilla päästy ja linja-autolla. En ole kateellinen tuttujen paremmalle tilanteelle. Naapurina asuu lapsuusystäväni, johon ymmärrettävistä syistä on harventunut kontakti vuosien varrella. Hänellä on unelma-ammatti (yritys), kaksi lasta, hieno talo ja auto, ja sama mies johon hän tutustui nuoruusvuosinamme. Monesti ollaan keskusteltu tilanteistamme, ja ymmärrämme toisiamme, mutta molemmat tahollaan onnellisia. Elämä on valintaa, kukin tavallaan! Minulle lapset ovat rikkaus ja lahja

Nyt menen kun tulee lapsenlapsi tyttären kanssa käymään, mutta käyn illalla vastaamassa jos on lisää kysymyksiä.

suurperheen onnellinen äiti