G: Minkä ikäistä lasta saa mielestäsi tukistaa? Minkä ikäistä ei?
Kommentit (20)
mutta samanlainen olet omia lapsiasi kohtaan, huomaatkos? Minua ei oo koskaan tukistettu eikä annettu luunappeja, vaan vanhemmat kunnioitti minua ja minä vanhempia. Ja sama malli jatkuu omille lapsille ihan ilman ongelmia. Väkivalta on väkivaltaa, oli sitten kyse luunapeista tai pieksämisestä.
Omassa lapsuudessani tukistaminen oli "normaalia" ja selkäsaunojakin saattoi tulla, etenkin luunappien antaminen oli "normaalia", eikä minkäänlaisia traumoja ole jäänyt!
jatkaa, että oma hyvin vilkas ja impulsiivinen poikani saattoi ihan huvikseen lyödä esimerkiksi kaveria kengällä päähän tai lyödä ihan vaan hetken mielijohteesta vielä melkein 5-vuotiaanakin ja siinä vaiheessa oli pakko turvautua tukistuksiin muutaman kerran ennen kuin viesti meni perille ja poika alkoi itse harjoittaa itsehillintää. Siihen asti hän oli ilmeisesti aina odottanut että äiti tulee ja kantaa pois jos hän saa päähänsä alkaa lyödä leikkikavereitaan. Tämä lapsi oppi 5-vuotiaana lopettamaan tyhmyydet puheen voimalla, joten ei enää tarvinnut mennä väliin. Ja vaikka kuka mitä väittäisi, hän oppi nimenomaan pienen kivun kautta.
Toinen poikani taas on rauhallinen ja lopettaa väkivaltaiset temppunsa pelkällä jäähyuhkauksella jo 3-vuotiaana, joten häntä ei ole ikinä tarvinnut kurittaa muuten.
Ja tunnen muuten useammankin nuoren aikuisen, joita ei ole koskaan kuritettu fyysisesti ja heistä on kyllä vanhempien kunnioitus kaukana. Toisaalta tiedän myös monta aikuista, joille vanhemmat ovat antaneet ympäri korvia ja ovat läheisissä ja kunnioittavissa suhteissa omiin vanhempiinsa. Eli joskus tosiaan tuntuu, että vielä parikymppiselle pitäisi isän joskus näyttää kaapin paikka ihan kädestä pitäen...
Sitten on myös 1v lapsi.
Muutaman kerran on ollut PAKKO antaa pieni luunappi tuolle kaksipuolivuotiaalle, kun on oikeasti tehnyt jotain vaarallista joko itselleen tai pikkuveljelleen!
Ja siis ensin tietysti on kielletty tiukasti että noin ei tehdä, mutta jos ei ole mennyt sana perille ja meno jatkuu, olen luunapin antanut. On loppunut tyhmyydet sitten siihen.
Väärin se on, mutta siinä tilanteessa kun poika viidettä kertaa kiipeää tiskipöydälle tai muuta vastaavaa kielloista huolimatta, niin en ole muuta keksinyt. Ei ole auttanut toiseen huoneeseen vieminen tai muun kivan tekemisen keksiminen. Osittain siis varmasti pojan tuhmuudet johtuu mustasukkaisuudesta pikkuveljeään kohtaan, mutta minkäs teet. En yksin päivisin voi revetä joka suuntaan kolmen lapsen kanssa. =/
Kivittäkää.
lasta rangaistaan väkivallalla, kun lapsi on ensin ite satuttanut jotain toista?! Siis mitä se lapsi siitä muka oppii? Äiti tai isi tulee ottamaan tukasta kiinni tai näpäyttää luunapin otsaan ja huutaa, että "Ei saa satuttaa muita!"
Pikkusen ristiriitaista.
Itse olen saanut tukkapöllyä lapsena, ja ainakin kolmesti remelillä selkään. Remeliä en ole puolustamassa, mutta pitäis vanhemmilla joku oikeus olla kurittaa lastaan. Ymmärrän kuitenkin nykypäivänä miksi tämäkin kielletään, toisilla ei löydy kohtuutta asiaan!
Suurimmaksi osaksi itsellä auttaa korotettu ääni ja vihainen katse, lapsi tulee heti pyytämään anteeksi melkein aina. Hän ei kestä että äiti pettyy tai suuttuu. Muutaman kerran on pitänyt vaikka vauhdilla toimittaa huoneeseensa, tai antaa tukkapöllyä. Mutta mutta..olen huomannut että jos sille linjalle lähtee, tulee helposti lipsahdettua ja tehtyä useammin. Jotenka parempi pitäytyä siinä tuimassa ilmeessä.
Oiskohan sellainen 5-20kertaa koulukkaan elämässä realistinen määrä...
Tekopyhät ja lain valvojat, saa kommentoida ja kritisoida, mutta lisään vaan että teidän lapsista kyllä näkee ettei ne kunnioita vanhempiaan, ja on saanut hällä väliä vapaakasvatuksen!
Jos lapsi itse ei ole herkkä kivulle eikä empatia ole vielä kehittynyt, hänelle voi olla suuri valaistuksen hetki kun häntä vuorostaan hiukan satutetaan, jolloin hän tajuaa miltä se muista tuntuu. Yksinkertaista, mutta niin totta.
kun äiti ei voi "revetä joka paikkaan"?
Olipas yksi huonoimpia kuulemiani perusteluja. Eli jos äiti on kykenemätön muuten selviytymään lastensa kanssa, sitten voi vähän nippailla ja satuttaa penskoja?
Eikö teillä tosiaan ole mitään muuta, lain sallimaa tapaa ratkoa ongelmianne kuin satuttaa lapsianne? Olette luusereita.
"He kunnioittivat minua ja minä nyt omiani" . Kukapa ei omaa lastaan kunnioittaisi. Mutta minä, joka en eläissäni ole viidelle lapselleni edes luunappia antanut, olen sitä mieltä, että pullamössöjä näistä tulee, masentuneita ja kaikkensa periksi saaneita, jotka eivät kykene kunnolliseen työhön eivätkä perustamaan perheitä...kun joku toinen voi pian olla eri mieltä...
Tauti vie, antakaa lapsille rajoja ja rakkautta ja sitä ehditte paremmin, jos menette täältä hus pois ja näyttämään tenavillenne sen rakkauden.
Huokaus av-mammat, kukahan teidät on kasvattanut?
mutta itse myönnän että olen pari kertaa esikoistamme tukistanut hänen ollessaan pahimmassa 4 vuoden uhmassa. Enkä puolustele tekoani millään, vaikka syynä tuohon lienee äidin väsymys ja "kokemattomuus" miten toimia todella uhmakkaan lapsen kanssa, joka aikaisemmin ollut todella helppo ja tottelevainen. Tästä olen ottanut opikseni ja enää en ole syyllistynyt lasteni kohdalla minkäänlaiseen väkivaltaan. Ja anteeksi on pyydetty lapselta ja selitetty miksi äiti teki niin, ja että se oli väärin.
Kumpikaan ei siis ole sallittu olipa kyseessä sitten lapsi tai aikuinen ihminen. Molemmat ovat rikoslaissa rangaistuja tekoja. Tukistaminen voidaan katsoa oikeudessa joko lieväksi pahoinpitelyksi tai pahoinpitelyksi.
Se joka tukistaa ei kunnioita lastansa, oikeasti, hän vain elää harhamaailmassa ja selittää kaikki ikävät jutut retorisin keinoin paremmiksi mitä oikeasti ovat.
Jos tukistaa, satuttaa, olisi hyvä myöntää se itselle - ja kantaa vastuunsa siitä mitä tekee eikä selitellä mielin kielin laittomia tekojaan.
Ilmeisesti tukistaminen ainakin tekee ihmisestä samalla epärehellisen itselleen ja muille.
epätoivottavaa käytöstä pystyy muuttamaan. VOin hyvinkin kuvitella että joskus joku saattaa mokata ja tukistaa lastaan, eikä maailma siihen välttämättä kaadu, kunhan siitä ei tule toistuva tapa toimia ja vanhemmalla on kykyä käsitellä asiaa lapsen kanssa jälkeenpäin (eikä tukistaminen ole ollut kovin voimakasta).
Mutta se, että tukistamista puolustelee, se on minusta tuomittavaa - sillä silloin tukistaminen on yleensä vanhemman toistuva tapa reagoida lapsen tietynlaiseen käyttäytymiseen ja silloin se aina jotekin vaikuttaa lapsen ja aikuisen suhteeseen, tai ainakin lapsen minäkuvaan.
Jostain syystä joka toisella suomalaisella lapsella on negatiivinen minäkuva- siis usko ettei ole rakastettu, arvokas ja hyvä - minusta tämä on hyvin huolestuttavaa. Minäkuvaan on vanhempien tavoilla kohdella lasta ratkaiseva merkitys.
Vastaan kuitenkin:
EI MINKÄÄN IKÄISTÄ
Väkivalta kasvattaa aina väkivaltaa.
kunhan perustelee tekonsa kasvatuksellisin syin? Juu, ei minkään.
Enkä huomannut kenenkään puolustelevan tuossa toisessa ketjussa tukistamista, vaan ainoastaan huomauttavan siitä, mistä nyt kannattaa tehdä numero.
Eli jos oma lapseni varastaisi tupakkaa 12-vuotiaana kaverin vanhemmilta, en viitsisi tehdä numeroa tukistamisesta, vaikka toki pesäeroa varmaan tekisin tilanteessa joka tapauksessa.
Järjen köyhyyttä, jos ei osaa lastansa ohjailla ilman väkivaltaa.
itse olen sitä mieltä, että siinä vaiheessa kun lapsi tajuaa puhetta ja rajansa, ei enää tarvita tukistamisia eikä muitakaan vastaavia pakkokeinoja (holding yms.). Eri lapset saavuttavat tämän tason eri-ikäisinä ja monet lapset eivät koskaan aiheuta vaaraa itselleen eikä ympäristölleen siinä määrin, että heitä pitäisi fyysisesti rajoittaa.
Omassa lapsuudessani tukistaminen oli "normaalia" ja selkäsaunojakin saattoi tulla, etenkin luunappien antaminen oli "normaalia", eikä minkäänlaisia traumoja ole jäänyt! Nyt olette vastaan luunapsujakin vain koska se on laillisesti nykyään väkivaltaa???
Itse en anna lapselleni selkäsaunoja enkä ole tukistanut mutta luunappeja olen kyllä antanut jos tilanne on ollut todella mahdoton. Olen siis väkivaltainen mammeli? :D Hah!
Junassa näin uhmateinin, ei totellut äitiään vaikka äiti komensi todella lujasti mutta teinaripoika SYLKI junan lattialle kun testasi äitiään. Meinasin sanoa äidille että anna nyt jumalauta sille kakaralle edes luunappi kun ei osaa käyttäytyä!! Itse olisin ottanut poskista kiinni ja puhutellut mutta nykyajan pennut tietää että jos koskee, se on väkivaltaa joten teinit latelee soittouhkauksia sosiaalitoimistoon yms...
Kokemukseni mukaan jotkut eivät ikinä.
Vaikuttaa siltä, että suuri osa vanhemmista kaipaisi sitä tukkapöllyä!
Ja kasvatusta!
Mutta sehän on laitonta...kuten lastenkin satuttaminen.