On tuo lasten opettajien ja joka sukankutojan kerhon vetäjien lahjominen ärsyttävää.

että koululaisella kerättän 5 euroa per nuppi ja ostetaan joku yhteinen lahja.

Varmaan opestakin kivempaa kuin saada 25 hyasintia.

ei ole ollut tapana viedä mitään hoitajille tai opettajille

Muistan, että meidän luokka aina keräsi lahjarahat kun olin koulussa.

Nyt olen ihmetellyt samaa mitä ap. Joku kirjoitti täällä vähän aikaa sitten kuinka oli viime vuonna vienyt opelle lahjaa ja opettajan pöytä oli ollut täynnä paketteja (vastasi jollekin joka kysyi onko ok jos ei osta mitään). Kyllä toi on jo liioittelua mun mielestä.

Omat lapseni eivät ole vielä kouluiässä. Pk:iin vien varmaan jotain syötävää kahvihuoneeseen.

vaan juuri turhan kulutuksen ja pian kaatopaikalle päätyvien tavaravuorien pienentämiseksi. Ryhmälahja (järkevä sellainen) onkin ok, mutta kaikilla on jo kotonaan niin paljon kamaa, että lisää ei oikeasti tarvita. Itse annamme aikuisille lähinnä syötäviä ja juotavia lahjoja.

Me vietiin kerhontädeille ja muskaritädille itsetehty saippua ja suklaata. Mäkin vierastan kaikkea turhaa krääsää...mutta haluan aina muistaa tätejä jotenkin. tekevät arvokasta työtä ja lapseni viihtyy heidän turvallisessa huomassaan:)

Olin ihan äimänä kun ensimäisen kerran luin av:lta että jokaiselle kissanristijäisten vetäjälle pitäisi viedä jokin lahja. Huhhuh. Ennen lapset saivat sieltä kerhosta lahjoja ja vetäjä hyvällä mäihällä joulukortin. Terve.

ei sen aina tarvi olla sitä roinaa edes.

vieläpä kaksi kertaa vuodessa! Oma lapseni ei ole vielä edes päiväkodissa, mutta ei kyllä ole tulevaisuudessa aikomustakaan ruveta ostelemaan opettajille mitään. Jouluna voi toki kortin antaa ja mielellään lapsen itse askarteleman.



Lahjojen antamisen hyväksyn ja ymmärrän vain silloin, kun opettaja vaihtuu esim. yläkouluun siirryttäessä tai pidetty opettaja lähtee muusta syystä pois. Tällöin ryhmälahja on hyvä idea, niin opelle jää yksi kiva muisto luokasta eikä jotakin tarpeetonta roinakasaa.



T. Opettaja joka ei voi sietää minkään sortin nuoleskelua

Minä näen, että opettajan tms. muistaminen jouluna tai keväällä on osoitus siitä, että tämä on tehnyt työnsä hyvin ja lahjan antaja on huomannut sen. Muistaminen on silloin tärkeintä, ei se mitä antaa. Itse tehty kortti, jossa vaikka on joku kauniisti sanottu henkilökohtainen lause, on ollut minulle tärkeimpiä saamiani muistamisia. Samoin esim. sellaiset hetket, että joku vanhempi on kädestä pitäen tullut toivottamaan hyvää joulua/kesää ja kiittänyt hyvästä työstä. Näillä muistoilla on suuri arvo opettajalle silloin, kun työ tuntuu menevän päin honkia.



Muistamisella opetetaan myös lapset muistamaan ja huomioimaan toisia. Siksi minä näen ihan järkevänä tämän "lahjomisen". En jaksa uskoa, että kukaan lahjaa antava vanhempi ajattelisi, että lahjan antaminen ikäänkuin voitelee opettajaa antamaan parempia arvosanoja tai ystävällisempää käytöstä lasta kohtaan. Luotan siihen, että suurin osa opettajista tietää, että lahjojen antamattomuudelle voi olla perheessä monta hyvää syytä (tal.vaikeudet, mielenterveys, kiireet jne). Jokainen lapsi saa saman kohtelun koulussa, toi opelle jotain tai ei.



yks toinen ope

"Luotan siihen, että suurin osa opettajista tietää, että lahjojen antamattomuudelle voi olla perheessä monta hyvää syytä (tal.vaikeudet, mielenterveys, kiireet jne)"



Nämäkö ne syyt on, aika negatiivisia? Jos lahjaa ei anna niin perheellä on ongelmia?

t. kolmas ope

eli turhan kulutuksen vastustaminen ja korruption pelko. Esim. Venäjällähän ei pääse luokalta, jos ei opettajaa lahjota. Pelkona on että se menee tähän Suomessakin. Monet ihmiset eivät vaan näe mitään syytä ostaa aikuisille, normaalia päivätyötään tekevälle lahjoja. Joukossa on myös opettajia, kuten tuo ensimmäinen opettaja, joka tällaista lahjomista eivät edes arvosta.



Omassa nuoruudessani ei ollut tapana antaa lahjoja opeille kuin erityistapauksissa yhteislahjoja ja minusta tämä nykyajan meininki eli opettajan pöytä täynnä lahjoja on aivan väärä signaali. Liikaa tavaraa, ihan yksinkertaisesti.

suklaata ja saippuaa ei vaan moni uskalla käyttää hygienian epämääräisyyden vuoksi.

Parhaimmillaan 10 tädille...



Eikös siitä hoidosta maksetakin jotain vai muistanko väärin?

ole mielenterveyteni tai -sairauteni, ei kiire eikä taloudelliset vaikeudet. Syy on se, etten katso sitä tarpeelliseksi. Olen tavannut opettajan n. 4 kertaa, jutellut 2 kertaa. Hän on minulle aika tuntematon ihminen. Lapseni on 7-vuotias, jolla ei ole juurikaan rahaa, eikä hän pääse kauppaan,joten hän antaa opettajalle itse tekemänsä kortin, koska haluaa muistaa opettajaansa.

Päiväkodin ja eskarin hoitajia aikanaan muistin lahjoilla, koska he olivat minulle tuttuja ja tapasin ja juttelin heidän kanssaan päivittäin. Koin myös heidän suhteensa lapseeni hyvin läheiseksi ja olin siitä kiitollinen ja halusin ilmaista kiitollisuuttani lahjoin.

Ei tytön vanhemmat lahjaa ostaneet

ja häpeissään nyt katseen maahan luo.

Ei ymmärtäneet tuon tytön vanhemmat että kelvanneet

ei pelkät kiitokset opettajalle nuo.



Nyt opettajan on lasta sääli

joka ei lahjaakaan hänelle tuo

Ei hällä ole kuitenkaan mikään muu huoli

kuin että eriarvoisen kohtelun se luo.



Tähänkö on tultu?

Kapitalismi kukoistaa?

Mammonaa vaan palvotaan?

Uskontoa monin verroin vahvempi?



Eivät opettajatkaan sen yllä ole

kun he kuorossa huutaa:

lahjoja, lahjoja

tuokaa vaan.

Me sanomme: kiitollisuus ja vaatimattomuus

kaunistaa ja se vielä kerran palkitaan.

Vaan esim. jonkun hillopurkin tms. pois kulutettavan. Päiväkotiin vien jotain hyvää koko henkilökunnalle yhteisesti. Haluan kiittää lapseni hyvästä opetuksesta / hoidosta. Samalla lapsi oppii toisten huomioimista. Näin meillä, mutta se vanha kunnon kiitoskin varmasti riittää.

että miten suuri osa lapsista antaa opettajalle lahjan, jos yhteislahjaa ei hankita? Minulla on esikoinen eskarissa, enkä tosiaan TIEDÄ tätä asiaa. Silloin kun itse olin koulussa, kukaan ei vienyt opettajille lahjoja.



Tuovatko useimmat lahjan? Puolet? Alle puolet?

meni hoitoon (kivittäkää huono äiti).



Suoraan sanoen tein sen siitä pelosta, että lapseni voisi saada huonompaa kohtelua kuin muut, jos lahjaa ei tule. Annoin lahjan, vaikka vastustinkin ajatusta, tätä se rakkaus lapsiin teettää.



Tähän johtaa se, jos lahjomisesta tulee tapa, osa rupeaa tuomaan ihan tuosta syytä, eikä ole sanottua ettei se joidenkin opettajien/hoitajien kohdalla pitäisi paikkaansakin. Eli mitä isompi lahja sitä paremmat numerot/kohtelu jne.

Ja se on se idea,nimenomaan,että se lahja tulee LAPSELTA... JOS lapsi haluaa ostaa jotain opelle,se on minusta myös ok,mutta on vanhemman vastuulla sit laittaa joku raha-rajaus (esim max 4-5e..)

MUTTA se,ettää vanhempi itse kokee,et on jotain ostettava ja pähkäilee,et mitä ihmettä "Liisan" opelle ja mitä sit toisaalta "Matin" kerhon vetäjälle on typerää.



Veikkaisin,että ne työtään tekevät aikuisetkin arvostavat monin kerroin enemmän Liisan/Matin omin käsin tekemää korttia kuin joka vuosi samaa konvehtirasiaa/kukkaa/käsipyyhettä/tmv...



Meillä 4v tekee päiväkodinhoitajille (hänen ryhmässään 3 kpl) jokaiselle omat kortit ja 8v askartelee sellaisen avattavan kortin josta ponnahtaa jotain (? on itse löytänyt ohjeen jostain lehdestä ?) opettajalle.