Päiväkodistako muka nykyään virikkeitä ja sosiaalisia taitoja???
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200902239130125_uu.shtml
Aggressio itää isoissa tarharyhmissä
23.2.2009 1:29
Kehityspsykologian professorin mukaan päivähoidon laatu Suomessa on huonoa.
KESKUSTELUN-AVAUS Vuoden professoriksi 2008 valittu Liisa Keltikangas-Järvinen perää poliittisia päätöksiä päivähoidon ahdinkoa helpottamaan.
Alle kolmivuotiaiden päivähoitoryhmässä saisi olla korkeintaan 6-8 lasta, ja yli 12 muodostaa jo riskin. Tätä mieltä on Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen. Monet suomalaislapset kuitenkin viettävät arkipäivänsä kymmenienkin lasten laumoissa.
- Siirtyminen liian aikaisin suureen ryhmään haittaa lapsen älyllistä ja kielellistä kehitystä. Tästä on selvä tutkimusnäyttö, Keltikangas-Järvinen totesi sunnuntain Turun Sanomissa.
Professorin mukaan päivähoidon laatu on tällä hetkellä Suomessa kehno, ja seuraukset suurista ryhmistä voivat olla vakavat.
- Kun sosiaalinen kenttä ei ole hallittavissa, lapsi ei voi oppia sosiaalisia taitoja, vaan turvautuu aggressioon,
Lakiin tultava muutos
Keltikangas-Järvisen mielestä päättäjien tulisi puuttua lasten kasvuolosuhteisiin. Professorin keskustelunavaus otetaan tyytyväisinä vastaan Suomen Vanhempainliitossa. Liitto on jo useamman vuoden vaatinut, että eduskunta määrittelisi lailla päivähoitoryhmien pitävät maksimikoot, joista ei voisi poiketa kunnissa.
- Nykylain mukaan ryhmäkoosta voidaan niin sanotusti tilapäisesti poiketa, mutta nämä poikkeustilat on puutteellisesti määritelty, toiminnanjohtaja Pirjo Somerkivi sanoo.
Turun Sanomille puhuneen Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan on hyvä kysymys, onko koulumaailman nykyisellä levottomuudella tekemistä päivähoidon ongelmien kanssa. Pirjo Somerkiven mielestä yhteys on selkeä.
- Lapset eivät saa hoidossa turvallisuudentunnetta. Tämä tuottaa ongelmia, joita on hyvin vaikea korjata myöhemmin koulussa.
Kommentit (52)
Jossa yksi hullu puukotti hoitolapsia, yksi niistä oli 6 kk ja toinen 1,5v.
niitä mielenterveysongelmia, masennusta ja todellisuuden huonoa sietämiskykyä on tutkitusti eniten 80- ja 90 -luvuilla syntyneillä....
tiedä sitten, mistä se johtuu, mutta kyllä nykyiset 30- lähes 40-vuotiaat vielä suht täyspäistä porukkaa ovat verrattuna nykypäivän parikymppisiin.
... mutta kaikissa tuntuu olevan sama tilanne, tai näin ainakin meidän alueemme osalta. Tietystihän sitä voisi julkisilla kuskata muksuja aamulla jonnekkin tunnin matkan päähän ja siitä jatkaa sitten itse saman ajan töihin. Tulisi vähän turhan pitkät hoitopäivät lapsille. Nyt sentään pääsevät n. 7h päivällä ja ovat samassa päiväkodissa.
Ihannehan olisi päästä jollekin vähemmän kansoitetulle kaupunginosalle asumaan ja lapset hoitoon, mutta Helsingin hinnoilla se on aika mahdotonta...
T. 17
että ne 3-kuiset menee seimiin ja sitten myönnät, että valtaosalla onkin hoitajat kotona...
Ja Suomessa ei todellakaan kaikki lapset menneet päiväkoteihin lyhyiden äitiyslomien aikaan. Iso osa äideistä jäi kylläkin kotiin ja lapsilla oli hoitajia kotona jne.
Kyllä muualla Euroopassa ovat tavallisia ns. seimet, jossa on ihan pieniä vauvoja hoidossa. Samanlaisia oli Suomessa silloin kun äitiysloma kesti vain sen 2-3 kk.
Ja sinä kirjoittelit puutamaataheinää 3-kuisista...
joten ei se kuskaaminen mitenkään mahdotonta ole. Ainahan lapset voi laittaa hoitoon työpaikan viereen.
Ja jos haluaa lapset hyvään kouluun, voi joutua kuskaamaan yhtä kaikki.
Muualla Euroopassa on tavallista, että ilmainen varhaiskasvatus alkaa 3-vuotiaana, eikä ne ryhmät todellakaan mitään pieniä ole, ihan yhtä isoja kuin koululuokat...
Ja 70-luvulla Suomessakin oli tavallista, että lapsi vietiin hoitoon 3-kuisesta lähtien. Onko nämä 70-luvulla syntyneet sitten erityisen ongelmallisia: sosiaalisilta taidoiltaan heikkoja ja empatiakyky puutteellista?
Itsekeskeisyys rehottaa ja minä-minun-minulle ja heti vanhemmat uupuvat suorituspaineiden alla. Sinkkonen taisi tv:ssä kerran mainita, että jo 6 vuotiailla on nykyään masennusta ja 25% nuorista kärsii masennuksesta.
Pehmeät arvot on poljettu unholaan epäseksikkäinä.
Mutta toki olet varmasti niin viisas, että osaat arvoida päivähoidon tilanteen paremmin kuin asiaan perehtynyt professori :) Street Smart rules ok.
Tämä päivähoidon ja koulujen ahdinko olisi rahalla ratkaistavissa, nyt vaan puuttuu tahto. Lyhytnäköistä politiikkaa, joka maksaa tulevaisuudessa ja paljon.
toivottavasti vaan asian eteen tehtäisiinkin jotain.
Ja ei se tosiaan ole vanhempien vika, että laittavat alla 3-vuotiaat päivähoitoon. Monilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Itsekin palaan töihin viimeistään, kun kuopus täyttää 2vuotta. Mielelläni pitäisin lapsemme kotihoidossa, mutta talous ei vaan anna myöden. Asumme Vantaalla, ja 2 vuotiaasta ei saa enää kuntalisääkään,ja sitten tulee meidän perheen kipukynnys vastaan. Kaikki mahdollisuudet olen miettinyt, kävinpä Kelan laskurilla laskemassa, jospa saisimme asumistukea edes, mutta eipä heru sitäkään (vaikka mies ei olekaan huipputuloinen).
Mutta toisaalta esikoisemmekin meni päivähoitoon 2 vuotiaana (on nyt kotihoidossa) ja on ihan tasapainoinen ja mielestäni hyvin älyllisestikin kehittynyt neitokainen. Ehkä meille on sitten osunut hyvä hoitopaikka. Ja esikoinen kaipaa kovasti päiväkotiin takaisin, vaikka myönnän, että juuri hieman ennen 3 ikävuotta tytöllä oli hieman vaikeaa jäädä hoitoon,mutta se vaihe kesti vain hetken (sijainen vaihtui vakihenkilöön niin asiat parantuivat).
Tämä ketju osoittaa hyvin millainen ahdistava ilmapiiri äitien kensken vallitsee =(
Keltinkangas-Järvinen nostaa esiin todella tärkeän asian, mutta mitä tekee äidit. Alkavat tapella ja puolustaa omaa valintaansa. Eikös nyt olisi aika olla samaa mieltä sittä, että kaikille lapsille tulisi turvata hyvä lapsuus. Kotona tai Päikyssä. Mitä hiton väliä sillä on, millaista elämä on ollut joskus aiemmin? Nyt on nyt ja päiväkotien tilanne on huono, vaikka joukossa muutama loistava yksikkö olisikin.
Te olette surullisia tappelijoita suurin osa ja just niitä omaan napaan tuijottajia. Omat vanhemmat asenteineen taitavat olla pahin uhka lasten mielenterveydelle.
Ja ei kukaan väitä tietenkään, että kaikki lapset meni 3-kuisina hoitoon. Harvinaista se ei mitenkään ollut kuitenkaan. Näitä seimiä oli joka kaupungissa.
että ne 3-kuiset menee seimiin ja sitten myönnät, että valtaosalla onkin hoitajat kotona...
Ja Suomessa ei todellakaan kaikki lapset menneet päiväkoteihin lyhyiden äitiyslomien aikaan. Iso osa äideistä jäi kylläkin kotiin ja lapsilla oli hoitajia kotona jne.
Ja sinä kirjoitit myös ulkomaiden tilanteesta yleistäen.
Älä nyt ala perua puheitasi. Se on noloa.
Keltikangas-Järvinen edustaa yhtä koulukuntaa, ei hänellä ole hallussaan mikään yksi ja ainoa totuus.
Kummasti ohittaa mm. ne ruotsalaistutkimukset, joissa pieninä päivähoidon aloittaneilla koulumenestys oli kotihoidettuja parempi. Ei se ryhmäkoko kaikkea määrää.
Perhepäivähoidossakin on omat riskinsä, suurimpana epävarmuustekijänä se, että yhdelle hoitajalle annetaan valtava valta lapsen elämässä useaksi vuodeksi. Päiväkodissa on useampi silmäpari, jolloin yksittäinen hoitaja ei voi toimia aivan mielivaltaisesti.
...onhan täällä hyvin organisoitu julkinen liikenne juu,
mutta esim. itse käytän Helsingin sisällä työmatkoihin 2,5 tuntia päivässä. Siis minimissään tunti ja vartti yhteen suuntaan. Jippii. Siinä jos alkaisi kuskaamaan lapsia vaikka työmatkan varrelle (täällä Lauttasaaressa, missä työskentelen, ei myöskään ole pieniryhmäisiä päiväkoteja saatikka vapaita paikkoja), niin lasten hoitopäivä alkaisi viimeistään seiskalta ja kotiin päästäisiin hakemaan aikaisintaan klo 16.30 (riippuen siitä, kuinka pitkän matkan mä vielä matkustaisin päiväkodilta töihin....) ja isäkään ei sitä aikaisemmin pääsisi, vaikka pääseekin töistä vähän aikaisemmin, koska työpaikka on sitten taas ihan toisella puolella kaupunkia.
Eli on tätä asiaa pohdittu juu meillä.... elämä kun ei aina ole vaan niin mustavalkoista ja helppoa. Heti kun joku mulle kertoo, missä päin Helsinkiä on pienten ja isompien ryhmissä alle 12 (pienet) ja alle 16 (isot) lasta, niin mä alan miettimään toimenpiteitä.....
33, ihan joka kaupungissa oli yksi seimi? Vauts.
Ja sinä kirjoitit myös ulkomaiden tilanteesta yleistäen.
Älä nyt ala perua puheitasi. Se on noloa.
Liian kapea katsanto, liikaa muuttujia jätetty huomioimatta.
70-luvun ruotsalaiset pk:t eivät käy yksi yhteen suomalaisten pk:n kanssa vuonna 2009.
Espoon päiväkotien melutasoa tutkittiin viime syksynä. Yli puolessa päiväkodeissa oli suurimman osan lasten sisälläoloajasta yli 90 db. Ravintoloiden melutason maksimi on 87 db. Muissakin päiväkodeissa melutaso ylitti 90db, muttei sentään miltei kokoaikaisesti.
että huonokaan hoito ei pilaa lapsia...
Ja ihmettelette äitejä, ketkä hoitavat lapsensa kotona ainakin kolme vuotiaaksi asti!
LAADUKASTA?
Tuo ruotsalaistutkimus ei liity tähän aiheeseen millään tavoin.
Me emme tiedä (vai tietääkö joku) minkälaiset ryhmäkoot ruotsissa on ? Tai mikä on hoitajien ja lasten välinen suhdeluku? Tai miten pitkiä hoitopäivä lapsilla? Kysymyksiä voisi esittää vaikka kuinka.
Suomalainen päivähoito ei tällä hetkellä ole laadukasta.
Keltikangas-Järvinen edustaa yhtä koulukuntaa, ei hänellä ole hallussaan mikään yksi ja ainoa totuus.
Kummasti ohittaa mm. ne ruotsalaistutkimukset, joissa pieninä päivähoidon aloittaneilla koulumenestys oli kotihoidettuja parempi. Ei se ryhmäkoko kaikkea määrää.
Perhepäivähoidossakin on omat riskinsä, suurimpana epävarmuustekijänä se, että yhdelle hoitajalle annetaan valtava valta lapsen elämässä useaksi vuodeksi. Päiväkodissa on useampi silmäpari, jolloin yksittäinen hoitaja ei voi toimia aivan mielivaltaisesti.
Eli kannattaa tutustua useampaan ja jonottaa hyvään, eikä huolia mitä sattuu.