Myöntää täytyy myös että säälin päiväkoti-ikäisiä lapsia

Olen pph ja kyllä olen huomannut, miten lapset väsyy, vaikka kuinka kodinomaista hoito onkin. Loppuviikosta lapset alkavat olla väsyjä ja kiukkuisia, vaikka kuinka yritän päiviä rauhoittaa.

Vipinää kuitenkin on lapsillakin päivissä niin paljon, että väsyttäähän se.

Huomaanhan sen itsestänikin, että perjantaina takki alkaa olla jo aika tyhjä ja viikonloppuun rauhoittuminen paikallaan.

Tämä kommenttina silel joka kommentoi tekstiäni siitä kun lapseni ryhmiksessä monella ei ole yhtään hiihtolomaa. Ei tietenkään pidä pitää hiihtolomaa juuri sinä viikkona kun muutkin pitävät, mutta ihmettelen jos ei vanhemmilla ole yhtään talvilomaa pidettävänä vai viedäänkö lapset silloinkin hoitoon?

Minäkin olen onneksi freelancer, näin onnistuu lomien pitäminen kun itseä haluttaa. Tosin palkkapussi on pieni mutta uskon että perheemme on onnellisempi näin.

Aikasemmin lomailtiin ennen vappua. En pitäisi ikänä tähän aikaan vuodesta lomaa, jos ei olisi koululaista.

Ei kaikki lapset väsy tarhasta, vaan nämä pitkää päivää tekevät väsyvät kyllä erityisesti.

Ovat saaneet olla pitkään kotona. Nyt vanhempi aloittaa syksyllä esikoulun ja kuopus menee nyt sitten tarhaan siksi aikaa. Eli 4 tunnin päivät tulee olemaan.

lomaviikkoina. Yleisinä lomaviikkoina kun on pk:ssakin yleensä rauhallisempaa, saa lapsi olla hoidossa rauhallisempana aikana ja pitää loman joskus myöhemmin. Ihan fiksusti ajateltu. Tietysti siinäkin on ideaa, että äiti ja isä pitävät loman eri aikaan, jotta lasi saa pidemmän loman, mutta itse kyllä puhun myös perheen yhteisen ajan merkityksen puolesta.



Edellisessä työpaikassani olin aina yleisinä lomaaikoina töissä (piti olla), jos olis ollut silloin lapsia, niin lapset olisivat olleet myös hoidossa ko aikana. Itse olen LTO ja hoidan pienet lapseni kotona, eipä tarvitse aamulla aikaisen lähteä kuljettaan heitä hoitopaikkaan. Ihan keskenään eivät kuitenkaan saa kotona olla, koska meillä on omien lisänä hoitolapsia.



Kaikki eivät voi kuitenkaan olla opeja, tiedoksi ketjun opelle.

Ei kaikki lapset väsy tarhasta, vaan nämä pitkää päivää tekevät väsyvät kyllä erityisesti.

Olen opiskellessani lukenut tutkimuksen, jossa todettiin, että nimenomaan hoitopäivän pituus stressaa lasta! Eli jos ei päiväkotia ihan työpaikaksi voi lukea, niin ei paljoa puutu!

Meilä myös niin, että minä olen free ja mieskin saattaa järjestellä työaikojaan (liukuva työaika), niin että aluksi ei tarvittu päivähoitoa ollenkaan (nuorinkin ehti lähes 4-vuotiaaksi ja kaksi vanhinta kouluikään saakka kotona (niin ja kävimme kyllä paljon kerhoissa ja eskarit yms. normaalisti, jos joku nyt epäilee, että eristin jotenkin näitä vanhimmaisiani... :-D). Nyt sitten on tosi harvoin täyspitkiä hoitopäiviä meidän päiväkotilaisilla. Olemme kaikki tyytyväisiä, ja ihmettelemmekin miehen kanssa usein, miksi hankkia perhe, jos sen (maailman tärkeimpien ihmisten) kanssa ei pysty viettämään aikaa!

Sitten mennään omaan pihaan useimmiten, ja siellä on oman talon pph:n lapset leikkimässä ja odottamassa hakijaa. useimmiten vietetään tunti tai puolitoista siinä ja lapsella on seuraa ja tarvittaessa äiti vieressä. Jos on huono keli tai kylmä niin mennään sisälle kahdestaan.



Minä olen kyllä miettinyt, että tässä tapauksessa lapselle ei ole kovin eri asia se, että onko hän siinä pihassa minun vai hoitajan kanssa, kun aika menee kuitenkin siinä muiden kanssa leikkiessä. (sillä oletuksella siis, että lapsi olisi tuolla pph:lla päivisin)



Kyllähän tämä aikataulu helpottaa elämäämme muuten ihan mahdottoman paljon :)

Kiva kun teette kuten teille sopii hyvin! Minua vaan ihmetyttää miksi meidän tapa olisi jotenkin huono, jos se sopii MEILLE?



Minä teen työkseni 3- vuorotyötä ja mies monesti viikkoja työmatkoilla. Jos voitettaisiin lotossa niin kumpikin jatkaisi työtä, ei sillä että se nyt olisi jotenkin hohdokasta, vaan ihan sillä että työ nyt kuuluu elämään.. :D



Olen nro 9, ja kirjotin että LEIKKI on lapselle työtä. Sama se leikkiikö kotona vai hoidossa! Tarhassa on isot ryhmät, olisi hyvä jos ne olisi pienemmät mutta siinäkin on toisaalta ollut puolensa että lapsi on ryhmässä, eikä tutustu siihen vasta koulussa. Kannattaa lukea Pelastakaa pojat- kirja. ;)



Meillä lapset on vilkkaita ja puuhakkaita, niille ei ole ongelma toimia ryhmässä ja siinä viihtyy hyvin.

Omat lapset ei vaadi jatkuvaa syliä, ne tykkää kuitenkin että sielä on ne kaverit! Ja niiksi en voi muuttua vaikka voin askarrella (no vauvan kanssa ei se aina onnistu mutta kuitenkin).



En tiedä mimmosissa ihme portsari-tarhoissa te jokkut "hoitajat" olette olleet jos lapset menee vaan säilöön, mutta meijän tarhassa lapset syö, nukkuu, jumppaa, ulkoilee, askartelee, leipoo. Päivästä ei mene paljoa aikaa siihen etteikö olisi tekemistä. Joskus on vapaata tekemistä ja joskus retkeilyä. Se on kaukana "säilönnästä".

Kotona ollessa on välillä se riski ettei ole sitä rutiinia ja homma menee tylsäksi.



Ja olen kysellyt haluaako lapset mennä hoitoon! Joskus ne kyselee "mennäänkö huomenna hoitoon?" tai "millon mennään?"

Itse en pidä sitä huonona asiana. Lapset tykkää hoidosta. Tietty joskus jokanen meistä väsyy ja on huono päivä! Mutta on sitä tapahtunut kun lapset on kotonakin.. ;)



Itse ainakin menen mielelläni töihin! Kivaa ottaa joskus pekkasia, mutta kyllä on pomo joskus tarjonnut vapaatakin tai ehdottanut että saa lähteä töistä aikasemmin mutta en ole aina sitä ottanut vastaan. Joskus sitä on 60 ihmisen varastosta vaan muutama jäänyt sinnittelemään kun muut lähtenyt aikasemmin. SO?



En ymmärrä millasta elämän kuuluu olla jos siihen ei "riitä" että arki sujuu? Että mennään ja tullaan, ollaan perhe.

Ei kaiken tartte olla jatkuvaa menoa ja harrastamista! Ja tarhassa voi olla hauskaa!



9

oletko tosissasi- hoidatko sitten sukulaisten lapsia vapaaehtoisesti omilla lomillasi-



ei kotiäideillä tai heidän lapsillaan ole varmaan lomaa muita enempää

säälin omia lapsiani ja vaikka sukulaistenkin kun joutuvat sieltä pienimmästä päästä tekemään pisintä päivää... (vrt. koululaiset joilla lyhyet päivät, pitkät lomat)



Kotiäitien lapset eivät tee pitkää päivää, he ovat kotona suurimman osan ajasta. Kyllä heillä vapaa-aikaa on enemmän kuin päiväkotilapsilla.

esitti, että kysykää lapseltanne haluaako jäädä kotiin vai mennä tarhaan. Joo, odottelen tässä itse kotosalla synnytyksen käynnistymistä/lapsen syntymää ja esim. tänään kysyin 5 v. haluaako jäädä kotiin kun en olisi jaksanut lähteä viemään tarhaan, valitsi tarhan, kuten kaikkina edellisinäkin päivinä.



Eipä siellä ihan kamalaa taida siis olla. Ja alle 10 lasta hoidossa tällä viikolla, joten ei meteli tms. pahemmin stressaa. Ovat jumpanneet, hiihtäneet, askarrelleet ja leiponeet. Oltais toki voitu kahdestaankin ainakin askarrella (tai no en tiedä) ja leipoa, mutta on ilmeisestikin, ainakin jutuistansa päätellen, mukavampi tehdä asioita niiden kavereiden kanssa. Ehtiihän äidin (sekä isän) kanssa viettää sitten illalla.

siellähän on kavereita ja leikitään.. ollaan ulkona ja syödään aika hyvin.. ei ole kuin koulu jossa pitää opiskella.

2,5 tytömme aloitti päiväkodin 1- vuotiaana. Pääosin hoitopäivät ovat klo 8-16, silloin tällöin arkivapaita tai lyhyempää päivää. Kesäloma oli viime vuonna vajaa 5 viikkoa, jouluna viikon talviloma. Seuraava "loma" tulossa pääsiäispyhinä eli 4 päivän vapaa niin kuin suurimmalla osalla työtätekevistä.



Ei meidän t yttömme vaikuta väsyneeltä "työpäivänsä" jälkeen. Nukkuu päiväkodissa tunnin päikkärit ja jaksaa päiväkotipäivän jälkeen vielä touhuilla virkeänä kotona. Kahtena arki-iltana käydään jumpassa ja uimassa, jos ollaan terveenä eikä muuten kauhean täynnä viikko-ohjelma. Joskus mennään päiväkotipäivän jälkeen jonnekin kahvilaan päivälliselle tms eikä tyttö ole kummemin väsynyt. Normaalin ikään liittyvän uhman lisäksi tytön arkiolo ei eroa viikonlopun vapaapäivistä.,



Tästä päättelisin, että kaikki lapset eivät kärsi päivähoitopäivistä tai päiväkodissa olosta.

2,5 v tyttömme :)

tarkotti, että kaikkien tulisi olla opettajia? Hänen ratkaisunsa oli tuo, monen muun ratkaisuja olemme tässä myös saaneet. Nämä asiat vaikuttavat olevan kanssa sellasia valintakysymyksiä. Tarviiko olla iso talo? Uusi auto? Haluaako äiti tehdä täyttä työpäivää vai riittäisikö lyhyempi työaika? Jne. Joku on free lancer, joku opettaja ja joku on joku muu, joka voi siten lyhentää lapsensa hoitopäivän pituutta.

Ei tartte olla isoin ja uusin talo, vain riittävä meille. Eikä edes uusi auto, riittävä vain meille, että koko perhe mahtuu ja on kuitenkin turvallinen. Citymaasturia tai volvo jotakin en kaipaa. Mutta meillä on riittävät tulot järjestää hyvä elämä sekä itselle että lapsille. Ja tämä ei tarkoita meillä sitä, että olisimme edes kotona koko ajan. Näin meillä on yksinkertaisesti mahdollisuus ja varaa järjestää lyhyitä työpäiviä ja pitkät lomat. Sekä isillä että äidillä. Esim. meillä isi on tehnyt lyhyttä työpäivää ja ollut hoitovapailla. Tosin niin minäkin, mutta aina vuoroin. Eikä tarvitse olla edes ope, free, vuorotyöläinen, vaan ihan toimistorottia molemmat ;-) Tokihan sitä voisi ottaa megalainan, sellaisen varmaan saisikin meidänkin tuloillamme, mutta tarvitseeko sitä ottaa, jos pystyy elämään himpun vaatimattomamminkin, kun ei tarvitse kuolla lainataakan alle, eikä yrittää olla rikkaamman näköinen kuin naapuri? Ja voi jopa käydä mukavissa paikoissa lomilla jne.

Sehän ei ole mikään kaikkien ihmisten lakisääteinen oikeus. Osittaiseen hoitovapaaseenkin (joka on mahdollinen alle 3-v. lasten sekä 1-2-luokkalaisten lasten vanhemmille) tarvitaan työnantajan suostumus.

Kaikki eivät ole halukkaita eivätkä valmiitakaan muuttamaan työaikaansa. Itse teen 30 h/viikossa. Se tekee jo paljon lisää aikaa perheelle. Vaikka palkasta se on 500 euroa bruttona pois, en mittaa nyt rahassa sitä.

Silti nousee aamuisin vasta klo 7.30 ja hoitoon viemme klo 9:ksi. Yleensä lähden hakemaan häntä sitten klo 15 ja klo 15.30 olemme kotosalla. Hyvin usein hän on erittäin väsynyt hoitopäivän jälkeen, ihan eri tavoin kuin esim. pe-su kun hän on kotosalla! En sitten oikein tiedä miksi näin on, eiväthän hoitopäivät pitkiä ole. Ehkä se on kuitenkin sitä, että kotona relataan enemmän, kotona saa olla rauhassa ja oma itsensä.



Kyllä sääliksi kävisi poikaa jos joutuisi joka aamuksi klo 7 hoitoon ja noutaisin esim. vasta 16 jälkeen. Näin naapurissa 2-vuotiasta viedään hoitoon joka päivä. Ihmettelen on tällä perheellä lainkaan yhteistä aikaa iltaisin...

Ei tartte olla isoin ja uusin talo, vain riittävä meille. Eikä edes uusi auto, riittävä vain meille, että koko perhe mahtuu ja on kuitenkin turvallinen. Citymaasturia tai volvo jotakin en kaipaa. Mutta meillä on riittävät tulot järjestää hyvä elämä sekä itselle että lapsille. Ja tämä ei tarkoita meillä sitä, että olisimme edes kotona koko ajan. Näin meillä on yksinkertaisesti mahdollisuus ja varaa järjestää lyhyitä työpäiviä ja pitkät lomat. Sekä isillä että äidillä. Esim. meillä isi on tehnyt lyhyttä työpäivää ja ollut hoitovapailla. Tosin niin minäkin, mutta aina vuoroin. Eikä tarvitse olla edes ope, free, vuorotyöläinen, vaan ihan toimistorottia molemmat ;-) Tokihan sitä voisi ottaa megalainan, sellaisen varmaan saisikin meidänkin tuloillamme, mutta tarvitseeko sitä ottaa, jos pystyy elämään himpun vaatimattomamminkin, kun ei tarvitse kuolla lainataakan alle, eikä yrittää olla rikkaamman näköinen kuin naapuri? Ja voi jopa käydä mukavissa paikoissa lomilla jne.

*Näissä elämän valinnoissa mitataan se, onko perhe ja lapset todella etusijalla. Mitä meille jäisi, jos meiltä otettaisiin lapset ja puoliso pois? Itseasiassa ei mitään oikeasti merkityksellistä.*