Kokemuksia Meilahden Englantilaisesta koulusta?
Ollaan juuri paluumuutettu Suomeen ja mietimme, pitäisikö laittaa lapsi Meilahden englantilaisen koulun pääsykokeisiin.
Kellään kokemuksia tai sisäpiirin tietoa koulusta ja sen preschoolista? Miten lapset siellä viihtyvät? Onko kuri ja vaatimustaso kova, kuten huhutaan? Entä miten kristilliset arvot näkyvät koulun toiminnassa, sehän mainitaan koulun nettisivuilla suunnilleen ekassa lauseessa?
Sitäkin mietin, että kun lapset valitaan kykytestien perusteella ja opetuksen vaatimustaso on kova, miksi koulu ei kuitenkiaan menesty erityisen hyvin ylioppilastutkintovertailussa? Viime vuonna Meilahden englantilainen koulu oli vasta sijalla 89. (Hesarin listan mukaan).
Ajatuksia? Tietoa?
Kommentit (16)
vaihtuvuus on pieni, KOKO kouluaika menee samassa porukassa, siitä "esikoulusta" lähtien. Voi olla hyväkin juttu, että varmasti tunnetaan porukat, mutta toisaalta jos jostain syystä vaikka ala-asteiässä alkaa joutua vähän syrjään suositusta porukasta, niin sen kanssa sitten eletään koko loppukouluaika.
tuo englantilainen koulu siis näyttää olevan. Mutta kyllä se minusta on yllättävän heikko sijoitus, ottaen huomioon, että oppilaat valitaan kykytestien perusteella, luokkakoko on selvästi pienempi kuin yleensä ja oppilaas varmasti ovat keskimääräistä hyväosaisempia = kodeista, joissa tuetaan koulunkäyntiä (pitää olla aktiiviset ja asioista perillä olevat vanhemmat, että ylipäänsä pääsee edes sisäänpääsytesteihin).
noin suurin piirtein, kuinka kauan se paketti kestää ja tarkkailla sopivassa vaiheessa itsekin oman lapsensa vaippojen riittävyyttä?
Eikö kellään ole enempää tietoa tai kokemuksia englantilaisesta koulusta? Vai ovatko asioita tuntevat tarkkana, etteivät ns. likaa omaa pesäänsä?
suomalaisessa peruskoulussa? Vähän huhupuheena olen kuullut, että yläasteella luettaisi yliopistotasoisia kirjoja/tekstejä. Mutta näistä erityiskouluista nyt aina liikkuu kaikenlaisia puheita. Kiinnostaisi vaan tietää, että onko The English Schoolissa tosiaan tiukka työteon meininki ja vaatimustaso.
Ainakin eskarissa (5-7-vuotiailla) on lukuläksyjä, opettelevat lukemaan, kirjoittamaan ja muutenkin tekevät oikeasti koulutehtäviä. Jo tässä suhteessa eroaa siis tavallisista eskareista. Sama tahti jatkuu ala-asteellakin, ja kuri ja kunnioitus opettajia kohtaan on kovempi kuin muissa kouluissa.
Luullakseni syy sille, miksei pärjää niin hyvin ylppäreissä on sama kuin muissakin kielikouluissa. Valinta kouluun tehdään 4-vuotiaana, jolloin ei testata lapsen akateemisia taitoja, vaan kypsyyttä ja kielellistä kehitystä. Nämä oppilaat pääsevät halutessaan lähes kaikki oman koulun lukioon (keskiarvoraja on melko alhainen), ja siitä syystä lukion oppilasaines ei ole mitään poikkeuksellisen kovaa. Tässä voi verrata vaikka SYKiin tai Ressuun, joiden lukioihin pääsee keskiarvolla n. 9,5, joten koulun pitäisi olla äärettömän surkea, jotta nuo oppilaat kirjoittaisivat ylppärit huonosti.
Mekin harkitsemme englantilaista koulua lapsellemme. Olemme paluumuuttajia, ja ainakin haemme paikkaa nuorimmaisellemme tuosta koulusta. Meidän 4-vuotias puhuu täydellistä englantia, lukee ja kirjoittaa sitä myös melko hyvin, joten en tiedä miten kannustavaa tuollakaan on lapsellemme, kun muut ovat kuitenkin pääasiassa ummikkosuomalaisia. Toisaalta saatamme lykätä Suomeen paluuta vielä jonkin vuoden, mutta haemme paikan nyt ainakin varalta, jos muuttopäätös tulisikin jo ensi kesänä. Meillä muita vaihtoehtoja lapsellemme ovat kansaivälinen koulu sekä ihan tavalliset englantilaiset päiväkodit. Mutta ainakin jälkimmäisiin näyttää olevan melkoinen tunku...
suomalaisessa peruskoulussa? Vähän huhupuheena olen kuullut, että yläasteella luettaisi yliopistotasoisia kirjoja/tekstejä. Mutta näistä erityiskouluista nyt aina liikkuu kaikenlaisia puheita. Kiinnostaisi vaan tietää, että onko The English Schoolissa tosiaan tiukka työteon meininki ja vaatimustaso.
siellä on paljon myös äidinkieleltään englanninkielisiä/kaksikielisiä, ja tilannehan tasoittuu joka tapauksessa ekan vuoden jälkeen, kun ne ummikotkin oppii englannin.
Alaluokat eivät ole yhtään sen vaativampia kuin muuallakaan.
on etenkin preschoolissa, kun pitää oppia englantia. Jos lapsenne jo osaavat englantia, heillä on sitten vähän helpompaa. Suomen kielen kannattaa kuitenkin myös olla hyvissä kantimissa.
Ylioppilaskirjoituksista puhuttessa kannattaa ottaa huomioon, että suurin osa Englantilaista koulua 5-vuotiaasta saakka käyneistä haluaa viimein vaihtaa taloa ja menee johonkin muuhun lukioon. Englantilaisen koulun lukioon taas tulee muualta paljon oppilaita, jotka ovat kunnostautuneita englannin kielessä, mutta eivät välttämättä muussa...
tuo englantilainen koulu siis näyttää olevan. Mutta kyllä se minusta on yllättävän heikko sijoitus, ottaen huomioon, että oppilaat valitaan kykytestien perusteella, luokkakoko on selvästi pienempi kuin yleensä ja oppilaas varmasti ovat keskimääräistä hyväosaisempia = kodeista, joissa tuetaan koulunkäyntiä (pitää olla aktiiviset ja asioista perillä olevat vanhemmat, että ylipäänsä pääsee edes sisäänpääsytesteihin).
jos lapsi on kielellisesti lahjakas. Ja hehän ovat kun heidät on testattu testeissä.
vaikka Ranskalaiseen kouluun tai Saksalaiseen kouluun, jotka molemmat myös kielikouluja eikä niiden lukioihin helposti ulkopuolelta pääse kun kielitaitovaatimukset on niin kovat. Mutta niin vaan ovat molemmat nuo USEIN olleet maan TOP10 lukioita, mutta Englantilainen koulu ei, kuten ei myöskään SVK (venäläinen koulu).
vaihtuvuus on pieni, KOKO kouluaika menee samassa porukassa, siitä "esikoulusta" lähtien. Voi olla hyväkin juttu, että varmasti tunnetaan porukat, mutta toisaalta jos jostain syystä vaikka ala-asteiässä alkaa joutua vähän syrjään suositusta porukasta, niin sen kanssa sitten eletään koko loppukouluaika.
kaveruudet vaihtuvat luokan sisällä, muodostuu uusia kuvioita. Joskus jotkut lapset vaihtavat kouluakin ja toisinaan tulee uusia. Ei montaa, mutta sen verran, että luokan dynamiikka ei aivan koko kouluaikaa säily samanlaisena.
ja satunnaistekijät vaikuttavat myös.
Esim. itse kävin ranskalaisen koulun niin, että en oikeasti läpäissyt edes koko testejä (kieltäydyin suorittamasta osaa), pääsin suhteilla sitten kouluun.
En ollut mitenkään luokkani heikoimpia oppilaita, missään vaiheessa. Tosin mulla oli koko kouluajan sama ongelma kuin niiden testien kanssa, "ei motivaatiota miellyttää". Opettajat aina sanoivat, että jos sä edes haluaisit tehdä kuten muut - mutta kun en halunnut. Yläasteesta ja lukiosta oikeastaan pidin tosi paljon, mukava koulu. Ja kiva kun oli samat luokkakaverit lastentarhasta aina yo-kirjoituksiin.
Minulla on englantilaisessa koulussa kaksi lasta ja oikeasti ei ole ollut kielen oppiminen ongelma. Eikä ollut testikään heille ongelma, tai muu tottelevaisuus...
kun vertailussa kuitenkin oli satoja lukioita.
Sinne on kyllä jonoa, mutta ainahan voit kysellä. Samaten sinne kouluun pääsee ensin ne, jotka ovat olleet esikoulun testeissä varsinaisilla paikoilla, varasijoilla päässeet ja myöhemmin tulleet pääsevät, jos tilaa on.
Kristillisyys ei minusta juurikaan näy. Me ei edes kuuluta kirkkoon.