Lue keskustelun säännöt.
Ystäväni odottaa esikoista ja toitottaa iloisena, että lapsen kanssa tulee olemaan todella helppoa!
08.12.2008 |
Juu, voihan se hyvinkin olla totta, että kohdalle sattuu lapsi, joka nukkuu yönsä heti kunnolla, eikä heräile eikä valvota vanhempia, eikä sairastele eikä sairasta koliikkia....
Ystävälläni ei ole sukulaisia tai tuttavia, joilla olisi pieniä lapsia, joten käytännössä hänellä ei ole kokemusta lapsien hoidosta eikä hän ole keskustellut pienten lasten äitien kanssa. itselläni ei ole lapsia, mutta sisaruksilla on ja monella läheisellä ystävällä ja työkaverilla ja harva on päässyt vauva- / taaperoaikaa läpi ilman väsymystä.
Nyt olen yrittänyt sanoa ystävälleni, että kannattaa varautua myös valvomiseen ja väsymykseen, ettei sitten tule pettymystä, ettei kaikki niin ihanaa olekaan. Mutta eipä hän sitä ota kuuleviin korviin, vaan uskoo, että heillä menee kaikki hyvin ja väsymystä ei tule ollenkaan.
Toivottavasti ei tule pettymään kovin.
Kommentit (29)
Miksi jokanen ei saa olla omien ajatuksien kanssa oikeassa?
Ei minulla ole aina ollut lapsia, mutta aina on ollut ihan järkevä käsitys mitä lapset on!
Odotan kolmatta lasta ja tiedän (siinä missä ennen esikoisen saamista) että joskus lapsi sairastuu, minä vanhempana sairastun, välillä ei nukuta hyvin ja välillä taas ihmetellään miten hyvin se lapsi nukkuukaan.
Ei sitä tarvitte olla koliikkia että väsyy, tai sitten sitä jaksaa koliikinkin.. :D
Silti se on ihanaa vaan heittäytyä sohvalle ja haaveilla vauvan tuoksusta, pienistä sormista ja odottaa ekoja askeleita.
Lapsistani en uskalla toivoa mitään suurta. Kunhan ei ala käyttään huumeita tai joudu suuriin ongelmiin vaan saa normaalin elämän.
Otan hyviä kasvatusvinkkejä aina vastaan, meille sopiva voi tulla lapsettomaltakin.
Lapsen saaminen on ihanaa, ei sitä tartte sanoa että voi, voi kun ei tulis koliikkia; annas kun kerron mitä se on!
Varmasti kaikille tulee ongelmia vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
silmille ja odottaa auvoista vauva-aikaa, jossa ei koskaan väsy ja kaikki on niiiin ihanaa!
Ei se ole kumma,jos synnytyksen jälkeiset masennukset yleistyy...
terveenä ollessaan ehkä max.10 min.päivässä,eikä yhteen putkeen tietenkään sitäkään...nyt on flunssainen,jotta tänään on kränännyt enemmän,ehkä jopa 30 min.koko päivän aikana (mm.sairaalassa verikoetta otettaessa).Herralla siis ikää 3kk.
Esikoinen olikin täysin toista maata...ihmettelen joka päivä,että voiko oikeasti noin perustyytyväistä nauravaista ihanuutta ollakkaan :)
on helppoa. Sitä saa, mitä tilaa.
Ystäväsi on näitä "mä sitten istun kavereiden kanssa kahvilassa ja vauva nukkuu ihqsöpösti koko sen ajan ja jos ei nuku niin hymyilee vaan ihqsöpösti itsekseen".
Nimimerkillä tänäänkin Kampin keskuksessa yhden vaunuissaan karjuvan vauvan ja hampaita kiristellen lattemukinsa äärestä nousseen äidin ohi kulkenut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastasyntyneenäkin heräsi kerran yössä ja nukahti suoraan rinta suussa. Ensimmäisiin viikkoihin ei edes itkenyt kertaakaan ja mitään "tunti illassa" -itkua ei ollut kertaakaan. Oli tyytyväinen, nukkui paljon ja lopun aikaa köllötteli tyytyväisenä sohvalla vierellä tai sylissä. Vatsaväänteitä ei ollut koskaan, ei pulautellutkaan edes.
Ja nyt tyytyväinen ja helppo taapero. Uhmakin tarkoittaa puolen minuutin kiukkua, kun ei saa tahtoaan läpi.
yöunia, parin viikon päästä 8h putkeen. Toista lasta pitikin sitten imettää 1½ h välein...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän ei ainakaan. Se lopetti aina itkun kun pääsi syliin. Oikein säikähdin neuvolassa kun rokotusta annettiin, kun ei itku loppunutkaan heti, se oli ainoa kerta. Nukkui myös yönsä tosi pitkissä jaksoissa.
Valitettavasti mun mielestä vauvan itku ei ole kamalaa.
Kahden pienen lapsen äitinä ei ole ollut vaikeaa, ahdistavaa tai rasittavaa. Edes kahden pienen sinkkuäitinä ei ole ollut raskasta ja mun lapset on ihan tavallisia muksuja.
Ehkä vain joillain äidinvaistot on niin hukassa ettei itkevään tai kiukuttelevaan lapseen osata suhtautua muuten kuin stressaantumalla.