KOTILOT *Helmikuussa*

On se kyllä totta, että nopeasti sitä unohtaa millaista se arki on vastasyntyneen kanssa. Eivätkä ne sitäpaitsi kovin kauaa edes ole sellaisia pieniä ryttykasoja vaan nopeasti alkavat tarkkailla ympäristöä ja seurustella. Hyvä, että synnytys meni hyvin. :0)



Täytyy tunnustaa, että olen ollut tosi laiska kirjoittelemaan mitään. Ei vain ole viitsinyt jutella yksinään. Eikä meidän arkeen mitään ihmeellistä kuulu. Lapset kasvavat ja arki jyskyttää kerhoineen yms. Kuopus muutti isojen sänkyyn nukkumaan. Tyttö tykkää kamalasti uudesta sängystään ja sen myötä iltanukahtamiseen liittyneet raivaritkin jäivät ihan kokonaan pois. Hieman tuli haikea olo kun pinniksen purkasin todennäköisesti viimeistä kertaa, mutta sänkyhän se vain on. Vaatemyyntiprojekti on vieläkin kesken. Jos vaikka sen kirppispöydän saisi joskus varattua.



adalat + tytöt

Onnea JB:lle pienestä nyytistä!



Onpa tosiaan mennyt aikaa kun viimeksi on tullut kirjoiteltua...En tiedä edes muistatteko minua enää.



Täällä 2v juhlat keväällä. Tyttö touhuaa nukkejensa kanssa kovasti. Kiva kun äitikin saa samalla hoitaa "vauvaa". Puuttuu vaan se aito oikea vauvan tuoksu baby bornista. Pottaharkat menossa ja aika hyvin on nyt mennyt, pisu tulee pottaan kun muistaa käyttää tarpeeksi usein. Puhetta tulee paljon ja koko ajan. Enkat taitaa olla 5 sanan lause.



Meillä kanssa pinnasänky purettu jo pois. Samat oli fiilikset kuin adalatilla, melkein siinä itku pääsi kun sitä vintille raahasin. Vaatteet pitäis kait laittaa myyntiin. Ovat vielä hyväkuntoisia, kun tytölle on kaikki uutena ostettu. Meillä ne kaksi poikaa ennestään.



Arki on aika kiireistä, miehellä ja minulla molemmilla vuorotyö. Tuntuu, että aina jompikumpi töissä, yhteiset vapaat tosi harvinaista herkkua. No niitä oppii kyllä sit arvostaan...



Hyvää ystävänpäivää kaikille!



Toivotteleepi: Naksu ja lapset ( pojat -oo ja -02 ja neiti -07)

Kyllä mäkin vielä sen nelosen haluun=)

Kurja päivä..oltiin sairaalassa testaa kuopuksen allergioita,ja eihän ne mihkään hävinny=(Verikokeitakin otettiin ja itkettiin pojan kanssa molemmat kun suonta ei löytynyt ja täti tökki kummankin käden reikiä täyteen=(Aivan kauhee olo..mulla on piikkikammo ja tuo kokemus ei sitä kyllä helpottanu=(

Ens kuussa testataan taas lisää viljoja=/

Meillä kuopus nukkuu pinnasängyssä ja saa nukkuakkin niin pitkään kun haluaa..ei kiirettä pois=)Kotona ollessa oon saanu pojan kuivaksi,ja kesällä sitten otetaan kokonaan vaippa pois..jos sattuu vahinko on shortsit helpompi pestä kun kaikki toppavaatteet=)mutta tosi hyvin käy itse kotona potalla kyllä=)

Kiva oli kuulla naksustakin pitkästä aikaa=)Meillä vaavin yritys alkaa joskus syksyllä,nyt hyvä olla mja mennä vielä tällä porukalla..saa kesälläkin sitten touhuta kaikkee ilman masua.Kuopus on ruvennut viihtymään tosi hyvin yökylässäkin,ja kovasti nautitaan kaksin olosta miehen kanssa=)

Huiskutin joka ei enää ikinä mene lasten verikokeisiin mukaan=(

JB: Onnea tyttären syntymän johdosta!



Itse olen toipilaana, minulla oli viime kuussa aivoverenvuoto. Kyllä tässä on ollut enkeleitä matkassa, ja nyt olen kotona. Maailma on heittänyt häränpyllyä, ja voin sanoa jo varmuudella, että meille ei uskalleta neljättä vauvaa haaveilla. Halusin neljännen ihmeen, mutta se ei tullutkaan lapsen muodossa, vaan tästä vakavasta sairaudesta selviämisenä. Toipilasaika on pitkä... Omat ja appivanhammat auttavat nyt todella paljon, ja kun mies lähti töihin, niin minulla on aina joku toinen aikuinen mun kanssa kotosalla. Koko ajan voimat palaa, se on mahtavaa huomata!



Kirjoittelen sitten enemmän kun taas jaksan!



T:Anttuli

Kylläpä säikähdin Antun kuulumisia=(Onneksi ei käyny pahemmin..nyt vaan rauhassa toivut ja leppät.onneksi teillä on siellä apua=/Ei aina elämä mene niin kuin suunittelee!

Huiskutin

Voi hurja Anttusanttu! Onneksi nyt kaikki "hyvin". Onneksi saat apua kotiin. Voimia!



JB:lle onnittelut vauvasta! Nyt meitä on sitten 2 Kotiloa kera nelosen :)



Itsellä arki hyvin vauhdikasta, kuten voitte kuvitella. Tytöt on nyt 4v4kk, kakkonen täyttää 3 ensi kuussa, kolmonen sitten 2v toukokuun lopussa ja pikku-ukko on hurjat 3kk. Mies on ollut lomautettuna marraskuusta lähtien ja ei tietoa töistä. SUURI apu kyllä ollut kotona, vaikka laskupino nyt kasvaa eikä tietoa millä maksetaan, mutta se on huomispäivän murhe. Antunkin uutiset saivat ajattelemaan, että on tärkeämpiäkin asioita. Perhe, lapset ja mies, rakkaus.



Tomi olisi evästä vaille. Tissillä mennään ja velliä olen jo pari viikkoa antanut. Eilen oltiin neuvolassa ja 3kk mitat hurjat 8020g ja 66.7cm!



Nealta otettiin verikokeita viime viikolla, kun aateltiin josko nuo korvatulehdukset ois johtuneet allergiasta, mutta ei onneksi. Muutenhan tuo tyttö kasvaa. Pari sanaakin tulee ja tietty isi on ollut se eka :) Juu äidin sanoi kerran vahingossa...



No nyt rupean tisuttelemaan ja sitten sämpylöiden paistoon ennenkuin taikina kohoaa liikaa :)



AIHA

Pysäyttäviä uutisia. Olenkin ihmetellyt, että mihin olet kadonnut kun ei ole pitkään aikaan pinossa näkynyt, mutta että aivoverenvuoto! Onneksi oli enkelit olkapäällä. Pää hakkaa nyt ihan tyhjää enkä oikein keksi mitään kirjoitettavaa, mutta voimia toipumiseen toivottelen.



Oli kiva kuulla muistakin kotiloista taas! Tosiaan nyt ei oikein tarinaa tule, palaan asiaan myöhemmin.



adalat