Miten lohduttaa kuolleen vauvan synnyttänyttä? Onko jotakin värssyä?

pikkukakkosessa tuli herkkä laulu... löytyisköhän jostain sanat.

saat sanat googlettamalla

Ne ovat niin hirveän teennäisiä ja niissä on aina jotain joka kuitenkin loukkaa vauvansa menettänyttä. Ja ne ovat niin "tyhjiä" - värssy vaan jostain netistä löydetty eikä ajatusta ollenkaan mukana.



Jos kyseessä on hyvä ystävä (tmv) niin laitat lyhyen karun viestin: "Olen niin kovin kovin pahoillani siitä että menetitte lapsenne. Olen aina sinua varten täällä jos haluat jutella - vaikka keskellä yötä. Olet ajatuksissani".

minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää jne.

Jos minulta olisi kuollut vauva ja saisin värssyn jossa vauvaa puhutaan vaan villasukista niin eipä se paljoa ilahduttaisi.

Minä sain suklaarasian, kynttilän ja kauniin muistikirjan jonka ensimmäiselle sivulle oli kirjoitettu vain sinua muistaen..



Tein siitä sitten päiväkirjan johon kirjoittelin tuntemuksia sairaala-ajalta ja suruvuosilta... nykyään kirjoittelen sinne enempi laulunsanoja ja runoja... Se on tärkeä "muisto" vielä tänäänkin...

Eikä ainakaan tuota villasukka-lastenrallatusta! Se olisi jotenkin todella loukkaava tuossa tilanteessa.



Käyttäkää nyt tomppelit vähän harkintaa, eihän nyt todellisessa surussa ihmiselle mitään värssyjä kopsata netistä tai pikkukakkosesta!

Eräältä ystävältäni tuli vaan kortti, jossa hän kertoi olevansa surullinen. Hän kirjoitti että sanoja ei ole, mutta ajatuksissansa olemme koko ajan. Älä puhu lapsesta, se kuulostaa liian viralliselta. Puhu vauvasta tai enkelistä tms.

liian teennäiseltä eikä istu mun suuhun ollenkaan

liian teennäiseltä eikä istu mun suuhun ollenkaan

Vastasyntyneen lapsensa menettäneen äidin rukous



Rakas Jumala, auta minua kestämään tuskani ja suruni.

Lapseni ei jaksanut syntyä tähän maailmaan.

Sylini on tyhjä.

Jäljellä on vain suunnaton kaipaus.

Jumala,

miksi en saanut pitää lastani?

Minulla olisi ollut hellyyttä ja rakkautta hänelle.

Miksi unelmat yhteisestä tulevaisuudesta eivät saaneet toteutua?

Olen vihainen ja epätoivoinen

ja minulla on huoli myös kaikista rakkaistani.

Jumala,

lohduta sinä minua

- tiedän, että lapseni on turvassa taivaan kodissa.

Katson taivaalle ja tunnen, että lapseni on sinun luonasi.

Siellä hän leikkii enkelien kanssa

ja sinä pidät hänestä huolta.

Rakas lapseni ehti antaa minulle paljon.

Elämäni muuttui hänen myötään.

Nyt hän on poissa luotani,

mutta sydämessäni hän pysyy aina.

Jumala,

auta minua eteenpäin elämässäni.

Aamen.



Carita Pohjolan-Pirhonen







Perheen rukous lapsen kuoltua



Taivaallinen Isämme,

käännymme sinun puoleesi suuressa surussamme.

Olemme menettäneet vastasyntyneen lapsemme.

Emme voi käsittää emmekä ymmärtää tapahtunutta.

Elämämme oli täynnä odotusta ja toivoa uuden elämän edessä.

Olimme valmistaneet pikkuisellemme tilan elämäämme.

Vain hetken saimme pitää hänet luonamme.

Nyt olemme ymmällämme ja lohduttomia.



Taivaallinen Isä, anna meille lohdutusta siitä,

että sinä pidit hänestä huolta ensi hetkestä lähtien.

Sinun silmäsi näkivät hänet jo ennen kuin hän oli syntynytkään.

Hänen tiensä johti taivaaseen, sinun luoksesi.

Siellä hänen on hyvä olla.



Anna enkeleitten pitää pikkuisestamme huolta, kantaa häntä sylissään.

Anna perheellemme ja läheisillemme voimaa jaksaa eteenpäin.

Aamen.



Carita Pohjolan-Pirhonen

Vaik näe en,

silti tiedän sen.

Kuin lintuemo pienokaistaan varjellen.

Mua koskettaa voi siipi enkelin,

sen suojaan, syliin löytää pieninkin.

Sanot vain että ajattelet ystävääsi. Ja että olet surullinen vauvan menetyksestä. Ihan omin sanoin.



Mua ainakin lähinnä ärsytti ne värssyt, niistä tuli sellainen olo että olipa nyt pakko jotenkin muistaa vaikkei oikeasti kiinnosta. Omin sanoin sanotut muistamiset lohdutti ja lämmitti ihan eri tavalla.



Ja jos et muuta keksi niin halaat vain ja sanot että olet sanaton. Katsekin voi riittää.

Ei ole jäänyt mieleen, että kukaan olisi laittanut mitään värssyä.

kukkakimppu, kortti johon kirjoitat jotain aitoa. Ylempänä oli ihan hyviä esimerkkejä. Vaikka ihan vain että olet ajatuksissani, olen niin pahoillani tms..

Sano rehellisesti, kuinka pahoillasi olet ja käy kaupassa heille, vie heille ruokaa, auta siivoamaan, tee jotain käytännöllistä, mihin heidän resurssit ei ehkä nyt riitä.



Ja tosiaan se, että muistuta, että sulle voi soittaa ihan milloin vain, jos tekee mieli jutella.



Värssy ei auta surua, se vain on. Värssyn voi sitten laittaa hautajaiskukkien korttiin tai adressiin. Nyt ei mielestäni ole värssyn aika.

kuten nuo kukat tai vaikka se muisti-/päiväkirja kuin värssykortit.



Itse en synnytettyäni vasta kuolleen vauvan jaksanut lukea ainuttakaan korttia, vaan sulloin ne jonnekin piiloon ja unohdin saman tien. kukat puolestaan lohduttivat juuri siksi, että vieraamman olisi ollut mahdoton sanoa mitään kukista joita sain - eivät olleet mitään perinteisiä suruasetelmia tms., vaan kukkia joista läheiseni tiesivät mun pitävän. sain myös tuollaisen muisti-/päiväkirjan, ja sehän tuli ihan todella tarpeeseenkin. kortit löytyivät sitten muutamia kuukausia myöhemmin, ja herranjestas niiden lukeminen tuntui pahalta! olin kai jo vähän ehtinyt asiaa surra ja käsitellä, mutta oli kauheaa lukea niitä värssyjä, joilla mukamas pyrittiin lohduttamaan ja kertomaan että "tiedän miltä susta tuntuu", kun kukaan ei kuitenkaan voinut sitä tietää. kukathan olivat aika ohimenevä lohtu, mikä ei sinällään ainakaan minua haitannut. päiväkirja on edelleen tallessa, muttei sitä enää tule luettua.

että kun lapsemme oli syntynyt ja oli todella epävarmaa jääkö henkiin (onneksemme jäi meidän kohdalla), saimme muutamia kukkalähetyksiä ja kimppuja. Siinä tilanteessa yksi ylitse muiden oli sellainen tosi värikäs, ihana, runsas kimppu. Muistan kun joka aamu katselin sitä aamiaispöydässä, oikein imin siitä voimaa. Ihan kuin olisin saanut siitä energiaa..



Muutama vuosi sitten ystävä sai myöhäisen keskenmenon, ja silloin ostin hänelle kimpun hänen lempikukkiaan..ja oli värikäs kimppu.. ja pienen lasienkeliriipuksen.



Tunnet saajan tietysti paremmin, en tiedä loukkaantuuko joku värikkäästä kimpusta esim..mutta jotenkin itsestä tuntuu että voi tosiaan olla värikäskin, ei tarvitse pelkkää valkoista olla..