Joku hirviöäiti tuo lapseni päiväkotiryhmään hoitoon 8kk ikäisen vauva. Kommentteja

tilanteessa lähdetään oletuksesta, että lainaa on maksettu pois jo useampi vuosi ja koron osuus tasaerälyhennyksestä on huomattavasti pienempi. Meillä ei tällä hetkellä ole kuin pari sataa euroa eroa tasaerälyhennyksen ja pelkkien koronmaksujen välillä.

Asiaa tovi pohdittiin, ja tultiin tulokseen, että ei ole varaa maksella pelkkiä korkoja; ero kun on vain näennäinen. Onneksi lapsi sai erittäin hyvän hoitopaikan ja tilanne kaikkien kannalta paljon parempi kuin että jompi kumpi vanhemmista olisi jäänyt kotiin ja laskupino olisi vain kasvanut..



Sossun eläteistä en viitsi edes sanoa mitään... mur.

Oma äitini oli 70-luvulla opiskelija ja pystyi venyttämään äitiyslomaansa... niinpä minut vietiin hoitoon vasta 6 kk vanhana.



Voin vakuuttaa, että olen onnellinen ja tasapainoinen aikuinen. Omat lapseni vein hoitoon vasta melko myöhään (3v ja 4,5v) mutta uskon, että että 8kk iässä hoitoon menevästä lapsesta kasvaa ihan kelpo aikuinen. Ei lapset ole mitään lasitavaraa, jotka menevät yhdestä väärästä valinnasta rikki. Rentoutukaa. Omalla kohdallani kyse oli enemmän siitä, mitä itse halusin tehdä, en uhrautunut lasten hyvinvoinnin vuoksi...

synnyttyä palata, koska saan saman rahan sossusta eikä silloin tartte maksella opintovelkarästejäkään kelalle kuin korkeuntaan 20€ kk. Luottotiedotkin löytyy ja luottokortinkin sama pankki, jolle jätin lainat maksamatta, oikein tyrkytti. Esikoisenkin pidän ilmaiseksi virikehoidossa kun toinen sossun rahoittama lapseni syntyy. ap



Mukavaa että ketjuni elää näin kauan, eikä opintovelkani ole lyhentynyt koko aikana kuin alle 100€ jos sitäkään

Tai siis taidan olla ihan tupla-hirvio.

Lapsia on nimittain kaksi, molemmat lapsemme menivat hoitoon 7kk vanhoina.



Taytyy sanoa etta tata palstaa jonkinaikaa seuranneena olen ihan mielellani taman palstan kriteerien mukainen HIRVIOAITI.



Terveisia teille kaikille taydellisille.



T. hirvioaiti, hirvioisa ja kaksi hirviolasta

puolivuotiaana hoitoon, kun silloinen äitiysloma loppui. Hyvä ja rakastava perhe minula oli ja on , vanhemmilla oli vain pakko käydä töissä. En muista yhtään kärsineeni päiväkodista vaan aina viihdyin, toki oma koti ykkönen. Nyt olen siis aikuinen ja yllätys yllätys lastentarhanopettajana työskennellyt kuusi vuotta. Omat lapseni hoidin kotona kolmivuotiaksi, asuimme vuokralla.

muta en vaan TAJUA miten sellainen 8kk vanha pärjää päiväkodissa.



Mun 9kk vanha on niin kiinni minussa, itku tulee heti jos menen toiseen huoneeseenkin. Nukahtaminenkin on vaikeaa kun uni merkitsee eroa äidistä. Ero ahdistus varmaan pahimmillaan. Hän vaatii aikuisen huomiota lähes koko valveillaoloaikansa, ei kai päiväkodissa aikuisten aika riitä sellaiseen?

ryhmät vielä paljon pienempiä. Kyllähän sen järkikin sanoo, että vauvalle joku kymmenenkin ryhmä on täysin väärä ympäristö kehittyä.

eikä subjektiivista päivähoito-oikeutta. Vain harva pääsi kunnalliseen päivähoitoon. Loput sitten yksityisellä pph:lla yleensä.

Itse olen sitä sukupolvea, jonka lapsuudessa äitiyslomat olivat 2 kk mittaisia. Isällä oli vielä opinnot kesken siinä vaiheessa kun synnyin, joten äidin oli pakko laittaa minut naapurin tädille hoitoon 2-kuukautisena ja palata töihin tienaamaan perheelle elantoa. Se oli olosuhteiden sanelema ratkaisu eikä siinä ole minun mielestäni mitään väärää että vanhemmat haluavat elättää perheensä. Niinhän sen kuuluukin olla. Ja vaikka meninkin hoitoon 2-kuukautisena, minusta kasvoi ihan kunnon kansalainen, joka käy töissä, maksaa veronsa ja rakastaa perhettään ja huolehtii lapsestaan hyvin.