Millainen mies pettää vain suutelemalla, muttei mene pitemmälle?
Toisin sanoen rakastuu ja haluaa helliä, muttei ole seksin perään niinkään. (Ainakaan alussa ;)) Puuttuuko omasta parisuhteesta henkistä syvyyttä vai onko vain romantikko petturi?
Kommentit (7)
Mut tuskin pystyy sen tarkempaa yleistystä tuosta tekemään. Varmaan mukaan mahtuu monenlaisia ihastuneita miehiä. Jotain kunniallisuutta miehessä varmaan on - joko niin, että ei halua pettää sen pahemmin nykyistä vaimoa tai sitten kunnioittaa uutta tyyppiä niin, ettei ole heti sänkyyn vonkaamassa.
Esimerkiksi minä olen mieheni kanssa sopinut pettämisen rajat niin, että suudella saa ihan vapaasti ketä lystää, kunhan ei mene fyysisesti pidemmälle. Itse en pidä ylipäätään fyysisiä juttuja kovin raskauttavina, pahempaa olisi henkinen pettäminen eli yhteiset tulevaisuudensuunnitelmat jonkun toisen kanssa.
Ihan oikeasti on mahdollista elää pitkässä suhteessa siten, että molemmat tai toinen ihastuvat sallitusti välillä ulkopuoliseen, mutta eivät mene pidemmälle vaan tuovat sen värinän sitten kotiin omaan suhteeseen.
Sanoisin, että noin tekee mies, joka käyttää ulkopuolista hyväkseen. Ei kannata panostaa häneen.
Esimerkiksi minä olen mieheni kanssa sopinut pettämisen rajat niin, että suudella saa ihan vapaasti ketä lystää, kunhan ei mene fyysisesti pidemmälle. Itse en pidä ylipäätään fyysisiä juttuja kovin raskauttavina, pahempaa olisi henkinen pettäminen eli yhteiset tulevaisuudensuunnitelmat jonkun toisen kanssa.
Ihan oikeasti on mahdollista elää pitkässä suhteessa siten, että molemmat tai toinen ihastuvat sallitusti välillä ulkopuoliseen, mutta eivät mene pidemmälle vaan tuovat sen värinän sitten kotiin omaan suhteeseen.
Sanoisin, että noin tekee mies, joka käyttää ulkopuolista hyväkseen. Ei kannata panostaa häneen.
Musta taas tuntuu, että miehet ei ole noin laskelmoivia:
Ihan oikeasti on mahdollista elää pitkässä suhteessa siten, että molemmat tai toinen ihastuvat sallitusti välillä ulkopuoliseen, mutta eivät mene pidemmälle vaan tuovat sen värinän sitten kotiin omaan suhteeseen.
Sanoisin, että noin tekee mies, joka käyttää ulkopuolista hyväkseen. Ei kannata panostaa häneen.
Mutta eikös kaikki pettäjät ole epärehellisiä vai onko se joku ihmisen perusvietti, jonka osa vain pystyy paremmin hillitsemään? Vai voiko olla niin, että kun tosi rakkaus osuu kohdalle, kunniallisimmankin on vaikea kieltäytyä?
Varmasti jotkut pystyvät mieliteot paremmin hillitsemään kuin toiset. Ja varmasti jos tosi rakkaus osuu kohdalle, kenen tahansa on vaikea kieltäytyä.
Itse esimerkiksi joskus vuosia sitten vain suutelin monia. Sänkyyn ei tarvinnut mennä kun se ei sinänsä antanut asialle lisäarvoa. Kyse oli vain valloittamisesta ja suutelemalla saalis oli jo käytännössä kaadettu. Sen jälkeen taas seuraava uhri. Onneksi olen kypsynyt sittemmin enkä harrasta tuollaista enää.
Mutta eikös kaikki pettäjät ole epärehellisiä vai onko se joku ihmisen perusvietti, jonka osa vain pystyy paremmin hillitsemään? Vai voiko olla niin, että kun tosi rakkaus osuu kohdalle, kunniallisimmankin on vaikea kieltäytyä?