ALKUVUODEN YRITTÄJÄT HELMIKUUHUN :)

Hei kaikille ja onnea onnistuneille!



Vihdoinkin ajattelin antaa itselleni mahdollisuuden kertoa meidän toimista. Itse olen kohta 31v ja mies on 33. Meillä tuli viisi vuotta yritystä täyteen viime syksynä. Syksyllä 2007 aloiteltiin selvittämistä ja syyksi tuli miehestä johtuva lapsettomuus. Miehellä oli joku arvo korkealla, jolloin elimistö ei siis tuottaisi siittiöitä. Spermasta näitä kavereita ei löytynyt siis yhtään ainokaista. Iloisena asiasta pitkitin itse lääkärille menoa aina viime kevääseen asti, jolloin käytiin kaikki pakolliset tutkimukset ja testit lävitse. Viime syksynä miehelle tehtiin leikkaus, jossa kivespusseista kerättiin siittiöitä talteen. Niitä siis oli siellä, mutta eivät tulleet ulos.



Nyt olen siis piikkikammoisena käynyt lävitse kaikki sumutteet ja piikitykset. Punktio tehtiin 18.2. ja kerättyä saatiin 18 munasolua. Näistä 8 oli lähtenyt hedelmöittymään niillä miehen pakastetuilla siittiöillä. Viime perjantaina (20.2.) sitten laitettiin yksi hyvä yksilö sisälle ja 6 pakkaseen. Yhden kohtalosta ei ole tietoa ehkä se hävisi jonnekin :)



Lucesteronia olen nyt käytellyt ja kärsinyt selkä- ja vatsakivuista. Mistään muusta en saanut koko aikana mitään oireita ja voin oikein hyvin, punktiokin oli kivuton.



Verikoe osuu kivasti omalle syntymäpäivälle eli kahden viikon päähän tuosta alkion siirrosta.



Nyt ei voi kuin odotella, mutta työnteosta ei oikein tule mitään kun mielessä pyörii onnistumisen mahdollisuus!



Hyvää kevään alkua kaikille!

Nyt on sitten käyty inssissä ja taas oli niin kivuliaita toimenpiteitä, vaikka sanovat ettei inseminaatio ole kivulias hoitotoimenpide, mutta minulle on.

Pari viikkoa odotusta niin tietää, mikä tulos. Oon kyllä aika pessimistinen asioiden suhteen, mut en jaksa miettiä asiaa hirveästi. Onnistuu jos onnistuu.

Lähinnä pelkään, että mun kk kierto menee sekaisin kokonaan näistä lääkityksistä, kun ekaa kertaa popsin ja pistelen.



Tuntuu, että vatsatauti olis tulossa.. kauhea mahakipu tai sitten söin liikaa laskiaispullia kermavaahdon kera :)



Mukavia ja onnistuvia hetkiä kaikille.

Ensiksi suuret onnittelut plussanneille ja tupla onnisille/onniselle!! :) MAHTAVAA!!





Nyt omaan napaan ja fiiliksiin...

Päässä on TIETO, ettei ole tärppinyt TAASKAAN!! Ja tiiättekö on turhauttavaa vaan olla ja odottaa se tieto varmistuu...!!

Olen joutunut syömään vahvoja muita lääkkeitä koko ajan, ja etenkin eilisen ja tämän pvn aikana, kun sain jälleen sappikivikohtauksen...kerroin hoidoista, mutta kivut on saatava pois oli tilanne mikä hyvänsä...

Eli JOS olisikin tärppinyt niin matka päättyi viimestään eiliseen!!!



Tällä hetkellä ei ole YHTIKÄS MKN olo..!! Luget pitää nännin päät arkoina, muttei yhtikäs mtn muuta...! Ja en mää sillä...eihän kaikilla tai ees toisessa raskaudessakaan ole mtn oireita, vaan sen vaan tietää ja oman kehon tuntee...u know?

Ihan miljoonastuhannes osa sekasta on saattanu tuntua et hei, entäs JOS SITTENKIN, mutta tunne menny saman tien pois.

Tää tunne vuoristorata on musta kaameinta näissä hoidoissa...!



Blaah...anteeksi tämän sävyinen txti tänne hyvien uutisten väliin...

Yritä ajatella positiivisesti... että josko kuitenkin...

Vuoristorataa mennään täällä edelleen ultraan saakka, ja sieltä

sitten putookin korkeelta jos sydänääniä ei kuulu.



Anen tsemppiä ja voimia.

Ja kaikille muille myös.

Onkohan vakavaa mennä ottamaan tähän mahakipuun ja kuumeseen buranaa, kun inseminaatio on tehty vasta? mulla oli eilen pakko ottaa kun niin kipeä olo ja tänään kanssa. Sitähän ei suositella ainakaan raskauden aikana, mut en tiedä onko vakavaakin. Ihan ihme tää mun vatsakipu. Turpos eilen itapäivästä maha ja ollu siitä asti kipeä. Inseminaatio tehtiin eilen. Ei kuitenkaan okseta tai muuta vastavaa, että onko mikään vatsatauti vai voisko vielä johtua hoidoista. Pregnylin pistin silloin lauantaina.

No ni, se on sitten meikäläisen osalta inseminaatiot ohi. Täti tuli, ennakko-oireiden perusteella odotetusti :( Kai se sitten meidänkin tie käy ivf:n. Aika paskat fiilikset... Inseminaatiot nyt vielä oli tommosia melko yksinkertasia temppuja, mut kai sitä kohta saa tuta olevansa hoidoissa.



Pablo1, panadol ainakin on turvallista raskaudenkin aikana. Jos otat sitä buranan sijaan niin ei tarvi pohdiskella tuliko tehtyä vahinkoo. Ja ei kai vatsakipuihin kauheesti suositella särkylääkkeitä muutenkaan otettavan, menkkakivut tietty asia erikseen..

Taisin pilata koko homman.. luin eri paikoista, että ibuprefeiini aiheuttaa keskenmenoja etenkin alkuraskauksissa.

En tiennyt, että vois olla niinkin vakavaa. Hohhoijaa..

Meni varmaan ihan pyllylleen kaikki nämä hoidot oman tyhmyyden vuoksi.

En vain jaksanut lähteä ostamaan panadolia:(:(

ei tuossa vaiheessa burana vielä vaikuta mitenkään mihkään...

eihän kukaan vielä tiedä olevansa raskaana tuossa vaiheessa.

Mutta panadol on hyvä vaihtoehto särkyyn.

Toiv. ei ole hyperiä yms...en siis halua pelotella, itsellä kävi kerran niin.



Ja jos lohduttaa niin mää olen syönyt koko ajan sellasia lääkkeitä mitä ei ollenkaan saa syödä raskaana ollessa...ja siksi mieli onkin maassa, kun viimestään näiden kipukohtauksien ja lääkkeiden jälkeen kaikki on "tuhoutunu" tuolla..litalginia tabuina että piikkeinä, nexiumia, tramalia piikkinä yms...että näin!



Eli ei pablo sun tarvi olla huolissaan buranasta.



atwood, olen pahoillani tätistä...perästä tullaan! ja zemppiä voimien keruuseen ivf:n mietintään.. *halaus

Osaisikos joku auttaa?? Kun minä jouduin syömään e-pillereitä, että saadaan vuoto alkamaan tiettynä päivänä eli tänään 25.2. eikä menkkoja vielä kuulu, vaikka on tuhruttanut jo eilisestä! Sairaalassa ohjeistivat minua aloittamaan piikitykset 26.2. eli huomenna kp2, mutta voinko niitä nyt aloittaa huomenaamuna, kun punaista ei ole vielä tullut??? Yritin sairaalaan soittaakin, mutta eivätkös he olekin jo tältä päivältä sulkeneet. :(

Tänään oli ensimmäinen PAS ja iloksemme molemmat alkiot selvisivät sulatuksesta, joten kyydissä on kaksi alkiota.:) Tosin tämä oli vähän vaikea juttu, kun etukäteen on ajateltu, että laitetaan vain yhtä kerrallaan, kun meillä on jo yksi lapsi ja lisäksi pelkään kovasti kaksosraskautta riskeineen. Olo on jotenkin ristiriitainen: toivoo toisaalta molempien kiinnittyvän, mutta järjellä ajateltuna yksi vauva olisi parempi vaihtoehto eli helpommalla pääsisi, jos vaan jäisi yksi kiinni. No, turha tätä on miettiä, koska erittäin mahdollista on, ettei kumpikaan alkio jää kiinni ja kaksoset olisi kyllä toisaalta hirmuinen tuplaonni ja varmaan meidän lapsiluku olisi sitten siinä.. Nää hormonit ja jännittelyt on tehneet musta ihan sekoboltsin. Sen jälkeen, kun menin marraskuussa lääkärille tuntuu mun ruumis elävän ihan omaa elämäänsä ja olevan omistettu vain yhdelle asialle. Tuntuu, ettei kroppa ole ihan kunnossa, mielentilat vaihtelee ja miehen kanssa seksielämä on totaallisen död.



Mutta onnea tosiaan plussanneille ja kyllä me muut täältä tullaan perässä!

Mahtuuko vielä mukaan yksi uusi palstailija, taikauskoisena ajattelin että meihinkin tarttuisi jotain näistä hyvistä uutisista..

Me ollaan yritetty luomusti alkaen 6/07, tutkimukset tehty nyt Väestöliitossa eikä minusta mitään syytä löytynyt. Miehen tulokset ei tullut vielä, mutta hänellä edell. liitosta luomulapsi joten todnäk syytä ei suuremmin sielläkään. Klinikalla kuitenkin halusivat tehdä tutkimukset myös miehelle vaikka onkin jo lapsi ja hyvä kai niin...

Ens kuussa sitten eka inssi, joka suoraan sanoen tällä hetkellä ottaa päähän... Miks just meille sen tarvii olla niin hemmetin vaikeeta ja vaikkei mitään syytä löydy? Laskin just että luomu-yrityskiertoja takana noin 18 kpl, ja ei tärppiä. Mulla suht säännöllinen kierto ja ovikset tulee mielestäni aina, ja näin tutkimuksenkin mukaan.

Puhuttiin just eilen miehen kanssa et nyt on vika kierto menossa kun kokeillaan vielä perinteisellä menetelmällä ja olispa ihanaa jos tärppäis ettei tarttis noihin hoitoihin...

Täällä on ollut niin ihana meininki - tsempatkaa nyt vielä tätä vikaa kertaa ennen inssikiertoa =)

listaan teitä kuhan kerkeen :)

poistelen sieltä nyt sellaset jotka ei ole kirjoitelleen tähän helmikuun ketjuun ollenkaan. toivotaan että heillä on käynyt hyvin tärpeissä ja voivat hyvin :)

jos joskus palaavat niin ilman muuta takaisin listaan! eli älkää loukkaantuko, lista vaan alkaa olla niin pitkä että tila ei riitä, ihan tosi. pari kertaa sivu jo ilmoitti niin 8)

Meitä onkin NIIIIN HYVÄ PORUKKA!!



Itse en tiedä jäänkö vähän taka-alalle nyt kun tämä piina päättyy, mutta tehän pidätte ketjua yllä, uusia tulee ja vanhoja lähtee odottelemaan masun kasvua eikös niin?! :)

Kiva sitten tulla taas lukeen kuulumisia ja hakeen zemppi henkeä kun hoidot on taas käsillä. meillehän on suunniteltu kevyt ivf toukokuulle vasta. tai kaippa sekin ihan kohta on!



Rizza...teitkö testiä?? siis että on nega..kun vuoto ei alakaan vaikka pitäis. vai takkuaako muuten vain. mää tekisin testin ennen kun pistäsin, mutta jos testi nega niin sitten piikit varmaan vaan?! mutta tää on MUTU ajatus vaan...

Omaan napaan aloitus: Ensi viikolla sitten mennään verikokeisiin, josta tämä ruljanssi sitten meidän kohdalta lähtee liikenteeseen... On tätä kauan jo odotettukkin, vaikka sitä lääkärikäyntiä sitten taasen joutuukin odottamaan huhtikuulle... Ehkä tämä tuleva maaliskuu tulee "lusittua", kun ajattelin aloittaa karkkilakon ja käden parantumisen myötä pienen kevätkuntoilun aikani kuluttamiseksi. Saan ehkä muutakin ajattelemista kuin tämän vauvatouhun.. Luomu-hommat miehen kanssa ovat ollet aika död- meininkiä täälläkin...



Anteeksi hieman ankea viesti, mutta hei joka tapauksessa tsemppaan täällä taustalla teitä!!!! =)



Aurinkoa odotellessa!!!

Aatelkaa, meidän ketjussa on 5 plussannutta TÄSSÄ KUUSSA!! MARINE, RAITANEN, 4VILJA, MK06 JA NIA77 :) +++

Mitä plussanneille kuuluu?

Ennen kun plussanneet katootte tältä palstalta, niin kertoilkaahan uä kuulumiset eiks vaan, varmasti kaikki haluaa vielä kuulla niistä, että kaikki on hyvin jne? :)



Entäs Miiulainen, mitäs sulle kuuluu??



Piinaamassa on tällä hetkellä siis: ANEN, PABLO, RVSR, KJT-78. Millos piinailijoiden testi päivät ovat? Mulla on 2.3.



ANEN, 25+M28, Y 11/03 asti, hoidoissa 02/06 alkaen, 21.9.06 plussa-tytär 05/07, pikku2:sesta hoidoissa 05/08 3 inssiä-negoja. Inssi 16.2. Toukokuussa kevyt ivf.Syy: PCO

RIZZA, 27+M29, Y 04/06 asti, hoidoissa 04/07 alkaen, km 05/07 rv 5+3, 10 kiertoa clomeilla, joista säännöllinen kierto, vuonna 08 3 inssiä-negoja, 1. IVF 02/09. Syy: ovuloimattomuus.

SKIPPO, 30+M34. 08/01 syntynyt poika, clomi+tero kierrosta. Y siitä lähtien.

OMPPU, 26+M25. Poika 09/05, jota tehtiin 1,5 vuotta; ekasta clomikierrosta. Pikku2:sta Y 1v, ekasta clomikierrosta keskenmenon 10/08. Seuraava clomikierto negaa ja nyt luomusti. Syy: tuntematon. Jotain PCO:hon epäilty, ei diagnosoitu.

PABLO1, 25+M25v. Y 04/04 saakka. Syy: selittämätön lapsettomuus, miehen simpoissa pientä hitautta. Tehty yksi IUI "luomusti" ilman lääkkeitä, neg. 02/09 inssi.

RAITANEN, 33+M32, 1.IVF vuonna 2006,nega, pakkaseen ei mtn. Nyt 2. yritys, pitkä IVF/ICSI. PLUSSA,TUPLAONNI 02/09!!!

MIRGGU, 24+M30. Y 07/07, terolut aloitettu 12/07. Jatkuu edelleen, clom hexal oli mukana muutaman kk:en (tuloksetta), lapsettomuus tutkimukset aloitettu syksyllä-08. Lääkäri 04/09.

MARINE, menossa 3. icsi. Tokasta hoidosta poika 10/07, nyt toiveissa pikkukakkonen. PLUSSA 02/09!!!

ATWOOD, 27+M30. Y 6/07 asti, hoidoissa syksy/08. Syy: selittämätön. Kierto säännöllinen ja ovuloin luomustikin. Klomeja kokeiltu 3:ssa kierrossa, 2 X IUI-negaa. 02/09 inssi nega. Suunnitteilla IVF.

RVSR, 32, lapsettomuus vuonna02-03, 03 parisuhdekriisi->e-pillerit 7kk. Pillerit lopetin 01/04, 10/04 syntyi luomuna esikoinen. Epäiltiin ovulaatiohäiriötä, mutta tilanne ratkesi onnellisesti. Kakkonen toiveissa, lopetettiin ehkäisy keväällä 06, hoitoihin 10/08. 10/08 PCO-diagnoosi. Sain clomit. Ehdin syödä yhden kierron, sitten tuli simppatestien tulos -> ICSI, liikkuviakin, mutta hedelmällisyys alentunut ja lisäksi löytyi vasta-aineita. 02/09 Pas.

JAANA.P3, 27+M32. Luomusti 4-vuotias poika. Pikkukakkosen Y takana 3v, 1 inssi tehty ja IVF jonossa,aikaisintaan elokuussa.

POPPINS, 24+M32, Y 04/07 asti. Tutkimuksiin 04/08, kierto heittelee ja miehellä hieman epäilystä omista kavereistaan. Kierron pituudesta huolimatta tapahtuu ovulaatio, mutta miehellä siittiöitä niin vähän, ettei onnistu ilman hoitoja. IVF-jonoon 11/08, eka suunnittelukäynti 3vkon päästä. Puoli vuotta jonotusta...

MIIULAINEN,

NIA77, 4.2 Eka IVF. Takana inssejä. Luomulapsi 7,5v sitten. Y 3v pikku2:sta. 02/09 PLUSSA!!!

MK06, 6.2siirto-> PLUSSA!!!

MAGGYOO: 25+M25, Y 03/08 asti. Syy: PCO. Nyt Metforem 1500mg/vrk + Terolut + Clomifen 2tbl annoksella.

4VILJA, ICSI-hoidosta pian 5-vuotiaat pas-kaksoset, ja marraskuussa turha pas, joka johti kohdunulkoiseen raskauteen. Pas 02/09 -> PLUSSA!!!

KJT-78, 31+M33. Y reilu 5v. Syksyllä 07 aloiteltiin selvittämistä, syy: miehestä johtuva lapsettomuus, joku arvo korkealla, jolloin elimistö ei tuottaisi siittiöitä. Syksynä08 miehelle tehtiin leikkaus, jossa kivespusseista kerättiin siittiöitä talteen. Niitä siis oli siellä, mutta eivät tulleet ulos. Punktio 18.2, kerättyä saatiin 18 munasolua. Näistä 8 oli lähtenyt hedelmöittymään niillä miehen pakastetuilla siittiöillä. 20.2 laitettiin 1 hyvä yksilö, ja 6 pakkaseen.

kun mirggu sullakin edistyy! tuosta se lähtee! usko pois, siellä polilla saa kyllä ravata kyllästymiseen saakka sitten. ja toi että jo jotain tehdään, tuntuu jo paremmalta kun se että "katsotaan sitten loppu vuodesta" eiks vaa?



itsellä maha (ylävatsa) kivut vaan jatkuu ja lääkkeitä joudun popsimaan :(

Ihmeplussasta tulikin keskenmeno vain kolme päivää plussan jälkeen. Olo on aika turta. Hetkeksi annettiin ja sitten otettiin pois. Positiivisena voi pitää sitä, että tulipa kuitenkin ne kaksi viivaa testiin, ekaa kertaa kolmeen vuoteen. Jotenkin pitäisi ajatukset saada uusiin hoitoihin ja parempiin huomisiin, mutta vaikeaahan tämä on. Kovasti tarrasukkia kaikille plussanneille, ja voimia piinailijoille. Minä poistun odottelemaan että tuska helpottaa.

otan osaa todella...varmasti raastavaa!! Nyt tosiaan otat ajan toipumiseen tuosta..PALJON VOIMIA NIA!!! <3

Pahoittelut Nia.. toivottavasti saat vielä voimia jaksaa hoitoihin.



Anen: ei olisi mikään ihme vaikka olisi hyperstimulaatio, siinä oireet samantyylisiä. Olis pitäny käydä lääkärissä mut se on nyt menny ohi..



Mulla on kai joskus 9.3 mahollisuus tehä raskaustesti.

Nyt tuntemuksina on ollu nipistelyjä alavatsassa, etenkin munasarjoissa. Just siellä puolen, missä oli isompi munasolu. Itse asiassa koko ajan tuntuu kiristystä tai jotain sinne päin.. rinnat tuli heti pregnyli piikin jälkeen kipeiksi, mut nyt ovat voimistuneet ja polttavan kipeät. Mulla tulee kyllä aina viikko tai pari ennen kk rinnat tosi kipeiksi. Tiedä sitä sitten..



Välissä hiipii salainen toive omasta pienokaisesta, jolle en halua antaa valtaa..

Meillä kun on jo 5 pitkää vuotta takana yritystä, olen luonut itselle muurin etten pety.



Ajatukset ovat kuitenkin rauhalliset näiden hoitojen suhteen.. jos meille ei suoda omaa biologista vauvaa. Haluaisin adoptoida ulkomailta.. toisaalta nyt ollaan hoidoissa vasta aluilla.



Millaisia tuntemuksia teillä positiivisen tuloksen saaneilla oli ennen raskautta?

Nia77:lle syvimmät pahoittelut!



Pablolle tsemppiä piinailuun!



Täällä on jo pistetty Gonal-F kahtena aamuna ja ensi tiistaina on ensimmäinen ultra. Nyt alkaa jo tämä ensimmäinen IVF-hoito jännittää, sillä kahden viikon päästä, JOS KAIKKI MENEE HYVIN, minulla voi olla jo alkio kohdussa köllöttämässä. Huh, ei auta kuin pitää peukut pystyssä ja toivoa parasta.



Onko ketään muuta, jolla piikitykset käynnissä ja punktio viikolla 11?

Itse olen juuri tilanteessa, että pelkään keskenmenoa tosi paljon. Ei tosin ole mitään erityistä syytä, pientä rusehtavahkoa valkovuotoa vain, mutta sävähdän jokaista vatsakipua ja juoksen vessassa jatkuvasti. Nyt kun on itse viikon tiennyt raskaudesta ja ehtinyt vähän tottuakin ajatukseen, alkaa pelot hiipiä nurkista.



Alkuviikosta oli veritesti, jonka tulos oli muistaakseni 178, jonka hoitaja sanoi olevan hyvä. Silloin viisi vuotta sitten ekan raskauden aikana tulos oli kahta päivää aiemmin 352 ja siitä tulikin kaksoset. Nyt siis voinen olla varma, että kyydissä on vain yksi. Se on minulle suuri helpotus, en todellakaan haluaisi toisia tuplia. Jotenkin vaan vanhasta tottumuksesta puhun nytkin tulevista vauvoista, siis monikossa..



Kahden viikon päästä pitäisi päästä ultraan, sen jälkeen uskallan varmaan neuvolaankin jo soitella. Toivoisin kovasti, että osaisin vaan nautiskella tästä alkuraskaudestakin, mutta pelkään hurjasti keskenmenoa. Olisi ihana vaan hehkuttaa ja elää tätä hetkeä, kun eihän se pelkääminen mitään auta. Vielä ihanampaa olisi jo ryhtyä ompelemaan pieniä vaatteita... mutta enpä todellakaan uskalla.



4vilja rv 5+0