ALKUVUODEN YRITTÄJÄT HELMIKUUHUN :)

Kirjoitin kommentin tuohon "passin tammikuussa" -ketjuun. Siinä oli just noista kotitesteistä ja miksi verikoetta suositellaan (ainakin täällä meilläpäin).



Paljon tsemppiä kaikille!

Moi, Kiitos kun selvensit asiaa, juuri noin se hoitajakin taisi minulle kertoa. Mutta oli pää hieman tokkurassa varmaan siinä punktion jälkeen.

Mulla oli olo kuin olisin juonut pullon kuoharia... eli nauratti enemmän kuin itketti : )

vielä tähän testaukseen liittyen... nyt kun tarkemmin taas luin Pregnylin tuoteselosteen, ja kyllähän se vaan sisältääkin hCG:tä (sorry väärä MuTu aikaisemmassa viestissä). Muutamat nettilähteet kertoivat, että hormonia saattaa olla elimistössä 10-14 pv pistoksen jälkeen...eli jos laskee et pistoksen jälkeen punktio on 1,5 pv päästä, ja alkionsiirto tapauksesta riippuen 2-4 päivää punktiosta plus piinapäivät päälle, on ihan perusteltua, et testiä ei tekis ainakaan ennen kuin on väh. kaksi viikkoa pistoksesta kulunut, eli vielä pp8-10:ssä saattaa pistoksen hormoni vielä vaikuttaa. Eli VÄHINTÄÄN yli tuon pitäisi vaan kärsivällisesti odotella. Ja testipäivähän on yleisesti jotain pp 14-16, riippuen tapauksesta...



No, hyvä et selvisi tääkin, mua jo vähän alkoi vaivaamaan... ja paras vain noudattaa hoitohenkilökunnan ohjeita, hoidot on niin kovin yksilöllisiä. Mulla ainakin on ihan täysi luottamus omaa lääkäriäni ja hoitohlökuntaa kohtaan, ja se rauhoittaa kovasti mieltä.



Jaksamista kaikille!

Onnea kaikille plussanneille!



Pinouduin itse alkuvuodesta, mutta olen pysytelly hiljaa ja harvakseltaan käynyt lukemassa muiden kuulumisia. Viime kuun inssi meni mönkään, kun en löytänyt ovista (juuri kun olin kehaissut ovuloivani luomusti...). Tuli vaan jotenkin totaalinen kyllästyminen koko lapsettomuusasian vatvomiseen.. No tässä kierrossa paremmalla onnella eli tänään tehtiin inssi luomukiertoon. Nyt vaan peukut pystyssä ja ehkä nyt taas aktivoidun kun on jotain jännitettävääkin. Tosin en kovin optimistisesti suhtaudu... Aiemmin oli puhetta lääkärin kanssa, että 3 inssiä kokeillaan ja sitten siirrymme IVF:n. Montako inssiä teille on tehty ennen kuin siirrytty IVF:n?

Tervetuloa atwood takaisin! Ja voimia ja zemppiä piinailuun!! :)



Raitanen ym.. mää halusin testata tuon pregnylin vaikutuksen viimeksi, kun sekin vaikuttaa niin yksilöllisesti ihmisissä. Eli toiset eivät saa koskaan plussaa pregnyl piikistä huolimatta. Mää testasin pregnylistä seuraavana pvnä r-testillä ja testiin paukahti heti kaksi viivaa! Eli mulla vaikuttaa pregnyl ja pitää odottaa se 10vrk ainakin. Inssissä testi pv on pp14.



Limoja vuotelee..ja alamassu turvonnu..voi kun ei tapahtus liikaa!! :(

Palaillaan linjoille.

Täällä teki täti yllätyshyökkäyksen ja kurvasi paikalle jo kp 28! Kaiken lisäksi niin mojovan migreenin kera, ettei mitään järkeä! Aattelin etukäteen että hatuttais paljon enemmän, mutta ehkä se alitajuinen pessimisti oli jossain sopukoissa toiminut :) Oli se vaan hyvä, että jos täti oli tullakseen, niin tuli sitten näin aikaisin. Olis kurjaa odotella negatestin kanssa johonkin kp 35 asti.



Nyt vaan uutta matoa koukkuun, clomit aloitin tänään. Toivottavasti miehen selkä ei tässä kierrossa jumahda juuri ratkaisevalla hetkellä :)



Tätä menoahan pääsen osallistumaan syksyllä olevaan juoksutapahtumaan, johon olen miestäkin houkutellut. Pitäis sillä vähän koittaa metsästää kadonnutta vyötäröä... Se on just sopivasti meidän 10-vuotiskihlajaispäivänä, mikäs sen mukavampi tapa juhlistaa sitä :)



Anenille tsemppiä, että osuis ajoitus kohdalleen! Atwoodille tervetuloa takaisin piinailemaan! Nyt töihin...



Omppu

Omppu..tosi mälsää!! Vaikka totta, hyvä et alkoi ajoissa, ettei tarvi kärvistellä! Mää olin jo aivan varma, et saadaan lisää plussia..



Mulla on paha pelko persuuksissa, että pieleen menee tämä yritys...sellanen lima jojo tuli tänään ettei oo tosikaan, ihan etanaks tässä tuntee itsensä!! Ja sen verran alavatsaa juilii ja turvottaa, että pahoin pelkään, että liikaa tapahtuu.. :( Tänään pitäs vielä pistää 75iu ja huomenna pregnyl...



Ei se murehtimalla tilane parane, paitsi toi, että kun odottaa pahinta, niin kun Omppu niin ei putoo sit NIIN korkeelta...buuh...

Sorke valitus heti aamuun..

Kirjoitan vielä IVf:stä, kun joku kuseli kuinka monta inssiä kukin on kokeillut. Meille sanottiin, että 3 inssiä voidaan kokeilla ja mikei enemmänkin, mutta kolmen jälkeen tilastolliset tulokset huononee huomattavasti. Itse kävin 3:ssa inssissä, kun halusin kokeilla "lievempiä hoitoja". Kuitenkin vasta IVF tuotti tuloksen. Nyt jos saisin valita, niin olisi pitänyt jättää inssit yhteen tai kahteen.. Niissä meni kuitenkin 5 kk ja paaaaljon rahaa + kaikki se odotus ja pettymys, ja loputtomilta tuntuvat ultrat ja lääkärikäynnit.



IVF:ssä lääkkeet on lähes samat. Annoksen hieman suurempia. Hoito on mielestäni henkisti rankempi kuin inssi + pitkäkestoisempi. Mulla oli vielä huono tuuri, kun tuli hyperstimulaatio. Mutta silti en kadu ollenkaan, koska tuloksena oli raskaus. Jos joku on epävarma inssien jatkamisen suhteen, niin kannustan siirtymään IVFään, jos vain rahallisesti mahdollista. Itse tein siitä aikanaan liian suuren haamun, jota pelkäsin. Ennen joulua olin jo perumassa hoitoa, ja nyt se ajatus tuntuu kauhealta, jos olisin perunut sen.

Heips,



kiitos kaikille, jotka on jaksaneet onnitella plussasta :) Oireita ei vieläkään ole, mutta en ole suuremmin huolissani, sillä eipä mulla ollut oireita ekassa raskaudessakaan vielä tässä vaiheessa. Nyt tosin vähän jännittää, sillä laitoin illalla viimeisen Lugesteronin, joten jos jotain on pielessä, vuodon pitäis alkaa pikapuoliin. Toivottavasti kaikki on kuitenkin kunnossa!



Tsemppiä kaikille piinailijoille ja voimia erityisesti ompulle! Kyllä se pettymys aina kirpaisee, vaikka tietty hyvä, että tällä kertaa tuli vähän lyhyempi kierto. Ja Anen, toivotaan, että kaikki sujuis suunnitelmien mukaan. Jännät paikat sulla!



Käyn jatkossakin aina kurkkimassa teidän kuulumisianne ja pidän peukkuja, että tää kevät tois plussa-tuulia koko porukalle!

ONNEA PLUSSILLE!



Ja kiitos kovasti tsempeistä =) Mieli on hieman parempi jo, mutta kovasti on nyt menny alakuloisuudessa nämä muutamat päivät. Mikä lie syynä..Kaveri pamahtaa näinä päivinä ja olen hyvin ilonen hänen puolesta. Ja oma pikku kummityttö aina jaksaa naurattaa..

On se hassua kyllä, että vaikka sitä tietää ettei ne plussat tule normaalilla tyylillä niin joka kerta sitä siltikin pettyy kun menkat alkaa..esim niinku tänään. Pieni kyynel kierähti kyllä työpaikan vessassa! Noh, mutta tätä se nyt on ja tähän on totuttava.

Mies on niin liikuttavan positiivinen kaiken suhteen koko ajan. Eilen illalla keskusteltin tästä ko. aiheesta ennen nukkumaan menoa ja herra puhui koko ajan "sitten kun meillä on" ja "kun se näyttää plussaa" <3 ihana mies!

Noh ensi viikolla on eka käynti klinikalla sitten ja sen jälkeen ollaan hieman viisaampia..



Vietetään oikein kiva viikonloppu, eiköstä juu =)

Täällä menin hätähousuissani testaamaan ku testi poltteli kaapissa. No eipä tullu nega yllätyksenä. Inssistä kulunut vasta kymmenen päivää, mutta enpä usko plussaksi tuon muuttuvan enää...



No ei tunnu niin pahalta ku ajattelin, tähän on jo kolmessa vuodessa tottunut...

Tervehdys kaikille!



Viime kuussa astuin piiiiiiitkästä aikaa mukaan keskusteluihin, mutta inseminaatio ei onnistunut tehdä jouluruuhkien vuoksi.

Tietojen päivitystä siis. Minä 25 ja mies 25. Yritystä vuodesta 04/04 alkaen. Syynä selittämätön lapsettomuus. Takana yksi luomuinseminaatio ilman lääkkeitä -> neg. Nyt ensimmäiseen lääkkeillä tehtyyn inssiin Clomit + Puregon.

Nyt ollaan sitten päästy inssiin ja kp5 menossa. Lääkkeet menee; clomit 3-7pv ja puregon 8-9pv.

Saas nähdä miten käy...

En oo mitään tuntemuksia clomeista kokenut, onko teillä jotain sivuoireita?



Tsemppiä kaikille, toivottavasti meitä onnistaa:)

Jaana..mulla näytti pp13 silloin aikanaan tooooodella haamujen haamun..ja muksun siitä haamusta sain..eli älä vielä luovu toivosta! vaikka tiän ton p:maisen tunteen...



Nytkin on itellä niin v-mäinen olo koko prosessin suhteen ettei tosikaan...

anteeks tällanen vuodatus..!



hyvää v.loppua oikeesti kuitenkin kaikille!

Tuoresiirron pettymys alkaa menemään ohi ja estrogeenia nappailen. Mehän päädyttiin tähän, että tehdään heti perään PAS ja 25.2. on siirtopäivä. Kävin seurantaultrassa ja limis oli kasvanut optimaallisella tavalla. Lääkäri kyseli sitä, että jos molemmat alkiot selviää sulatuksesta, niin siirretäänkö sitten myös molemmat. Auts, olen niin pessimistinen, ettei kumpikaan selviäisi, etten ole edes ajatellut kahden alkion siirtämistä. Tietysti ne on niin kullanarvoista "tavaraa", ettei haluaisi heittää mitään menemään, mutta toisaalta kaksosraskaus tuntuisi kyllä kovalta palalta. Meillähän on kuitenkin yksi lapsi ennestään ja mut sektioitiin esikoisesta, joten pelkään vähän kohdunrepeämääkin. Kai me molemmat laitetaan, jos tuollainen tilanne tulee, mutta veikkaan, että tuskin tulee ja sittenkään ei välttämättä kiinnity yksikään. Pääasia, että tulosta tulisi ja jo vuoden vaihteessa pinnasängyssä olisi uusi asukas tai vaikka kaksi. (siellä se on varastossa...) Voi kun ollakin vauvakuume... just Satuhäissä oli niin suloinen vastasyntynyt ja oikein rinnasta puristi miettiä, että olisi taas oma kippuravarvas sylissä.



Mitäköhän se jenkkilääkäri teki, joka sai 8 alkiota kerralla kiinnittymään vai siirsikö se 20, joista 8 jäi kiinni?

Pää pystyyn Anen, kyllä vielä plussataan!



Ja tosiaan hyvää ystävänpäivää kaikille! =)



rvsr: miettisin ihan samaa mieheni kanssa tästä jenkkilästä. Miten ihmeessä kukaan lääkäri on edes suostunut moiseen hommaan. Ja aika uskomatonta että ne kaikki 8 on vielä hengissä ja ylipäätänsä selvineet siellä mahassa. On ainakin ollut ahdasta, en voi muuta sanoa..

Tuntuu aika edesvastuuttomalta tuommoinen, mutta oiskohan niin että "rahalla saa ja hevosella pääsee..." (vaikka lehdet kirjoittaakin että rahaton ja työtön olisi tämä äiti...)



Hyviä viikonloppuja!! :x

Alkuun vatsa nippaili, nappaili ja vihloi...taisi johtua munasarjojen punkitosta kaikki tuntemukset- nyt on hiljaista ja mieli on alkanut valmistautua pettymykseen..

Toki siirrosta on vasta 10 päivää, että eihän tässä välttämättä mitään oireita muuteenkaan olisi.. Väsymys on kyllä ollut koko hoitojen aikana tosi rajua. Jos jotain positiivista niin tää helposti murehtiva uraäiti on alkanut nukkua taas öitä sikeästi ja ei herää valvomaan joka tunti. Joten mulle hoidot on ainakin palauttaneet unenlahjat jotka oli kateissa noin 5 vuotta!! Joten jotain positiivista tästäkin

Mulle tehtiin 4 inssiä ennen IVF:n aloittamista ja osasin ottaa ne kevyesti ja rauhallisesti. Kun siirryttiin IVF hoitoon henkinen tila on kyllä aivan toinen.

Voi olla synkkä keskiviikko kun saan verikokeen tulokset. On tää aika piinallista. Vaikka hoidoissa on nyt rampattu 1,5 vuotta nyt vasta kolahtaa tää tilanne.



Tuosta jenkkilääkäristä vielä - ihme jos sillä on luvat vielä olemassa.

Maailmaan mahtuu kyllä kaikenlaisia hulluja! Mietityttää myös sen äidin

ajatusmaailma. Täytyy olla todella julkisuuden kipeä ja epätoivoinen.



Aurinkoista sunnuntaita kaikille!

Nyt lähden lapsen kanssa pulkkamäkeen ja lopetan tän asian vatvomisen.

Kiitos kun jaksoitte lukea.

Ensiksi mk06, muistaakseni marinellakaan ei ollut mtn oireita? ja plussa tuli :) joten älä vielä luovuta!



Omaan napaan..!! Mulla PITÄISI olla inssi tänään JOS siellä ei ole liikaa muniksia...JA...mies sai yöllä tahattoman siemensyöksyn!!! eli siis...oliko se sit tässä...kun meni antaan näytettä nyt aamulla klo 8...ja satsihan ei oo sit ollenkaan sitä mitä pitäis! :(

Onko kellään kokemusta tällasesta? Ne ei vissiin ees tee inssiä jos liian vähän siittiöitä...

Eihän tolle mtn voi, mutta silti harmittaa ihan kauheesti, tietää jo valmiiksi, että hoito menee susille..

Voisin liittyä teidän joukkoon! Olen oikeastaan vuosia pyörinyt näillä sivuilla hissukseen taka-alalla. Nyt ajattelin, että voisin tulla juttuun mukaan. Teillä tuntuu olevan hyvä henki ja reipas asenne.

Olen 25v, mieheni on 30. Olemme yrittäneet vauvaa 03/08 asti. Emme siis kauaa, (mutta edellisen miehen kanssa yritimme lasta pari vuotta tuloksetta. Silloin todettiin PCO ja hoitoja aloiteltiin silloin. Meillä kuitenkin meni sukset todella pahasti ristiin ja silloin tein päätökseni ja lähdin siitä parisuhteesta.)

Nyt olemme siis vajaan vuoden yrittäneet tuloksetta. Nyt minulla on Metforem 1500mg/vrk + Terolut + Clomifen 2tbl annoksella. Eli lapsettomuuden syynä on PCO, en ovuloi luomusti lainkaan.

Eilen alkoi menkat ja huomenna siis alkaa Clomit.

Itse olen todella pessimistinen koko touhun suhteen. Vuodet on varmasti kovettaneet minua, en enää oikein ollenkaan osaa toivoa omaan raskauteen.

On ihanaa lukea, että täällä oikeasti osataan ja ennen kaikkea uskalletaan toivoa. Jospa se ilo ja positiivisuus tarttuisi minuunkin! Kelpaako joukkoonne yksi lapseton pessimisti?

Musta tuntuu että näissä hoidoissa tunteet oli yhtä vuoristorataa. Ulospäin yritti olla kuin ei olisi mitään ja "milloinkas teette (ihan kuin olisi tekemisestä kiinni!!) toisen lapsen?" kyselyihin vastailin hymyillen, että sitten kun uran ym kannalta sopiva aika, tai että haluan keskittyä nyt tähän yhteen lapseen.. ja muuta päläpälää. Sitten kotona tuntui että maailma kaatuu yksiin kuukautisiin.

Joka kerta kun kuukautisten piti alkaa, halusi edellisenä iltana ottaa pari lasillista viiniä, jos vaikka tulee se 9 kk tauko, ja päätin että nyt odotan menkkoja rauhassa enkä tee testiä.. Mitä puppua. Aina se testi tuli tehtyä, joskus jopa tuntia ennen menkkojen alkua. Että ei sitä aikuinen ihminen sen vertaa malttanut odottaa.. Ja joka kerta tuli itku kun menkat alkoi, vaikka kuinka oli itselleen vakuutellut että ei se maailma siihen kaadu. Ja silti taas toivoi niin paljon seuraavassa kuussa. Ei noita asioita osaa ihan samalla tavalla ymmärtää, ellei ole itse lapsettomuutta kokenut.



Meillä syy oli selittämätön lapsettomuus, joka oli tosi ristiriitaista. Toisaalta on iloinen ettei ole mitään "vikaa", toisaalta ei ole myöskään mitään lääkittävää tieteellisesti, eli kaikki hoidot on vain kokeiluja.. Samoin itsensä syyllistäminen on voimakasta, kun miettii voiko se kaikki johtua omasta mielentilasta, stressistä ym, kun mitään havaittavaa vikaa ei ole.



Vaikka nyt olen vihdoin raskaana, niin vieläkin henkisesti tuntuu vaikealta uskoa. Jotenkin kaipaan koko ajan fyysisiä todisteita raskaudesta, ettei se vaan yhtä-äkkiä "häviäisi". Kuulostaa varmaan tosi hölmöltä... Ettei tarvitsisi seurata kiertoa ja odotella kuukautisia ym kun on sitä yli kaksi vuotta tehnyt. Lapsettomuus on mielessä yllättävän läsnä joka päivä.



Toivottavasti kukaan ei loukkaannu kun kirjoitan tälle palstalle, pitäisi rohkeasti vähitellen siirtyä kokonaan odotuspuolelle..

Tsemppiä kaikille vielä kerran! :)

Tänne mahtuu kaikenlaista joukkoon, niin positiivisuutta ja pessimistisyyttä, uskon, että molempia tunteita me kaikki käydään läpi vuoron perään.



Arvatkaas..mää PÄÄSIN inssiin! Eli nyt on sitten pp0. Oli yksi 19mm ja loput pienempiä. Ja tosiaan..MIEHEN SATSI OLI HYVÄ SILTI!! Olin aivan 100 varma ja varautunu siihen, ettei tulos riitä...huh...

No mutta silti usko tärppiin on tosi olematon..viimosta inssiä viedään! :(