Lue keskustelun säännöt.
Miten äidit ei kestä mitään, kauhea marina jos on lapsi tai kaksi ja joutuu valvomaan
01.02.2009 |
Omaa aikaa kaivataan eikä osata ottaa vastuuta jälkeläisistään.
Pikkulapsiaikana pitää sitoutua lapsiin ja perheeseen, osata asettaa lasten etu ensisijalle eikä olla itsekäs minä minä minulle minulle kaikki nyt heti ja äkkiä.
Nykyisin on mukavuuksia jotka helpottaa arkea ja helppoa on pärjätä. Laiskat loiset marisee, ne jotka ovat tottuneet liian helppoon elämään. Marisijat ovat itse pilalle hemmoteltuja ja ylipassattuja omassa lapsuudessaan ja nyt kun pitäisi ottaa vastuuta itsensä lisäksi lapsistaan ollaan "kädettömiä".
Helppoa on, vedet tulee ja menee ja lämmittää ei tarvitse puilla ja niitä kantaa. Valmisruokaa syötetään ja kertavaippoja käytetään. Mikä on ongelma kuin ei edes yhtä tai kahta lasta osata ja ehditä hoitaa.
Nettisurffailuun löytyy aikaa ja puhelimessa joutavien lätisemiseen sekä lemppari telkkuohjelmien seuraamiseen.
Aikaa ei ole eikä löydy kotinsa siivoamiseen, lasten hoitoon, ruoan valmistukseen.
Suuri osa on laiskoja paskoja.
Kommentit (52)
[SINÄKIN OLIT NIIN VÄSYNYT ETTET JAKSANUT VALITTAA=)
i]itselläni oli sairas vauva ja 1 v toinen lapsi- en valittanut, mutta rankkaa oli vuosikausia olla univelkainen 3 h yöunilla ilman tukiverkostoa-
ap on kai rautaa ja tukiverkosto rautaa myös?
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
A) En ole valittanut ja ruikuttanut vaan sopeutunut tilanteisiin.
B) Väsymystäkin koettu ja yövalvomisia mutta muuttuisiko tilanne paremmaksi jos marisisin. Korvakierteet erityisen tuttuja.
C) Olen yksinhuoltaja ja ollut vastuussa lapsista 24h/vrk.
D) Olen kolmen äiti
E) Lapset tehty siinä vaiheessa kun oma juoksuaika on jo ollut ohi (valitettavasti miehellä ei niin ollut).
Ne voi alkaa kuule myöhemminkin, sulla on aika pieni vauva vielä...
Käsittääkseni nukkumisen pitäisi vain parantua vanhetessa. No, ehkä tietysti sairastellessa voi joutua sitten aikanaan valvomaan. 8-tuntisia unia tuo poika vetelee.
Olen itse miettinyt samaa, kun joku 1lapsen äiti valittaa kiirettään yms... mutta aikaa on shoppailla, käydä kavereilla, kahvilla yms. turhaa, mitä pieni vauva ei ainakaan tarvitse.
Mutta se ei ehkä ole laiskuutta, vaan saamattomuutta ja nuorempia äitejä ei kiinnosta, eivätkä he osaa esim. tehdä kunnon kotiruokaa.
Itse olen 4 lapsen äiti, myös kakosten äiti, enkä ole ollut väsynyt, kuin muutaman kerran (kaksosten aikana en kertaakaan). Toki rankkaan on tehdä kaksi lasta pienellä ikäerolla, se on rankemapaa kuin kaksosten hoito. Itse pääosin teen ruoat, soseet ja leipomukset, toki käydään sitten välillä herkuttelemassa pikaruokaloissa. Lasten ehdoilla eletään, toki pidetään huolta myös parisuhteesta ja siitä omasta jaksamisesta tekemällä matkoja ja välillä juhlien. Mutta itse olemme lapset hoitaneet, toki lapset ovat hoidossa n. 2-3krt vuodessa ja tällä määrällä olemme hyvin pärjänneet.
Olen monesti kyllä miettinyt että miten 9 lapsen äiti on pärjännyt silloin vuonna kivi, kun vedet on pitänyt kantaa sisään ja lämmittää, pyykit pestä käsin.. ja lapsetkin tehty putkeen....kun itselle tekee välillä tiukkaa tarttua imurin varteen :)
Se on varmaan sitä kun ei ole pakko, niin sitten viititään vielä vähemmän!
Pahimmat laiskuuttajat ovat mielestäni näitä 80-luvulla syntyneitä nuoria äitejä..
joka oli syntynyt 1920. Hän sanoi, että koira oli toiminut lapsenvahtina. Ja sitten isommat sisarukset. Että se siitä laadusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka oli syntynyt 1920. Hän sanoi, että koira oli toiminut lapsenvahtina. Ja sitten isommat sisarukset. Että se siitä laadusta.
Eipä siitä sen enempää.
Käsittääkseni nukkumisen pitäisi vain parantua vanhetessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten valitetaan kun jonkun undulaatin hoito on niin työlästä, kun on niitä lapsiakin.
Pehmoperseitä koko sakki.
Kurileirille jonnekkin maatilalle. Yö valvotaan, aamulla navettaan, koti ja kakarat hoidetaan siinä sivussa.
Mun tuttavien tilalla kumpikaan ei ole pitänyt päivääkään lomaa 3 vuoteen kun kunnassa ei ole lomittajia. Tai no rouva oli kolme päivää lomalla synnärillä. Siellä se aamu- ja iltanavetassa istuu vauva sitterissä karjakeittiössä kun vanhemmat painaa duunia. Sanoisin että heillä on oikeus valittaa, mutta eivätpähän pahemmin valita.
Pitkäaikainen valvominenhan on ihan kauheaa. Siinähän ihminen rapistuu vähitellen ja menettää toimintakykynsä. Täällähän monesti kirjoitellaan miten on nukkunut kunnolla viimeksi joskus 5 vuotta sitten ja ihminen on selvästikin aivan kuutamolla. Mutta jaksaa pitää vaan! Yksikin ystäväni kertoi että hän ei MUISTA paljon mitään toisen lapsen vauva-ajasta. Voiko olla edes mahdollista? Tuossa vaiheessahan ihminen on sairaalakunnossa eikä mikään "parasta lapselle" -äiti.
Nukkumattomuus on ihan todellinen ongelma. Mä en käsitä miten täällä joku kehtaa mouhota että pitää vaan jaksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta mikäs sun oma tilanne on, oletko äiti.
itse en lapsistani valita, vaikka joutuisin silloin tällöin valvomaan. koliikkiaika oli eri asia, silloin joutu mieskin osallistumaan kodinhoitoon enemmän.
mutta nyt olen niin onnellinen. lapset ovat meille tärkeintä ja viihdyn kotona, teen joka päivä ruuat ja siivoan ja opetan lapsetkin siihen. enkä ole kavereittenkaan kuullut valittavan äidiroolistaan.
mutta joo, olen tavallaan samaa mieltä.. pitäisi osata arvostaa omaa perhettä enemmän.
sori, isot kirjaimet puuttuu...
mulla on siihen vielä pikkuisen tekemistä, jos nyt viitsisin. En taida, menen elämässä siitä mistä helpoimmalla pääsen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastasit minun viestiini, joten oletan että tulkitsit minut marisijamammaksi.
Itsehän en siis valittanut oman elämäni raskautta, vaan kommentoin tuota vähän nukkumista. En pidä itseäni marisijana, mutta täällähän ei saa edes puollustaa niitä, jotka oikeasti ovat aivan lopussa tai tulkitaan itsekin sisuttomaksi. Uskomaton palsta.
Ja hänellä oli kotiapulainen, pyykit pesetti pesulassa, eikä hän ollut koskaan ansiotyössä - ei edes sen jälkeen, kun lapset lähtivät kotoa. Ja minun lapsuuteni oli lähinnä leikkikehässä istumista niin, että 5-vuotias isosiskoni istui vahtimassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuo aloitus hyvin totta! Mutta tosiaan kyllä yhteiskuntakin on luonut kamalat paineet äitiyteen; huomaahan sen täällä av:llakin. Todellakin meidän mummot joutui hoitamaan lapsensa kaiken muun ohessa, mutta ei heitä sitten siitä kivitettykään, jos 7-vuotias katsoi nuorempiensa perään kun vanhemmat oli aamun navettatöissä tai jos muksut oli hetken yksin sisällä, kun haettiin puita sisään.
Nyt kun äiti jättää lapsensa yksin suihkussakäynnin ajaksi, niin jo täältä kiihkeimmät uhkaa ilmoittaa lastensuojeluun (näin kärjistetysti).
Meidän mummo sanoo aina, että olisihan hänkin mielellään 40- ja 50-luvulla masentunut, jos se olisi ollut mahdollista! Mutta kun hän hoiti kolme pientä lasta yksin, ukki oli reissutyössä, kävi pesemässä pyykit kaukana kotoa jne., niin piti vaan jaksaa. Ja tää oli sentään esikaupunkialueella eikä missään maalla. Voi tosiaan kuvitella, millaista arki oli kun vesi piti kantaa sisälle ja ulos eikä mitään kestovaippoja ollut!
Minustakin pahimmat valittajat saisivat mennä tosiaan itseensä. Eri asia on, jos ei ole minkäänlaista turvaverkostoa ja ukkokin on täysi nolla (ts. ei osallistu yhteiseen hyvään millään muotoa - mutta kuka sellaista ukkoa edes katselee?), ja jos vielä on jotakin muuta poikkeuksellista arjessa.
Vähän sisukkuutta peliin!
terveisin kahden pienen yh - vailla turvaverkostoa
En ota kantaa itse keskusteluun jaksamisesta tai siitä, mitä tekee tai jättää tekemättä. Otan kantaa vain ja ainoastaan alla olevaan lauseeseen, mikä on vahvasti asennoitunut. Haluan vain sanoa, että minusta on sääli, että sinulla ei ole kokemusta, mitä tarkoittaa itsekunnioitus.
mulla on siihen vielä pikkuisen tekemistä, jos nyt viitsisin. En taida, menen elämässä siitä mistä helpoimmalla pääsen
en siis tarkoittanut sinua. Sorry. Jatkoin vaan ketjua vastaamalla viimeiseen viestiin.
Jotkut täällä haistattelee ihan tosissaan, mikä osoittanee sen, että kalikka kalahti!
Toki väsymys on paha ongelma. En minä sitä kiellä! Mutta jotakin rajaa valittamisessakin... plus siinä, että heittäytyy ihan kokonaan linjalle "kun en vaan jaksa niin en jaksa". Jokainen kantaa vastuun omasta elämästään ja tekemisistään. Yhteiskunta, suku ja ystävät auttavat jos auttavat, mutta kyllä minusta täälläkin palstalla on NIIN paljon turhaa valitusta, että oikein hävettää joskus valittajien puolesta.
- 34, se kahden pienen yh vailla turvaverkostoa
ja niillä on edelleen työt tehtävä, oli vauvaa tai ei. Eikä lomitusjärjestelmä toimi joka paikassa niin autuaasti, että vauvan kanssa saa automaattisesti lomittajan. Äitiyslomallekin saattaa saada lomittajan vain 5 päiväksi viikossa, ja tuo on ihan tavallista, joillain menee vieläkin huonommin.
Mutta arvatkaa vaan voiko lehmiä jättää lypsämättä ja ruokkiamatta kahtena päivänä. Ja etenkin kiireaikaan lomittajista on vielä kovempi pula, eikä silloin isäntäkä ehdi navetassa pyörimään koko päivää, kun on tehtävä peltotöitä kellon ympäri.
Eihän lomittajien pihtaaminen laillista ole, mutta lomatoimistot rikkovat lakia välillä ihan surutta.
Että jos 50-luvulla elämä oli niiiiiin rankkaa ilman kodinkoneita, niin silloin kuitenkin 8 lehmän navetta oli jo ihan suuri. Nykyään ihan norminavetassa on 80 lehmää, joten en sanoisi, että se elämä nykyään jotenkin huomattavasti helpompaa sitten olisi.
Näin maalaisen näkökulmasta.
Ne voi alkaa kuule myöhemminkin, sulla on aika pieni vauva vielä...Käsittääkseni nukkumisen pitäisi vain parantua vanhetessa. No, ehkä tietysti sairastellessa voi joutua sitten aikanaan valvomaan. 8-tuntisia unia tuo poika vetelee.
Niitä vaiheita vaan tulee vielä kun tulee hampaat (kuukausikaupalla), sitten opitaan konttaamaan ja yöt on siksi levoottomia, sitten opitaan seisomaan ja kävelemään ja lapsi ei siksi tahdo hyvin nukkua. Ja sitten isompana tulee painajaiset sun muut. Että kyllä sinäkin vielä pääset valvomaan
T kolmen lapsen äiti, jonka lapsista 1 nukkui ekat 6kk rauhallisesti yhdellä syötöllä ja kitinöittä, sitten alkoikin se valvominen kuten muidenkin lasten kanssa
Olet, ap, ihan oikeassa. Osui kyllä omaankin nilkkaan, mutta oikeassa olet siltil.
Ja sille äidille joka odotteli 3-kuisensa kanssa, koska valvominen alkaa, sanoisin että alkanee kuukauden sisällä, tai koska nyt vauvanne alkaa opetella liikkeelle lähtöä. Meillä molemmat lapset nukkuneet 10-12 tunnin yöunet 4-kuisiksi, sitten alkoikin n. vuoden kestänyt jakso, jolloin heräsivät kerran tunnissa yön läpi. Että sitä odotellessa nauti virkeästä olosta..
Ne voi alkaa kuule myöhemminkin, sulla on aika pieni vauva vielä...