Taidan lähteä mielisairaalaan pariksi kuukaudeksi lepäämään

jos vaihtaa työpaikkaa.

Ei ole potilaitasi kohtaan kunnioittavaa, että pelottelet heillä muita ihmisiä. Onhan sinulla säännöllinen työnohjaus, että jakstat säilyttää korkean työmoraalin ja empaattisen asenteen? Eivät sinun asiakasryhmäsi lopu tästä maailmasta, joten omaa soveltuvuutta henkisesti kuluttavaan työhön kannattaa arvioida aika ajoin uudelleen. Ei hyödytä ketään, jos hoitaja on uuvahtanut tai kyynistynyt; hoidetuksi tuleminen tapahtuu siinä vuorovaikutussuhteessa, mikä syntyy työntekijän ja potilaan välille.

tervetuloa meille suljetulle! kiva olis saada näiden psykoottisten, levottomien ja sekavien joukkoon yksi "muka-harhainen", helpottais työtä! toivottavasti et oo herkkäuninen ja saat mukavan huonetoverin, joka ei touhua/huuda/uhkaile/ole levoton tms. koko yötä.

Jos esim. haluaisit erota miehestäsi ja kiistelette lasten huoltajuudesta. Kuinka hyvän meriitin luulet olevan itsellesi harhaiseksi kirjautuminen potilasasiakirjoihin?



Jos tarvitset apua, mene mieluummin lasten kanssa lääkäriin, älä keksi tarinoita, vaan kerro ja ilmaise vakavasti oireitasi ja loppuunpalamisen pelkoasi. Älä sano, että kiitos, kyl kai mä tästä selviin, vaan kerro selkokielellä, miten heikoilla koet olevasi. Pyydä apua painokkaasti, kerro, ettet kohta enää jaksa hoitaa lapsiasi (tai mikä tilanteesi ja olosi todellisuudessa onkaan).

käy vaan pyytämässä yöhoitsuilta uninappeja ja avot, nukkuu kuin tukki.



kokemusta on

vai jopa 4kk joka yö ja miehen kanssa vuorottelitte. Huhhuh, ei taida olla väsymyksestä tietoakaan, jos isovanhemmatkin vielä auttoivat, että saitte nukkua. Kyllä on toisilla helppoa, en voi olla muuta kuin todella kateellinen...

Entä jos vanhempasi tai kukaan muukaan ei olisi auttanut teitä? Mistä tiedät, kuinka voimiensa äärirajoilla ap on, vaikka itse olisit miten tahansa väsynyt? Te olette eri persoonia.

Kuulostaa siltä, että olet valitettavasti joutunut selviytymään liiaksi yksin, kun suhtaudut heikkouteen niin pilkallisesti.

Toivottavasti nyt tai pian saat nukuttua enemmän ja voimasi palaavat!

Kuule meidän poika huusi ekat 4 kk joka yö. Miehen kanssa valvottiin. En edes miettinyt suljettua osastoa. Vanhempani ottivat pojan yöksi, jotta saatiin nukutuksi.

Nukkui ekan kerran koko yön vasta yli vuoden ikäisenä. Sen jälkeen valvottu monta yötä ja viikko putkeen korvien kanssa.

Sä olet todella paska miestäsi kohtaan. Vuorotelkaa, Itse olin väsynyt ja vielä

karmea pitkäaikaissairaus elämänkumppanina.

Jos et jaksa niin mene hoitoon. Saat lääkkeitä jne. Saat merkinnän kirjoihin.

Ole onnellinen. Lapsesi ei sua enää tunne jne.

SULJETELLU OSASTELLO KAIKKI ÄIDIT JOIDEN LAPSET SAIRASTAA KOLIIKKIA TMS..

HETI SIIS.

ymmärrä ihmisiä jotka ajattelee valehdella päästäkseen hoitoon, eli siinä mielessä ymmärrän ekan kirjoittajan ajatuksia. jos tilanne olis toinen, ymmärtäisin toisen kirjoittajan näkemystä tähän.

eikö olis kuitenkin paras olla rehellinen hakeutuessaan hoitoon, niin hoitopaikkakin olisi sopiva? eiköhön ap:lle olis kuitenkin paras olla rehellinen ja saada tarvitsemaansa apua, sen sitten ammattilaiset katsovat, mikä sellaista on. helppoa sitten jossain suljetulla selittää "en mä oikeasti ajatellu itseäni/muita tappaa" (tai näin luulisin). Kai se molemminpuolinen luottamut olisi noissa hommissa aika tärkeää...?

jos vaihtaa työpaikkaa.

Ei ole potilaitasi kohtaan kunnioittavaa, että pelottelet heillä muita ihmisiä. Onhan sinulla säännöllinen työnohjaus, että jakstat säilyttää korkean työmoraalin ja empaattisen asenteen? Eivät sinun asiakasryhmäsi lopu tästä maailmasta, joten omaa soveltuvuutta henkisesti kuluttavaan työhön kannattaa arvioida aika ajoin uudelleen. Ei hyödytä ketään, jos hoitaja on uuvahtanut tai kyynistynyt; hoidetuksi tuleminen tapahtuu siinä vuorovaikutussuhteessa, mikä syntyy työntekijän ja potilaan välille.

tervetuloa meille suljetulle! kiva olis saada näiden psykoottisten, levottomien ja sekavien joukkoon yksi "muka-harhainen", helpottais työtä! toivottavasti et oo herkkäuninen ja saat mukavan huonetoverin, joka ei touhua/huuda/uhkaile/ole levoton tms. koko yötä.

vauvan huutaa ja laitan esikolle videot pyörimään. Itselle laitan korvatulpat ja vedän peiton korville.



Ja huomenna kun mies tulee töistä, minä lähden esikon kanssa mummolaan. Hoidattakoon vauvan vaikka äidillään.



Nyt lähden nukkumaan enkä nouse vauvaa yöllä syöttämään. Jos mies ei sitä syötä, huutakoon, mulla on korvatulpat

Yritä nyt pitää pää kylmänä. Olen itse ollut samassa tilanteessa. Pyydä apua lapsenhoitoon ja käy itsekin jossain. Keskustelet miehesi kanssa ja sanot reilusti, että olet nyt tosi väsynyt tähän ja että hän saa myös osallistua ja ottaa vastuuta. Miehet ei tajua tuollaisia, ennen kuin heille sanoo suoraan. MYös sinulla on oikeus omaan aikaan ja lepoon. Ota rennosti, älä mieti kodin siisteyttä tmv. kunhan perusasiat kuten ruoka lapsille, tiskit ja syömiset ja nukuttamiset sujuu. Osallistuuko mies kodinhoitoon? Ja pyydä neuvolasta apua, jos hajoat. Voimia, voin kokemuksella sanoa että pian se helpottaa!! *halaus*

Kuule meidän poika huusi ekat 4 kk joka yö. Miehen kanssa valvottiin. En edes miettinyt suljettua osastoa. Vanhempani ottivat pojan yöksi, jotta saatiin

Mäkin huutaisin vieläkin, jos mulla olis noin epäempaattinen äiti.

Hoidahan nyt vaan lapsesi hyvin, ei muulla ole niin väliä. kerrankos sitä nyt vähän väsyttää.

Sekin auttaa hiukan taakan purkamisessa.

Ensikodissa kukaan ei valvo vauvasi kanssa, täällä valehdellaan taas. Mene päivystykseen jos on pakko mutta ota myös yhteys neuvolaan ja kerro tilanteestasi.

Vaadi saada kotiapua ja ota yhteys myös lastensuojeluun, jonka kautta se järjestyy.

heti ja piipaa-autolla. En vain jaksanut ja olin masentunut+itsetuho.

rahaa syydetään kaiken maailman siltoihin ja teihin, mutta köyhää äitiä ei auta kukaan.

meille suljetulle! kiva olis saada näiden psykoottisten, levottomien ja sekavien joukkoon yksi "muka-harhainen", helpottais työtä! toivottavasti et oo herkkäuninen ja saat mukavan huonetoverin, joka ei touhua/huuda/uhkaile/ole levoton tms. koko yötä.

tulijoita on ihan riittävästi, antavat jonkun reseptin käteen (ehkä) ja käskevät kotiin.

ja pyydän 100kpl diapameja ja resepti kourassa kysyn lekurilta, että lähteekö näillä varmasti henki.



Ja sitten kerron että näen harhoja, pitää vaan keksiä tarpeeksi hyvät harhat



No, oikeesti ei ole itsetuhoisia ajatuksia, vitunmoinen väsymys vaan.

Kunnallisia palveluja ei saa kuin vasta ankaran taistelun jälkeen.

Minä lähden esikoisen kanssa mummolaan nukkumaan enkä tule takaisin vähään aikaan

Esikoinen tarvitsee mua enemmän, pullovauvan voi ruokkia kuka tahansa. Yksi yö ei ratkaise mitään