90- ja 80-luvun nuoret otettiinko silloinkin "heruttelukuvia"

Joo, sellaiset valokuvausta harrastavat setämiehet tarjosivat muka mallin töitä ja ottivat alastonkuvia.

Entiseen verrattuna nykymeno on kuin niistä miestenlehdistä, joita autokorjaamoja kielletään pitämään seinillä, mutta mihin nykynuoria kannustetaan....

Silloin nyt ei ylipäätään otettu hirveästi kuvia yhtään mistään, ei ollut edes kameraa. R-kioskilta pystyi ostamaan ns cokiskameran, ja sitten teetättämään kuvat mutta harva jaksoi. Kuvaaminen oli vanhempien ikäluokan hommaa. Boomerit omistivat usein kameran. 

Jos esiinnyit vaikkapa täydelle Tavastialle, niin et ottanut siitä yhtään kuvaa eikä kukaan tuttusikaan, mitään muistoa ei jäänyt. Tapahtui paljon asioita joista ei otettu yhtään kuvaa.

Kyllä mä otin niitä jo 80 luvulla. Liimailin perseestäni ottamiani kuvia ilmoitustauluihin ja koulun seiniin.

Olin aikaani edellä. Silloin niitä ei ymmärretty.

Vierailija kirjoitti:

Silloin nyt ei ylipäätään otettu hirveästi kuvia yhtään mistään, ei ollut edes kameraa. R-kioskilta pystyi ostamaan ns cokiskameran, ja sitten teetättämään kuvat mutta harva jaksoi. Kuvaaminen oli vanhempien ikäluokan hommaa. Boomerit omistivat usein kameran. 

Jos esiinnyit vaikkapa täydelle Tavastialle, niin et ottanut siitä yhtään kuvaa eikä kukaan tuttusikaan, mitään muistoa ei jäänyt. Tapahtui paljon asioita joista ei otettu yhtään kuvaa.

Ja hyvä niin, oli biletysrauha. Jätkät jahtas kimmoja, ja kimmat jahtas jätkiä. Ehdotuksia tehtiin puolin ja toisin. Pakkeja saatiin, ja pakkeja annettiin. Mutta seuraavana viikonloppuna saattoi kaikki olla toisin. Näin Helsinki noihin aikoihin omalla kohdalla, ja yleensä just tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut digikameroita ja filmikuvien teettäminen ei ollut ilmaista puuhaa. Heruttelukuvista taisi tulla ilmiö vasta 2000-luvun alussa IRC-gallerian myötä ja me 90-luvun teinit oltiin siihen menoon liian kypsiä. :D

Ennen digikameroita valokuvien ottamisessa oltiin tarkempia, sillä filmirullassa saattoi olla 24 tai 36 kuvaa eikä niiden onnistumisesta voinut olla varma ennen kehittämistä. Tavallisimmin niitä valokuvia otettiin esimerkiksi jouluna, ulkomaanmatkoilla tai syntymäpäivinä. Ennen niissä ryhmäkuvissa saattoi olla epäonnistuneita kuvia, jossa jollakin oli silmät kiinni ja suu auki juuri väärällä hetkellä. Nykyisin samasta tilanteesta voi helposti ottaa useamman kuvan.

Digikameralla voi huoletta ottaa satoja valokuvia pelkästään yksittäisen kävelyretken aikana ja valita siitä ne parhaat, jotka haluaa mahdollisesti säilyttää tietokoneella. Jos on edes kohtuullisen iso muistikortti, niin kameran akku loppuu ennen kuin muistikortilla oleva tila.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri oli 80-luvulla töissä firmassa, jossa kehitettiin filmikameroiden kuvia (nekin firmat konkassa nykyään). Sieltä he bongasivat aina ihmisten pano- ja pimppikuvia.

Tästä ilmiöstä liikkui huhuja. Nehän pystyivät teettämään helposti myös kopioita itselleen, ilman suurempia pelkoja kiinnijäämisestä. Tämä rajoitti itseä ainakin, en halunnut, että kuvani päätyvät ties kenen käsiin.

Vanhempana, noin 25 paikkeilla. Mieheni vähän kuvaili. Nekin vaadin myöhemmin kaikki poistamaan jonkin isomman riidan aikana, kun eroa oltiin tekemässä.

Hivenen ehkä harmittaa, voisi ne tavallaan kivoja olla olemassa. Silloin katselin omia kuvia tosi kriittisesti, enkä ollut oikein tyytyväisiä. Nyt näkisi varmaankin eri silmin.

Tuohon aikaan jos joku kaivoi kameran esiin, liukenin paikalta, en halunnut tulla kuviin. Sama juttu tänäkin päivänä, minusta ei ole yhtään kuvaa netissä ja hemmetin hyvä niin. Yksityisyys on sellainen asia mitä ei saa takaisin kun sen kerran menettää.

M43

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut digikameroita ja filmikuvien teettäminen ei ollut ilmaista puuhaa. Heruttelukuvista taisi tulla ilmiö vasta 2000-luvun alussa IRC-gallerian myötä ja me 90-luvun teinit oltiin siihen menoon liian kypsiä. :D

Filmit myös pääasiassa vietiin kehitettäväksi valokuvausliikkeeseen, jossa työntekijä silmämääräisesti tarkisti vedosten onnistumisen. Tai näin ainakin teininä ajattelin, enkä olisi kehdannut noutaa arkaluonteisia kuvia liikkeestä. 

Vastaus kysymykseesi on siis ei. Minusta ja varmaan kaikista muistakin ikäisistäni on teininä vain koulukuvia, joitain kavereiden ottamia kuvia, rippi- ja ylioppilaskuva, matkakuvia ja perhepotretteja.

Kyllä niitä otettiin. Alastonkuvissa vain oli se miinus, että ne piti teettää ja hakea liikkeestä. Sukulaiselle hain joskus teettämänsä valokuvat liikkeestä, kun pyysi. Kertoi sen jälkeen että oli pelkkiä panokuvia, eikä kehdannut itse hakea.