Opamoxista tietäviä?
Moi,
mulla on ollu aika vaikeaa tässä joulukuun alusta, ja jouluntienoila mulle määrättiin Opamoxia (15mg) iltaisin 1-2tbl nukahtamiseen, en joutunut ottamaan niitä vaan aloin saada jokusen tunnin unia itsestään,
imetän vauvaa,
nyt se sama asia ahdistaa taas kovasti edelleen,
asia on ero,
ja olen nyt eilisestä ottanut rauhoittumiseen tätä Opamoxia, saan kyllä unta mutta päivät on niin vaikeita, ahdistaa ja itkettää ja alkaa tulla vihaisuuttakin,
ajattelin vaan että saanko ottaa lääkettä toisin kuin juuri minulle on määrätty, tiedän että tätä lääkettä on määrätty myös rauhoittumiseen tarvittaessa, no ei minulle vaan nimenomaan että saisin unta,
eilen otin päivällä yhden tabletin ja se auttoi ahdistukseen ja nukuin päiväunetkin, tänään otin päivällä yhden tabletin taas kun alkoi ahdistaa liikaa, nukuin, ja nyt otin vielä puolikkaan kun alkoi taas ahdistaa ja tula vihaisuutta,
mietin vaan että voinkohan napsia näitä opamoxeja ns pitkin päivää, jos en kuitenkaan ota kuin 1 tai puoli kerrallaan enkä ottaisi kuin kerran tai kaksi päivässä,
että selviän tämän pahimman ahdistuksen yli.
Kommentit (12)
jos sinun pitäisi ottaa sitä nukahtamiseen, niin älä ihmeessä ota sitä muulloin. Kerro rehellisesti lääkärillesi että olet ottanut sitä muuhunkin tarkoitukseen, ehkä hän voi määrätä sinulle jotain muuta, vaikka masennuslääkettä.
Jos alat nappailemaan opamoxeja aina kun ahdistaa, pian huomaat että kokoajan ahdistaa, ja on pakko ottaa lisää lääkettä. Lopeta ennenkun olet koukussa!
Söin itse synnytyksen jälkeiseen masennus/ahdistushäiriöön Opamoxeja. Aluksi 3tbl päivässä, pian sen jälkeen ½x3. Yhteensä söin niitä noin pari kuukautta (en joka päivä) ja samalla imetin. Parin kuukauden jälkeen söin satunnaisesti. En todellakaan jäänyt minkäänlaiseen koukkuun. Pikemmin halusin lopettaa ne heti kuin mahdollista. Mutta ahdistuksen kanssa ei kannata jäädä elämään. Toki lääkärille kannattaa kertoa asiasta, koska voi ihmetellä lääkkeen menekkiä. Ota ½tbl kerrallaan, niin pystyt tekemään muutakin kuin nukkumaan.
jo lukee että sitä ei saa käyttää ainoana lääkkeenä psykoosin tai masennuksen hoidossa. Ja sinä saatat ehkä kärsiä masennuksesta?
Ainakin eron aiheuttamasta tilapäisestä sellaisesta, ja siihen päälle pitäisi vielä hoitaa vauvaa yksin...
Opamoxia ei saa käyttää pitkiä aikoja, koska se aiheuttaa riippuvuutta. Unettomuuden hoidossa käyttö rajattava muutamasta päivästä kahteen viikkoon.
Ja lääkärin määräämää annosta ei saa ylittää!
Haittavaikutuksia mm. sekavuus ja tunne-elämän latistuminen, koordinaatiohäiriöt...
Lääkärin puheille ja heti, jos ahdistaa niin paljon ettet selviä ilman bentsodiatsepiinia.
Muuten olet pian lääkkeistä riippuvainen narkkari, jolta otetaan lapsi (lapset?) huostaan.
yllättäen ilmaantuneisiin (yöllisiin) paniikkikohtauksiin ja olen onneksi joutunut ottamaan niitä vain muutaman.Myönnän, että houkutus oli SUURI, kun huomasin, miten hyvin niiden kanssa nukkuu, eikä se kaamea kohtaus herätä aamuyöstä... Mutta lääkäri varoitti tiukkaan sävyyn niiden ylenmääräisestä napsimisesta ja ilmoitti kategorisesti, että kirjoittaa vain sen yhden purkillisen ja jos se "hujahtaa", niin on etsittävä muita keinoja. Lisäksi hän sanoi joskus myöhemmin, että Opamox ei todellakaan ole mikään paras mahdollinen "unilääke" eli niitä on syytä hakea sitten erikseen. Itselläni Opamoxit ovat vielä kaapissa pahimman varalle ja jo tieto siitä, että siellä ovat, auttaa... :-)
Olen pahoillai puolestasi tilanteestasi, ei varmasti ole helppoa piene vauvan kanssa , kun ahdistus puristaa. Mutta olet sen velkaa sekä itsellesi että lapsellesi, että heti HUOMENNA varaat ajan lääkärille ja kerrot, että tilanne on pahentunut ja että tarvitset muuta(kin) apua. Sitä ON saatavilla ja paras tapa avun saantiin on sen pyytäminen!!! Omakohtaista kokemusta on paljon, usko pois, ja tiedän, miten kynnys on korkea. Mutta jos et lääkärille kerro, miltä sinusta tuntuu ja mitllaista apua tarvitset, ei hän voi sinua auttaa. Eivätosaa lukea ajatuksia...;-)
Eli kuten muutkin, ÄLÄ ota ylimääräisiä tabletteja Opamoxia. On vaarallisen koukuttava aine, ihan oikeasti. Minusta voit vielä tänään ottaa yhden, jotta saat nukuttua, mutta VAIN jos otat HETI AAMULLA yhteyttä lääkäriin!
Tsemppiä sinulle.
Voit myös jakaa ne kaksi tablettia kahtia, neljään annokseen, näin lääkemäärä on pienempi kerta-annoksena. Jos vain 7,5mg antaa mitään vastetta. Kehoittaisin sinua kuitenkin ottamaan yhteyttä lääkäriin niin saisit vaikkapa täsmälääkettä masennukseen ja käyttäisit Opamoxia vain jos kunnolla ahdistaa. Nykyään on paljon hyviä lääkkeitä markkinoilla joten älä epäröi neuvotella lääkärisi kanssa asiasta.
Soitin siskolle ja puhuttiin erosta, se opamox näköjään vaan auttaa mua ns tuntemaan vähemmän, jopa näkemään miehessä huonojakin puolia eikä vaan hakkamaan päätä seinään ja itkemään hysteerisenä kaipuutani.
En siis ole ylittänyt vrk annosta, vaan jopa tavallaan alittanut,
mullehan siis määrättiin joulukuussa että voin ottaa vaikka joka ilta että saan nukuttua, niin sen 1-2tbl, no en ottanut yhtään,
mutta eilen aloin ottaa kun ahdisti niin paljon, päätin nimittäin lopettaa yhteydenpidon mieheen omalta osaltani, hän ei ole kiinnostunut minusta eikä vauvasta, tajuan sen mutta toivon silti sydämessäni salaa että hän tulisi takaisin, no ei tule, on jo uusi nainenkin.
Siis tarkennan, otin eilen yhden tabletin päivällä ja rauhoituin ja nukuin päiväunet (en ottanut yöksi yhtään)
otin tänään päivällä yhden tabletin ja rauhotuin ja nukuin päiväunet, otin illalla vielä puolikkaan kun alkoi ahdistaa liikaa, en ota yöksi enää yhtään.
Mä en ole hakenut edes vielä omia Opamoxeja, nämä on miehen mitkä hän armeliaasti jätti minulle samalla kun jätti minut, että ei lääkäri ihmettele lääkkeenkulutusta :/
Mä odottelen lääkäriaikaa, psyk sh lupasi sellaisen järjestää ja lupasi lääkityksen joka auttaa kestämään tämän pahimman surun paremmin ja samalla pystyn keskittymään vauvaankin paremmin enkä vaan itke ja tuijota kattoa apaattisena,
kysyin häneltä voinko ottaa Opamoxeja kunnes saan sen pysyvän lääkkeen, sanoi että voin, mutta en tullut kysyneeksi että voinko napsia sen hetkiseen tarpeeseen vai ainoastaan yöksi, nukkumisongelmia mulla ei ole enää ollut joten en niitä edes yöksi tarvitse,
päivät tässä nyt on ollut aika vaikeita lievästi sanottuna.
Kerroin myös että nämä on mieheltä saatuja eikä mun omia, ei kommentoinut mitään.
Kiitos viesteistä, kyllä mä uskon myös että elämä kantaa, olen sitä ystävilleni usein kertonutkin heidän suruissaan, omalla kohdalla vaan tuntuu niin maailman lopulta enkä ihan hetkeen usko tästä selviäväni :(
ap
olet menettänyt ihmissuhteen. Tiedän kyllä miltä sinusta tuntuu, olen ollut samassa tilanteessa. Minun vaan ei tullut mieleenkään napsia mitään pillereitä ainakaan Opamoxia.
Ehkä minulla oli siinä mielessä helpompaa että lapseni olivat jo 4- ja 5-vuotiaat, jotka myös kaipasivat isäänsä, joka vaan eräänä iltana ilmoitti että nyt hän lähtee toisen naisen luo.
En voinut syöttää lapsieni pahaan oloonkaan pameja miksi siis olisin itse niitä syönyt.
Ajalla on onneksi parantava vaikutus.
Mä olen tosi pettynyt. Mä luulin, että suurin osa täällä olioista olisi ihan normaaleja. mutta ei. Taidatte kaikki olla sairaita
Minusta on ainakin kiva että on tälläinen palsta missä on kohtalotoveireita. Jaksaa arkea paremmin kun tietää ettei ole yksin maailmassa ketä kärsii esim. synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kuten minä. Tuskin ketään haluaa siihen sairastua, ja tämäkun ei ole omasta halusta kiinni. Ärsyttää sellaiset ihmiset ketä niin luulee ym. sellaiset yleistykset. Minulle ainakin henkireikä välillä kun oikein paha olla ja ahdistaa. Ja voin sanoa että en ikinä olisi itse voinnut uskoa sairastuvani.
nää lääkkeet on muutenki semmosia et niitä rupeaa menemään sitä enemmän mitä niitä syö.
Tsemppiä sulle kuitenkin vauvasi kanssa jaksamiseen.Aika parantaa haavat