Onko lapsenne jossain muussa koulussa, kuin lähikoulussa?

lähialueen kaverit sopivat jo päivällä koulussa, kenen kanssa iltapäivää viettävät. Sitten ei enää mahdu mukaan kun soittaa koulun jälkeen.



Meillä kavereita ei tullut omasta koulustakaan. Tai tuli, sellaisia joiden kanssa oltiin koulussa, mutta iltaisin taas ei sieltäkään seuraa. Ja jos oli, vanhempien piti aina kuljettaa. Bussimatkat olis ollee tpitkiä ja bussia olisi pitänyt vaihtaa ei-niin-mukavalla alueella..

Mietin vain sitä, kun täällä alueella on monia kouluja, eli kaikki lapset eivät automaattisesti käy muutenkaan samaa koulua.

lapsi (2- luokkalainen) on muussa kuin omassa lähikoulussa, syynä kieliluokka. Meillä kuvio toimii hyvin: koulu on kaupungin keskustassa, kukaan luokkakavereista ei asu lähellä. Kodin ympäristössä on paljon lapsia ja hyvin onnistuu leikit, vaikkeivat samassa koulussa olekaan. Eli koulun jälkeen meillä lapsi on ulkona kavereiden kanssa ja lisäksi luokkakavereiden kanssa kyläilevät puolin ja toisin.

ei ongelmaa, kun lähes kaikki lapset ovat jostain "kaukaa"

Olin kielikoulussa, johon lapset tulivat kauempaa. Koulussa oli ihan ok kavereita, mutta heidän kanssaan leikin varmaan yhteensä 10 kertaa vuodessa koulun ulkopuolella.

Kodin läheltä minulla oli yksi ystävä. Tosin hänen koulupäivänsä olivat lyhyemmät, ja hän yleensä oli jo kavereillaan kun tulin koulusta kotiin. Mutta leikimme viikonloppuisin sitten kahdestaan.

Tilanne muuttui täysin, kun menin lähikouluun yläasteelle. Kaverit olivat aina lähellä, heti mentiin koulusta touhuamaan omia juttujamme.

Tästä on tietty jo 20 vuotta aikaa, mutta tuskin tuon suhteen tilanne on mihinkään muuttunut. Ja tämä oli siis Helsingissä.

ps. On v-mäistä kulkea 2 HKL:n bussilla kouluun 9-vuotiaana, erityisesti pimeinä talviaamuina. Lähteä räntäsateeseen bussipysäkille klo 7, jotta ehtii kasiksi kouluun. Tämä harmitti minua jo silloin, ja päätin ettei omat lapseni siihen rumbaan lähde. Jos eivät mene lähikouluun, niin sitten heille ostetaan kuljetukset kotoa kouluun.

lähialueen kaverit sopivat jo päivällä koulussa, kenen kanssa iltapäivää viettävät. Sitten ei enää mahdu mukaan kun soittaa koulun jälkeen.

Meillä kavereita ei tullut omasta koulustakaan. Tai tuli, sellaisia joiden kanssa oltiin koulussa, mutta iltaisin taas ei sieltäkään seuraa. Ja jos oli, vanhempien piti aina kuljettaa. Bussimatkat olis ollee tpitkiä ja bussia olisi pitänyt vaihtaa ei-niin-mukavalla alueella..

koska lähikoulu on niin huono. Koska se on niin huono, siellä ei käy kukaan muukaan naapurien lapsista, joten kaikki ovat yhtä parittomia koulun jälkeen, ja kavereita löytyy hyvin.



Koulukaverien kanssa tapaavat kyllä joka viikonloppu, koska aina on synttäreitä jne.

meillä ei ole muu tullut edes kyseeseen, koska meillä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia kuljettaa ja ekaluokkalainen ei pitkistä matkoista yksin ainakaan meillä selviä.

Silloin kun hän oli menossa kouluun ei lähikoulussa ollut evy-opetusta alkavilla luokilla. Hänellä on taksikuljetus ollut kouluun koko ajan, oli jo päiväkotiaikana jolloin hän oli puhe- ja äänihäiriöisten erityisryhmässä dysfasian takia. Nyt yläasteelle siirryttäessä hän todennäköisesti pääsee lähikouluun erityisluokalle.



Kaverisuhteet on ollut pojalle vaikeita jo tämän erilaisuuden takia saati sitten että koulukaverit ovat ympäri kaupunkia. Pihapiirin muut lapset ovat lähikoulussamme ja poikamme on ollut kaveripiireistä aika ulkona, viime syksynä vasta alkoi kavereita ilmaantua, yksi kulkee samalla taksilla ja asuu aika lähellä meitä. (Aloitti tänä syksynä samassa koulussa poikani kanssa.)

ja ollut naapureiden kanssa samassa päiväkodissa ja eskarissa eli uusi kavereita naapureista ei ole odotettu, vanhat on säilynee ainakin ensimmäiset vuodet. Nyt kun on jo viidennellä, niin naapurin lapset on vähän jääneet kaveripiiristä, mikä totta puhuttuna on harmi, koska naapureiden kanssa ulkoilivat paljon.

Kiitos vastauksistanne!



Meillä lapset kuljetetaan kouluun, joten eivät joudu bussirumbaan. Ymmärrän hyvin, että sellainen on ollut stressaavaa lapsena.