Lue keskustelun säännöt.
Kenelläkään muulla äiti, joka ostaa epäkäytännöllisiä lahjoja.
04.05.2008 |
Tunnen suurta myötähäpeää, kun äitini ostaa minulle syntytymäpäivä- ja joululahjoja. Häpeän tunne tulee siitä, että hän ei tunne minua lainkaan, eikä makuani, ja hän ostaa milloin mitä hirveimpiä juttuja. Korviksia ja epäkäytännöllisiä esineitä.
Joku sanoo, että olen kiittämätön moukka, mutta mitä teen kerrostalossa esimerkiksi pienikokoisella rautaisella " vellikellolla" jossa on lisäksi kissan kuva. Äitini osti myös minulle joululahjaksi hirveät kissakorvikset. Ja INHOAN kissoja... Kamala tilanne aina sitten esittää, että ihana, kiitos...
Kommentit (3)
Kun isäni eli, hän antoi aina mielellään kalliita, käytännöllisiä lahjoja, tyyliin tässä teille parempi telkkari kuin itse voisitte ostaa. Hän kuunteli aina tarpeitamme ja onnistui jotenkin ostamaan lahjat tismalleen tarpeitamme vastaaviksi.
Isän kuoltua äiti on yrittänyt astua hänen kenkiinsä ostamalla myös kalliita lahjoja... mutta hiukka huonommalla menestyksellä, koska hän ei oikein tajua, mitä tarvitsemme ja haluamme; eikä oikein ymmärrä, että jos pyydän yhtä asiaa, haluan sitten sellaisen enkä jotain muuta; esim jos pyydän korkeampaa silityslautaa, en halua vastaanottaa isoa, painavaa, kömpelöä höyrisilityshärdelliä jonka nostamiseen tarvitsen miehen apua. Ja KYLLÄ, tunnen itseni tosi kiittämättömäksi paskaksi... Tilanne harmittaa siksi, että niitä epäkäytännöllisiä lahjoja on mahdoton heittää tai myydä tai antaa pois, mutta ei niitä tule käytettyäkään, ja ne jäävät kaappeihin pölyttymään. Paremminkin olisi ne rahat voinut käyttää.
No tämä nyt ei ole kamalan raflaava esimerkki, ja valmistaudun saamaan haukut siitä että olen nirso ja kiittämätön :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka sanon selvästi, mitä haluan ja oikeasti tarvitsen, niin aina tulee jotain krääsää
ei ole tavaroita ostanut itse, vaan kierrättää saamiaan lahjoja. niinkuin anoppini... tai sitten ostaa alekorista jotain tosi nuhjuista tavaraa.