Miksi " kateellinen" ystävälleni hänen onnesta, vaikka itselläkin kaikki hyvin?
Tätä mä jaksan pohtia ja ajattelen, että olenko oikeasti näin huono ihminen. Hyvä ystäväni on ollut varmaan viimeiset 10 vuotta sinkkuna ja nyt 3kymppisenä sitten löysi elämänsä miehen ja he ovat edenneet suhteessaan nopeasti. Ystäväni on onnensa kukkuloilla!
Itsellä ollut jo sama mies yli 6 vuotta ja myös minun mieheni on harvinaisen ihana ja ottaa minua kaikessa huimioon ja ystäväni on aina sanonut, että haluaisi samanlaisen suhteen kuin minulla. Ystäväni on myös ollut kiinnostunut minun suhteesta seurustelun alkuajoista lähtien, vaikka ollut hänelle varmaan kova paikka, kun itse ei ole löytänyt miestä. Silti ollut onnellinen minun puolesta.
En ymmärrä, miksi minun on nyt vaikea olla onnellinen ystäväni puolesta! Toki olen elänyt mukana hänen ihanaa viimeistä 1½ vuotta, minkä ajan hän on ollut miehensä kanssa ja iloinnut hänen kanssaan, mutta sitten itsekseni olen joteenkin kateellinen, kun hänkin löysi miehen. Olisko taustalla joku sellainen, että mua harmittaa kun menetin " sinkkukaverin" , jolle puhua miehistä yleisesti, ilman, että hän aina aloittaa " Meillä on niin ja meillä on näin..." tai pelkäänkö, ettei hänellä ole enää aikaa minulle vai pelkäänkö, että hän miehensä kanssa tekee kaikki asiat (naimisiin meno + lapset) ennen minua, vaikka minä olen ollut yhdessä mieheni kanssa jo 6v ja kesällä mennään naimisiin.
Tulipa tästä nyt pitkä viesti, mutta mä en ymmärrä, miksen voi olla AIDOSTI iloinen ystäväni onnesta!!?? Se kalvaa mua kovasti, koska tiedän, että ystäväni on ollut aidosti iloinen mun puolesta aikanaan, kun mieheni tapasin.. Ehkä en ihan tunteeton kuitenkaan ole, kun tämä asia kuitenkin vaivaa mua paljon.
Kommentit (11)
loukkaannu viestistäni, jos tämä ei sinua kosketa.
Olen huomannut yhdessä ystävässäni sen, että hän kykenee olemaan aidosti ystävällinen vain ihmisille, jotka ovat jotenkin hänen alapuolellaan, koyhempiä, tyhmempiä, perhesuhteissa heikommilla tai muuten vähemmän menestyneitä.
Ja tällä ihmisellä on tosi heikko itsetunto, vaikka ulospäin onkin vahvan ja sosiaalisen oloinen. Mutta pelkää hylkäämistä ja yksin jäämistä. Joten haalii ihmisiä ympärilleen, jotka katsovat häneen ylöspäin, ja takertuvat häneen, jotta ei tarvitse pelätä, että he kyllästyvät ja etsivät parempaa seuraa.
Itse painiskelimme miehen kanssa molempien raskauksien aikaansaamiseksi yli 2 vuotta kutakin.
Nyt jo vauvakuumetta pukkaa, vaikka juniori on vasta 3 kk.
Minun täytyy nyt alkaa jo valmistella miestä uuden raskauden yrittämiseen ja tiedän, että miehelle se on tosi kova paikka ja raskasta.
Minun kaikki parhaat ystäväni ovat kyllä olleet seurassani jo 7-vuotiaasta lähtien, joten silloin en ole kyllä voinut valikoida " heikompia" tai " huonompia" kavereita kuin itse olen. Ja yksi paras ystäväni on opiskeluajoilta, eli hänellä on sama ammatti ja hän kyllä menestyy paremmin kuin minä. Ettei se ainakaan ystävien kohdalla pidä paikkaansa. Ja vanhempani ja lähisukulaisetkin ovat aina olleet läheisiä ja tärkeitä, joten ei minun kyllä pitäisi etsiä sellaista seuraa, jotka takertuvat minuun...
ap
et ole siinä tämän ystäväni kaltainen. Hänellä on hyvin katkera suhde äitiinsä, ja siihen ehkä liittyykin tuo hylkäämisen pelko.
3
vaan löydä se ilo ja tasapaino sisältäsi ja omasta perheestäsi.
ei se niin vaikeaa lopulta edes ole. mutta tahtoa siihen tarvitaan, ja ajatustyötä.
nainen on naiselle susi :(
En kyllä ole kateellinen, en kai yleensäkään ole kadehtivaa tyyppiä. Mutta kaikkihan tietävät, miten ihanaa on olla rakastunut ja intohimoinen, ja kyllähän se (jollain tasolla) kelpaisi tunteena jokaiselle! Kuusivuotisessa seurustelussa kiihkeimmät tunteet jo tasoittuvat, ja niin niiden pitääkin. Kun katson tuoretta rakkautta, saatan toivoa samaa intohimoista onnea itsellenikin, mutta jos oikeasti pääsisin valitsemaan, valitsisin päivän selvästi tämän nykyisen pitkään kestäneen suhteeni.
Niin että mitä jos et suhtautuisi asiaan niin, että olet kateellinen, vaan niin että kaipaat itsekin samaa ja saatat olla vähän haikea, mutta sitten siirryt päättäväisesti nauttimaan siitä parisuhteen vaiheesta, jota itse elät? : )
Viettele ystävättäresi uusi ihastus, niin kaikki on täydellistä!
sinä menestyt parisuhderintamalla ja hän menestyy työasioissa paremmin kuin sinä. Teillä on siis molemmilla ollut oma pätemisalueenne. Nyt sitten tasapaino on järkkynyt?
menestynyt. Eli ei sittenkään mittään, t. 13
vain ahne. Sinua ärsyttää muiden saama huomio koska haluaisit olla aina valokeilassa.
ihan oikeesti, se on vain tunne. Minä veikkaan, että olet kateellinen siitä, että joku on vienyt sinun " paikkasi" tärkeimpänä ihmisenä. Tästä lähtien olet ystävällesi se kakkonen...