Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Ne muut lapset ei rakasta mua"
10.02.2009 |
Lapsi aloitti kerhossa 2 x viikossa 2t30min. Ikää on 3 vuotta.
Ensimmäisellä kerralla kun hain, oli oikein innoissaan ja ohjaajat sanoivat, että kaikki oli mennyt loistavasti. Pojalla oli silmäkulma hiukan auki, kukaan ei maininnut asiasta mitään.
Kotona kysyin silmästä ja poika sanoi ylidramaattiseen sävyyn, että tyttö tönäisi häntä. Sitten kysyin hetken kuluttua uudestaan ja vastaus oli, että "löin sen yöllä suihkussa". Missään suihkussa ei ole yöllä käynyt. Lopulta päivän kuluttua kertoi minulle, että oli yrittänyt mennä kerhossa piiloon ja siinä kiireessä lyönyt silmäkulmansa nukkekotiin.
Tänään hain lapsen kerhosta ja poika istui yksin välipalapöydässä. Muut lapset olivat leikkihuoneessa keskenään. Ohjaaja sanoi, että oli leikkinyt paljon yhden pojan kanssa. Autossa lapsi kuitenkin sanoi, että tämä poika oli sanonut ettei halua olla hänen kaveri ja että heille oli tullut riitä. Sanoi, että haluaa olla kaveri vain sellaisten lasten kanssa, jotka ovat kilttejä ja haluavat olla kavereita.
Sitten otti taas sen ylidramaattisen sävyn puheeseensa ja eleisiinsä jasanoi, ettei muut lapset leiki hänen kanssaan. Oikein laahasi jalkoja astuessaan ja roikotti käsiään 20 cm alempana kuin normaalisti selittäessään, kuinka oli ollut aivan yksin.
Sitten sanoi, etteivät muut lapset rakasta häntä.
Kamala fiilis :( Tämä saattaa toki olla alkukankeutta ja osaksi pojan showta. Silti sydäntä riipaisee. Kerhossa on käynyt nyt vasta kaksi kertaa.
Pitäisikö ottaa asia puheeksi ohjaajan kanssa ensikerralla? Vai odottaa vielä hetki? Ehkä kuitenkin kysyn, että ovatko huomanneet tällaista leikistä poisjättämistä.
Huoh.
Kommentit (8)
mekin (minä + 2 omaa lasta ja 2 hoitolasta) aloitimme perhekerhossa käymisen syksyllä ja oli vähän samantyyppisiä ongelmia.
Hoitolapsista toinen (3,5v) koki ettei kerhossa ole kivaa koska "se poika aina kiusaa minua". Hän kertoi asiasta kotonaankin ja sanoi ettei enää mene kerhoon.
Kävimme kuitenkin aikamme ja puhuin asiasta toisen pojan äidin kanssa kerhossa ollessamme ja seurasimme asiaa.
Kolmannella kerhokerralla poikien leikit alkoivat mennä yksiin ja he viihtyivät loistavasti keskenään.
Jäin siis siihen uskoon että alku oli vain kankeutta ja ilmeisesti hoitolapseni oli vähän loukkaantunut koska toinen poika vierasti häntä alussa. Mitään näkyvää kiusaamista ei siis koskaan havaittu vaikka me aikuiset seurasimme asiaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsemme on todella sosiaalinen, halii ja pussaa. Puhuu kaikki tunteensa ja siksi ehkä ihmettelee, jos muut lapset eivät ole niin innoissaan hänestä.
Ehkä mainitsen asiasta ohjaajalle ja pyydän pitämään asiaa silmällä.
T: Ap
Ymmärrän että tuntuu ikävältä, jos oma poika olisi kyseessä reagoisin varmaan voimakkaamminkin, mutta objektiivisesti voin kertoa, että tuo ei ole millään lailla epänormaalia tai välttämättä edes vakavaa. Voit ohjaajille humoristiseen sävyyn kertoa poikasi jutuista ja leikkimielellä kysyä asioiden oikeaa laitaa, mutta älä vielä huolestu. Lisäksi asiaan vaikuttaa varmasti myös se, että poikasi on vain 2 kertaa viikossa siellä.
Oma tyttöni samanikäisenä päiväkodissa aloittaessaan sanoi, ettei kukaan leiki hänen kanssaan. Ja hän ei enää mene, kun muut lapset vaan lyö ja kiusaa.
Kuitenkin näin hänet joka kerta hakiessani leikeissä muiden kanssa. Loppujen lopuksi lyöminenkin oli sitä kun joku oli tönäissyt (vahingossa) ohi mennessään.
Jos päivän aikana on yksikin takaisku, se kyllä muistetaan mainita, mutta kaikkia hhauskoja hetkiä ei sitten enää muistakaan...
Oma tyttöni samanikäisenä päiväkodissa aloittaessaan sanoi, ettei kukaan leiki hänen kanssaan. Ja hän ei enää mene, kun muut lapset vaan lyö ja kiusaa.
Kuitenkin näin hänet joka kerta hakiessani leikeissä muiden kanssa. Loppujen lopuksi lyöminenkin oli sitä kun joku oli tönäissyt (vahingossa) ohi mennessään.Jos päivän aikana on yksikin takaisku, se kyllä muistetaan mainita, mutta kaikkia hhauskoja hetkiä ei sitten enää muistakaan...
Olin kans tosi huolissani kunnes alkukankeus meni ohi. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä tämä tästä lähtee sujumaan :)
T: Ap
Ajattelinkin huumorilla kertoa pojan jutuista ja sitten lisätä, että toki asiaa kannattaa seurata.
Minä tässä pahiten siipeeni otan ;) Poika on mielellään edelleen menossa kerhoon, joten mistään kovin traumaattisesta kokemuksesta ei varmaankaan ole kyse.
T: Ap
Alue: Aihe vapaa
oottele nyt vähän aikaa.