Mikä on noloin fobia/ pelko joka sulla on? (ev)

näen siitä painajaisiakin. En ole siis koskaan edes ajanut.

En voi myöskään ajatellakaan sukeltamista.

...niin...tiedän..:D mutta on vaan järjettömän ahdistavaa nähdä jonkun leikkivän tai puhaltavan ilmapalloa kun koko ajan pelkään milloin se puhkeaa ja vaikka kuinka sitä tiedän odottaa, säikähdän järjettömästi.. ahdistavaa.. arvatkaa paljonko inhoan vappua:) Meillä toki lapsenkin huone koristellaan vapuksi jottei ihan kuivaa ole, mutta ilmapallorykelmät ripustetaan korkealle roikkumaan ihan vain koristeeksi ja sellaisen foliopallon saa kyllä, nekin ahdistaa jos niillä leikkii muttei ihan niin paljon kun ei puhkea ihan niin helpolla..

osaa päättää kumpi on kamalampaa...

En voi sietää.. rupeaa ahdistamaan.

Olen vasta aikuisiällä oppinut sietämään kaulaliinoja ja korkeakauluksisia paitoja. Inhoan laittaa paidan päälle, jos se koskee naamaan, ja venytänkin aina kaulukset piloille ettei sitä tunnetta tulisi. Hiukset pidän lyhyinä osin siksi, etteivät ne olisi naamalla. Hattuja pidän tosi korkealla pään päällä, enkä tajua, miten joku sietää sitä että itsellään tai lapsella on hattu aivan kulmakarvojen päällä tai silmilläkin.



En tiedä onko tämä noloa, mutta vähän kummallista kuitenkin :)

Lapsuuden mörkötrauma... Pakko sulkea kaikki ovet, myös kaappien ennen kuin sammuttaa valot.

Joo,kuulostaa varmaan aika hullulta..



Mulla on vaan ihan aikuisiällä käynyt 2x tällälailla ja se kammo mikä siitä on jäänyt :(

Molemmilla kerroilla johtunut kun oon syönyt jotain mille allerginen ja on vakuutettu et sitä ainetta ei oo siinä,ei varmasti,ei tippakaan.. ja mulla se pas*a pörähtää sit housuun sillä sekunnilla kun oon sen ruoan nielassut :(

Pelottaa joskus yölläkin ihan järjettömästi jos herään. Tai kun menen illalla myöhemmin nukkumaan kuin muut.



Siihen pimeänpelkoon liittyy sellainen, että pelkään jonkun olevan/ tulevan/tunkeutuvan kotiimme. (Koskaan ei ole edes ollut todellista uhkaa sellaisesta..)



En kehtaa kertoa muille kuin miehelleni tästä pelosta. Joskun yöllä herätän hänet jos en uskalla nukkua ja hän ottaa kainaloon. Heti helpottaa :)

Mulla rupeaa hirveästi ajatus laukkaamaan pimeässä. Mietin vaikka, että olisiko mahdollista, että täällä huoneessa on joku, vaikka avaruusolio tms. Onneksi saan järkeiltyä itsekseni, että mitä hittoa joku avaruusolio meillä pimeässä istuis mua tuijottamassa... Ja miehen kainalo auttaa kummasti. :)

Pelottaa joskus yölläkin ihan järjettömästi jos herään. Tai kun menen illalla myöhemmin nukkumaan kuin muut.

Siihen pimeänpelkoon liittyy sellainen, että pelkään jonkun olevan/ tulevan/tunkeutuvan kotiimme. (Koskaan ei ole edes ollut todellista uhkaa sellaisesta..)

En kehtaa kertoa muille kuin miehelleni tästä pelosta. Joskun yöllä herätän hänet jos en uskalla nukkua ja hän ottaa kainaloon. Heti helpottaa :)

pelkään pimeää ja lisäksi nukkeja. Olen lapsena nähnyt liian monta leffaa, jossa nuket murhaavat ihmisiä. Muutaman kerran olen nähnyt sellaista painajaista, että tuijotan nukkea, ja se yhtäkkiä liikuttaa päätään tai silmiään ja olen ahdistunut niin paljon, että olen heti herännyt. Olisi se vaan niin pelottavaa kohdata elävä nukke, vieläpä väkivaltainen sellainen. Pikkulapsetkin ovat kyllä kauhuleffoissa todella paljon pelottavampia kuin aikuiset.