*** TOUKOTUHISIJAT Viikkoon 18***

Ekaksi ennenkuin alkaa valitus suuret onnittelut kaikille pienen nyyttinsä saaneille ihanaa!!

Pikkupavulle voimia kovasti,noi on aina niin kurjia ja yllättäviä tilanteita mihin ei soisi joutuvansa! Mun keskimmäisellä tytöllä on kans todettu rasitushypoglykemia ja ennenkuin saatiin diagnoosi ehti pelästytellä opettajia koulussa kun ei tiedetty mikä hällä on!

Meillä täällä on ollu tosi kurjaa tuuria,nuorimmalta tytöltä 14v.varastettiin kirkossa käsilaukku missä oli kännykkä ja kotiavaimet.Paikalla oli nähty pari 12-14v. poikaa jotka olivat varastamisen jälkeen soitelleet piruuttaan ulkomaalaisiin operaattoreihin! Täytyy toivoa että edes kotiavaimet hitsi löytyis jostain muuten tulee kallis lysti:(...Kävin juuri tänään riehumassa paikallispoliisin luona,oikee raskaana oleva hirviö kyllä olin miestäkin hävetti;)...

En ole paljon kerennyt nyt synnytystä jännittämään,on ollut niin muut asiat mielessä.Huomenna olisi neuvola taidan siirtää sen ensi viikkoon,en kyllä kehtaa vaakaan nousta hui on tullut lepyteltyä huonoa mieltä kaikenlaisilla herkuilla:))...Nytkin miäs lähti paikallisella rillillä käymään ja tuo mulla jonku mahdollisimman rasvasen ja syntisen annoksen huoh...Jonkun rekkamiehen lihapiirakan paksulla makkaralla lurps;))...

Eipä tässä muuta kaipa tämä olotila jossakin vaiheessa tasaantuu olisko toiveita synnytyksen jälkeen hih?!!

Tasaisempaa olotilaa muille mammoille! Jaksuja kaikille!

T:Miiu ja Tyyne-Tellervo rv 39+5

Nää sivut herjas mullekin jotain, enkä meinannu päästä kirjautumaan...

Viikot käypi tosi vähiin ja ihana lukea jo syntyneistä vaaveleista. Onnea kaikille prinssien ja prinsessojen perheille!!! Mulla olis vielä yli neljä viikkoa laskettuun aikaan, mutta silti se tuntuu niin läheiseltä asialta. Ajatukset pyörii vauvan ympärillä ja esikoistakin oon koittanu valmistella ajatukseen, että kohta meidän perheessä on vauva. Mua jännittää ja pelottaa synnytys, mutta koitan olla ajattelematta sitä etukäteen. Lohduttaudun sillä, että neljän viikon päästä olo on vielä tukalampi ja synnytys on ainoa keino millä siitä pääsee...

Vauva on kyllä painanut tänään tonne alas ihan kiitettävästi. Ihan vihloo välillä. Maanantaina on tyksin aika jälleen ja sitten näkee millasella mallilla on vauvan koko ja alapään tilanne.

Tänään ostin hoitoalustan ja tutteja sekä muutaman korvikkeen kaappiin varmuuden varalle. Sänky on vielä laittamatta ja oma sairaala kassi, sekä kotiintulovaatteet pitää vielä katsoa valmiiksi.

Kamala miten taas supistelee. Nää shoppailu reissut alkaa olla aika rankkoja jo.

Huomenna mennään mamman ja pappan luokse syömään munkkeja ja juomaan simaa ja torstaina mies menee töihin. Siinä meidän vappu on. Pallo on kyllä pakko saada jostain hankittua. Tytöstä en niin tiedä, mutta mun tekee sellasta mieli. Pienenä niitä en koskaan saanu, kun niissä oli joku räjähdys vaara. Nyt sitten pitää ite ostaa. On ne aika hienoja kyllä nykyään...



Masu ei oikein tässä koneella keikkumisesta tykkää, joten siirryn olohuoneeseen löhöilemään.

Vielä piti sanoa, että jollain äidillä(anteeksi, nimi ei muistu mieleen) oli ollut aivan kamala kokemus yöllä. Minäkin toivon että mitään vakavaa ei löydy ja että ne kohtaukset loppuu tähän. Sellaista kokemusta en uskalla oikein edes ajatella, niin pahalta se tuntuu.

Ja kaikille flunssaisille(jos niitä oli) ja vatsavaivaisille pikaisia paranemisia! Saisi jo nämä taudit tältä keväältä helpottaa...



Tähti ja maha 35+5

Pikkupapu: kiva kuulla, että pääset " jatkamaan odotusta" ja saat suunnata ajatuksia alatiesynnytykseen. Vaikka onhan se varmasti pieni pettymys, ettei vaavi tänään syntynytkään.



Rekkalepakolle & koko pesueelle onnea pienestä, melkein täysiaikaisesta, pojasta! Ihanaa vauva-arkea!



KisuKameli: luin jostain kirjasta juuri viikonloppuna, että ensisynnyttäjäkin kyllä varmasti erottaa harjoitussupparit ja ne oikeat toisistaan. Siinä kirjassa luki vielä aika hauskasti, että niin kauan kuin pitää miettiä, että onko tää nyt sitä itteään vai ei, niin ei oo. Eli ite luotan tähän, kun kumminkin tosi harvoin ne vauvat " salaa syntyy" . Uskoisin, että laiskan kohdunkin kanssa ne oikeat synnytyssupistukset erottaa sitten varmasti. Ja ainahan voi soittaa synnärille, jollei oo ihan varma, pitäiskö lähteä ainakin näytille.. Toisaalta jos toi mietityttää kovin, niin kysäise varmuuden vuoks seuraavan neuvolakäynnin yhteydessä..



Miiulle tsemppiä ketutusten kanssa! Toivotaan että edes avaimet saatte takaisin!



Omaa napaa.. Neuvolassa tänään. Paino oli tippunu 800g viime torstaista. Syylliseksi uskon sitä vatsatautia.. Paineet ja pissa ok, sf-mitta 37,5 eli ihan yläkäyrällä mennään. Terkkari on vähän huolissaan vauvan koosta ja juteltiinkin, että jos menee pitkälti lasketun ajan yli, hän laittaa lähetettä toistamiseen Jorviin painoarvioon. Kun oli sitä mieltä, ettei sais antaa vauvan kasvaa mahdottoman isoks. Tiedä sitten, uskoako terkkarin näppituntumaa vai ultran antamaa painoarviota. Ultrassa kun todettiin ihan normikokoiseksi. Arvioitahan noi aina on, joten voihan ne heittää suuntaan tai toiseen.



Iltapäivällä saatiin terassi kesäkuntoon, pesin lattian ja isäntä kasas kesäkalusteet. Ihana, että saa taas tuon ekstratilan käyttöön, kun tuntuu koti välillä vähän liian pieneltä. (tai sit meillä vaan on liikaa roinaa)



Nyt pissattamaan koirat ja unten maille. Pitää huomenna jaksaa ahdistua ruokaostosruuhkassa (heh, meillä käydään tilipäivänä kaupassa) eikä siitä tuu mitään, jos on valmiiks kiukkunen ja väsy..

Kuullaan taas

JN + masukaveri edelleen 39+2

Minuakaan ei päästetty kirjoittelemaan, kun häiriköin näitä vauviksen sivuja ;DD Mukavaa, että on muitakin häiriköitä :D



Rekkallepakolle ja perheelle suuret onnittelut!! Pikkuhiljaa alkaa näitä ihania vauvauutisia sadella :) Itse voisin poksauttaa tämän vappupalloni huomenna, kun on miehellänikin vapaapäivä. Hän kun on töissä aamupäivät tampereella ja illat tekee sit oman yrityksensä hommia milloin missäkin, niin saa aina vähän jännätä, että kerkiääkö miten synnytykseen mukaan, jos tulisi äkkilähtö. Huomenna olisi kuitenkin ihan kotosalla *vinkkinä vauvalle*



Jettaneito: Mun tarvis kans tänään poiketa kaupassa, kun käyn kuopuksen kanssa korvalääkärissä tarkastuksessa. Ahdistaa jo valmiiksi ajatus täpötäydestä kaupasta tuon pikkuriiviön kera ;)



miiu: No voi itkut sentään sitä käsilaukkuvarasta :( *murisee* Toivottavasti saatte avaimenne ja varas/varkaat saatais nalkkiin.



Kisukameli: Mulla on kanssa ollut pitkään jo noita joko-nyt-tuli-lähtö- harjoitussupistuksia. Kerran jo meinasin lastenvahdinkin hälyttää, mut sit suihkussakäynnille ne jäi, painuivat viemäriin nekin supparit että lotisi. Oon tsempannut itseni ajattelemaan niin, että kyllä ne oikeat supparit sit tietää. Kun tekee mieli purra leikkuulautaa, niin silloin ne on NIITÄ :)



Pikkupapu: No hienoa, että vauva oli kääntynyt pää alaspäin :) Jospa se sieltä kohta jo sitten tulisikin. Ne on nämä härkävauvat tämmöisiä " minä-itte" -tyyppejä jo masusssa ;D



Nyt ulos, kun on niin ihana ilma. Voikaahan hyvin ja poksautelkaa vappupalloja ahkeraan ;)



Hönttä ja masukki 37+5

Rekkalepakolle onnittelut vaavista. Pikkupavulle myös onnitteluja vaavin kääntymisen kunniaksi.



Mulla ottaa päähän tuommoset laukkuvarkaat ja varsinkin kun miettii että ne on vielä ihan kakaroita niin tuleepas mieleen mistä mallin saaneet!?!



Vappupalloja minäkin olen ostellut eilisestä lähtien. Lapsilla oli tänään viimeinen hoitopäivä niin vein muille hoitokavereille pallot ja ostin tietty omillekin kotiin. Foliopallot on kyllä hurjan söpöjä. Itku meinas tulla kun hyvästejä jäteltiin hoitopaikan pihassa, niin mahtavan hoitajan menetimme. Noh jospa lapsille riittäisi myös oman äidin hoito.



Kävin taasen lääkärillä, mutta yksityispuolella kun en olisi päässyt lääkärikäynnille enää ennen synnytystä. Kohdunsuu on jo peräti 5cm AUKI! Lääkäri sanoi istukassa näkyvän jo kalkkeutumia ja lapsivedenmäärä on vähäinen ja ennustikin että synnytys ei ole enää kaukana. Provosoihan tuo tutkiessaankin vähän kohdunsuuta ja irrotteli kalvojenreunoja että sais vähän nopeutettua luontoa.



Mukavasti onkin supistellut pitkin iltapäivää ja kipua tuntuu selkäpuolellakin, joten jotain voi vaikka tapahtuakin. 10 minuuttia on noiden supistusten väli lyhyemmillään.



Sain justiinsa suru-uutisen puhelimitse; serkkuni josta olen kertonut on kuollut pari tuntia sitten. Kauhea suru tätini ja serkkuni perheissä. En oikein tiedä miten nyt kaikkeen suhtautuisi kun itse synnytän uutta elämää ja serkkuni makaa kuolleena jossain terveyskeskuksen uumenissa. Näin se elämä on kummalista. Hautajaisetkin ovat varmaan sitten äitienpäivän aikaan.



Kaikille kuitenkin ihanaa vappua ja poksahtelemisiin. Vauvauutiset ovat aina tervetulleita.



Ronnika rv38+2

Isot onnittelut Rekkalepakolle ja perheelle prinssin syntymän johdosta!



Käyhän laittamassa pojan mitat tuonne esittelylistaan kun kerkeät niin saadaan nekin vielä mukaan.



JEE! Nyt on sitten meidän kuu ja toukotuhisijoiden vuoro jakautua. Mäkin kuulun nyt virallisesti " toukotuhisijoihin" kun laskettu aika oli ja meni.



Viime yö meni erittäin hyvin nukkuessa eikä mitään merkkejä ole siitä, että poitsu olisi ulos tulossa. Vointi on oikein hyvä. Nyt on ajatuksetkin saatu taas uudelleen suunnattua sitä kohti, että alatiesynnytykseen mennään. Nyt se tuntuu hyvältä. Tiistai-aamuna olin kyllä pettynyt kun raivotarjonta todettiin, sillä olin henkisesti valmistautunut menemään leikkaukseen ja kohtaamaan poitsun vihdoin " naamasta naamaan" . Nyt tuntuu taas ihan mukavalle, että saan täällä jännittää muiden kanssa koska lähtö tulee.



Hönttä, näin se on, että tämä poitsu on selvästi härkä-ihminen kun ei anna muiden päättää tulevaa syntymäpäiväänsä vaan haluaa päättää siitä itse. Hyvä näin. Toivon vain kovasti, että herra päättäisi sitten aivan itsekseen tulla ulos, eikä jouduttaisi taas käynnistämään synnytystä. Olen ajatellut takarajaksi tuon 12.5, jolloin viimeistään vaadin sitä käynnistämistä, jos ei ole vielä itsekseen ulos tullut. Silloin olisi rv 42+0 tasan ja korkea aika poitsun poistua tuolta yksiöstään. Silloin alkaa riskitkin olla raskauden jatkumisen kannalta suuremmat. (Näin mulla esikoisen aikaan sanottiin).



Nyt odottelen sitä Jorvin ensimmäistä yliaikaistarkastusta, joka on yleensä rv 41+5 (mulla se on todennäköisesti ensi viikon perjantaina 9.5, jolloin rv 41+4). En jotenkaan jaksa uskoa, että tämä ennen sitä tulee. Onneksi tätä odotusta ei nyt kuitenkaan enää niin kauaa ole, joten koitan nyt nauttia näistä viimeisistä hetkistä.



Sämpyläinen, kiva kun kävit meitä täällä tsemppaamassa. :)



Ronnikallahan oli tilanne edennyt jo tosi pitkälle. Enää ei voi kauaa mennä. Toivottavasti pääset tänään jo nyytinhakuun. Suppareita siis sinne! Lopuksi haluan vielä esittää surunvalittelut serkkusi poismenon johdosta. Oikein iso hali sinne!



Kiitos Maria7, Miiu70 ja Tähti77! Huomenna mennään pojan kanssa siihen aivosähkökäyrätutkimukseen. Tulen sitten kertomaan lisää kun tietoa sen tuloksesta saadaan.



Miiu70, toivottavasti ne avaimet ainakin löytyvät ja syylliset saataisiin kiinni.



Oikein ihanaa vappua kaikille ja suppareita niitä toivoville (tännekin voisi muutaman ottaa)!



Pikkupapu, esikko 2v 3kk ja poitsu rv 40+3

En ole meniaan saanut tänään kirjoitettua mitään tälle palstalle... No, siis meidän pojan mitat oli syntyessään 49cm ja 2865g. Jatkan jos tää tulee läpi.

Tuolta meidän esittelypinosta bongasin aiteeeen viestin:

aiteeee - 01.05. 19:35 (2/3)

Tyttö syntyi 26.4

Painoa oli 2270g 43cm py. 34cm...

synnytys kesti 4h 17min...

Onnea muillekkin vauvoja saaneille.

RV 36+1



ONNEA koko perheelle!!



Ja Ronnikalle tsemppiä! Tulikos teitille lähtö? Ikäviä uutisia oli teille tullut. Osanottoja täältä. Uskalla kuitenkin iloita lähestyvästä (tai jo tapahtuneesta) uuden elämän syntymästä. Tää on tätä kiertokulkua..



Pikkupapulle voimia huomiseen!



Sain iltapäivällä noottia, kun lapioin multaa kottareihin ja kärräsin niitä tuolta pihan toiselta puolelta meidän omalle takapihalle. Ei kuulemma voi olla miehen mielestä terveellistä ja se veikin lapion & hoiti urakan loppuun. Seinänaapuri kumminki naureskeli, että on miettinyt jo liudan hommia mulle lauantain talkoisiin. Josko vaikka sais toi masu kyytiä. Ei vaan uskalla hirveesti huhkia, ettei oo sitten sunnuntaina vaan ihan törkeen kipee. Tai saa jotain vahinkoa aikaseks..



Voikaahan hyvi, suppareita sinne ja tänne ja tonne ja....



JN + masukaveri 39+4

Maanantaina siis syntyi rv39+0 suunnitellulla sektiolla suloinen tyttö (3550g 50,5cm). Pisteitä ei kukaan kertonut vaikka jälkeenkinpäin kyselinkin, tosin eipä niillä ole väliä, koska vauva on kuitenkin täydellinen.

Leikkaus meni hyvin ja oma toipuminen on edistynyt yli kaikkien mahdollisten odotusten.



Onnittelut Rekkikselle!



Pikkupapu, etpä sitten tullutkaan heti perässä, mutta varmaan parempi näin. Toivottavasti pojan aivosähkökäyrästä ei löydy mitään vikaa.



Ankkis ja tyhjä maha

Onpas alkanu vauvoja ropiseen. Onnea hurjasti kaikille nyyttinsä lunastaneille.

Ittelläkin jo aika paljon supistelee. Tää onkin ihan uus kokemus, aikasemmissa odotuksissa kun ei ollu muuta kun sellasia mahaa kiristeleviä supistuksia, mutta nää on jo sellasia että aina jää vähän kuulostelemaan vaikka onhan tässä vielä aikaa.

Toisaalta ei millään malttais odottaa mutta olis kyllä kiva keretä viettää kakkosen 3vee synttärit ensin ja mieskin pääsee lomalle vasta viikkoo ennen laskettua aikaa.

Toinen uus kokemus on tää turvotus. Täyty Vappunakin miettiä mitä syö vaikka oli sitä grilli makkaraa pakko vähän syödä.

Tiistaina oli neuvola:

painonmuutos/viikko 405

RR 114/62

sf 29.5

rt

Ei olluvielä laskeutunnu ja heilu niin kauheesti ettei meinannu kohdun korkeutta pystyä mittaamaan. Ja supistelujen ja sen takia että tää on jo kolmas sain kehotuksen lähtee heti kun supistukset tuntuu napakoilta. ja onhan tota matkaakin sen verran ettei kauheesti kannata odotella.

Joku puhu muistaakseni synnytys pelosta. Mua ei ekalle kerralla pelottanu tai oikeestaan ees jännittäny kauheesti varmaan siks kun ei oikein tienny mitä ottaa, ja toisella kerralla en pelänny kun eka synnytys oli niin helppo. Mutta nyt kyllä välillä vähän jännittää vaikka toisessakin synnytyksessä kaikki meni ihan hyvin, se olivaan ekaa rankempi.

Ens viikolla laitan kaikki loput tavarat valmiiks ja pakkaan sairaala kassit, mies on kyllä kyselly että eikö ne kannattais jo laittaa, mutta ite ajattelin että tulee tästä loppu ajasta liian pitkä jos nyt jo laittaa.



nanna rv36+4

Vaan eipä tiedä milloin. Tuossa kuukausi sitten oli niin paljon supisteluita ja nytpä ne ovat sitten kadonneet. Tai tuleehan niitä, mutta nyt kun saisi tulla jo ihan oikeasti, niin eihän niitä tietysti tule.



Mua on alkanut nyt vaihteeksi huolettaa se 40+. Meidän vauvat on neljäkiloisia tai yli ja kummatkin meni yli rv:t 40. En epäile hetkeäkään (enää), etteikö tämä kolmaskin olisi neljä kiloinen ja 40+. Haluaisin käydä polilla jossain tarkastuksessa, huomasin täällä kirjoitteluista, että esim. Jorvi ottaa jonnekin kontrolliin. Mutta eipä meillä päin. Ja nyt tuntuu, että neuvolatäti ei laske minnekään, vaikka mitä yritän sanoa. Viikko vielä neuvolakäyntiin ja pitää keksiä joku palopuhe, että sais lähetettä. Mikä helv... siinäkin on niin hankalaa. Mur.



Sit kun tää vauva on niin alhaalla, että voisin tukkatupsusta vetää sen itse ulos. Niin miks se ei sitten tule?! Oon haravoinu ja siivonnut ja kyykkinyt ja kävellyt ja vaikka mitä, niin supistaa kyllä ja pissattaa, mutta ei muuta. Eikä mulla mahdu enää housutkaan jalkaan, yhdet on sopivat enää ja nekin kiristää. Teenkö jätesäkistä hamosen?

Voi vietävä että jotenkin ottaa nyt pattiin ja pahasti.



Ai niin joo. Joku kirjoitteli hormoonihirviöstä ja sen sellaisista kiukutteluista. Minä otin tässä kotona viikko sitten sellaisen raivarin, että ei tule ihan äkkiä mieleen milloin olisin niin raivonnut. Sitten kaupoissa mulla palaa pinna ihan milloin vaan. Nyt kun on ollut pakko kierrellä kauppoja, että saadaan tämä uusi koti jotenkin kuntoon. Mua ottaa pattiin kaikki asiakkaat, jotka käyttäytyvät typerästi, samoin myyjät, joiden esikuva on Uuno Turhapuro rautakauppiaana. Jos tuntuu, että en pysty pitämään tunteitani kuosissa, kävelen ulos.



Ja yritetäänpä nyt rauhoittua. Lähden limpparilasilliselle ulkoilmaan.

Aurinkoista päivänjatkoa! :)



HugoX3, rv 39 tasan.

Voi kyllä väsyttää ja ärsyttää.



Olin viikolla 34+0 lääkärineuvolassa ja lääkäri oli niin kovasti sitä mieltä että pitää varautua että vauva syntyy 2-4 viikon sisään. Paskat.

Nyt tiistaina terkkari laittoi lähetteen äitiyspolille kun vauva alkaa olla jo niin iso, että pitää varmistaa mahtuuko se syntymään alakautta, niin minä sain ajan LASKETULLE PÄIVÄLLE!

Lääkäri oli muutenkin ollut sitä mieltä että vauva olisi 2 viikkoa vanhempi, eli jos pitää paikkaansa, niin laskettuna päivänä minulla olisi rv42+0. Mitä hyötyä siitä sitten enää on...



Rasittaa. Ei ole ollut supistuksen supistustakaan. Ei niinku minkäänlaista merkkiä synnytyksestä.



Mutta kyllä se tästä. Korkeintaan 5 viikkoa enää.



Jaksamisia ja oikein paljon onnea vauvelinsa saaneille!!



sama84 ja pikku(?) pallero 37+3

hugox3: Voisin toistaa kirjoittamasi melkein sanasta sanaan, siis mikä ihme näitä vauvoja tuolla oikein pidättelee!! Kun tietäiskin päivän, jolloin tää heppu syntyy, niin auttais jo paljon, mutta tää jatkuva varpaillaan olo ja supistusten kellotus, se käy luonnon päälle. Ja kun mikään homma ei saa aikaiseksi kipeempiä/tehokkaampia supistuksia.

Melkosia jääräpäitä nää härkävauvat ;)



Ankkis oli kummiskin jo palkintonsa lunastanut, hurjasti onnea. Meikäläisen naama vaan alkaa vihertää kilpaa ruohikon vihertymisen kanssa...



Kun on lääkärissä pari viikkoa sitten kuullut, että" ihan minä hetkenä hyvänsä" niin sitä ei jaksa montaa viikkoa kärsivällisenä sitä milloin tahansa hetkeä odotella. Miehellä tosin alkoi talviloma nytten (tosi talviset ilmatkin ;)) joten sen puoleenkin olisi mitä mainioin ajankohta syntyä. *kuulitko masukki???*



Hönttä 38+

Meille syntyi maanantaina 28.4 poika. Painoa oli 4480g ja 54cm pitkä. Viikkoja mulla oli 38+4. Aika iso jässikkä sieltä sitte tuli. Onneksi on jo masun ulkopuolella, ku mullahan olis vieläki viikko laskettuun aikaan. Olis varmaan ollu yli 5 kiloa painoa, jos olis loppuun asti menny.

Synnytys oli helppo. Sain spinaalipuudutuksen, mikä vei kaikki kivut pois. Se on tosi hyvä puudutus, suosittelen kaikille! Synnytyksen kestoajaksi laitettiin 1 tunti ja 40 minuuttia. Ponnistusvaihe 2 minuuttia.

Ollaan jo pari päivää oltu vauvan kanssa kotona. Vauvalla on ollu jonkun verran mahavaivoja. Viime yö meni valvoessa ja tyynnytellessä vauvaa. Toivottavasti olis vaan tilapäinen juttu, ku olinhan minäki syöny munkkia ja simaa juonu. Jos ne mahakivut olis vaik johtunu vaan siitä...toivossa on hyvä elää. Mut tosi sulonen tummatukkanen poika tää on. Näyttää silmätkin niin tummalta, et veikkaisin niistä tulevan ruskeet.

Voimia teille loppuodotukseen ja onnea synnytykseen! Ja tietysti paljon onnea jo vauvansa saaneille!

Tildero+ poika 4 pv

täällä myös yksi levoton, hermostunut ja turhautunut odottaja!!! Yhdyn aivan samaan kuin Hontta, Hugox3 sekä kumppanit, tunteet täällä Turun suunnalla ovat samanlaisia...



Mullekin sanottiin 2 vkoa sitten TYKS:ssä ettei usko menevän laskettuun aikaan, samaa sanoi tiistaina neuvola että nyt on lähtö lähellä. Noh, voitte vaan kuvitella millaisia päiviä olen viettänyt siitä tiistaista lähtien? Olen luonteeltanikin vielä aika kärsimätön joten tämä jos mikä luulisi kasvattavan meikäläisen sietokykyä...



Ja hermo menee mullakin muihin ihmisiin mm. kaupoissa. Tänään kun lähdin kaupungille käppäilemään, olin kuin myrskyn merkki! Reilun tunnin jälkeen hyppäsin autoon ja ajoin kotio nukkumaan. Mulla tuota väsymystä riittää tällä hetkellä yhtä paljon kuin alkuraskaudessakin. Ihan ihme juttu, onko muilla samoin?



Missä luuraa masunasu? Onko kenelläkään tietoa? Kaikki hyvin? Muistaakseni on kirjoitellut viimeksi viikonloppuna...anteeksi jos jotain ahdistaa tällainen vauhkoilu mutta jotenkin sitä alkaa vaan kiinnittää huomiota jos joku aktiivinen on kauan poissa sivuilta?



Lähden nyt kävelylle, rehkin oikein urakalla, sen jälkeen saunon - jos vaikka aktivoituis tuo synnärille lähtö...ensi vkolla turvaudun vaikka risiiniöljyyn jos niikseen täytyy!



SISU rv 38 tasan

Eli laskettu aika oli ja meni, mulle kans neuvolassa on jo monta viikkoo sanottu et tuskin ens viikolla nähdään, ja taas sit kuitenkin sinne oon menny...

Mitään merkkejä ei oo enää pariin viikkoon ollu, mulle tosin rakenneultrassa sanottiin että kaikki mitat ois viikkoa pienemmät kuin on viikkoja merkitty eli ens viikolle tod näk menee. Ottaa vaan niin päähän pitää jota kuta koko ajan valmiustilassa esikoista varten kun tuskin se lähtö päivällä tulee. Mut toistaseks mummot ovat olleet ihan valmiita auttamaan.



Onnea kaikille vauvan jo saaneille ja tsemppiä meille kaikille jotka vielä täällä kärvistellään...



CalZal rv40+3

Onnittelut Ankis ja Tildero ja tais olla vielä Äiteee kans joka oli saanut vauvan!



Vaput on vietetty ja laskettu aika mennyt, mutta vauvaa ei vielä kuulu. Supistuksia ei ole, eikä mitään muitakaan tuntemuksia. Eipä tullut vappuvauvaa tähän perheeseen. Saa nähdä tuleeko ennen äitienpäivää. Rasittaa ku kaikki lähettelee tekstareita pitkin päivää ja kyselee joko on vauva syntynyt. Hitto kyllä mä kerron sitten ku on jotain kerrottavaa. No taitaa täällä olla kans yks lyhytpinnanen.



maria7 + poitsu rv 40+1

Heti ensimmäiseksi: Isot onnittelut, Aiteeeelle, Ankkikselle & Minmaxille prinsessoista ja Tilderolle prinssistä! Perässä tullaan hitaasti, mutta varmasti...



Nyt on jo 8 toukotuhisijaa nähnyt päivänvalon. Tästä on hyvä jatkaa...kukahan on seuraava?



(.) Käytiin tänään pojan kanssa siellä aivosähkökäyrätutkimuksessa. Se meni oikein hyvin, eikä kestänyt kovinkaan kauaa. Poika aluksi vähän itkeskeli ja vastusteli kun piti paikoillaan maata sängyssä omituinen " hattu" päässä. Taisi raukkaa pelottaa. Onneksi hän kuitenkin rauhoittui kun isänsä kanssa häntä rauhoiteltiin ja lopulta hän nukahti. Pojasta otettiin käyrää valveillaollessa, nukkuessa ja herätessä. Tämän jälkeen saimme lähteä kotiin. Saimme ajan 12.5 neurologille, jolloin saamme tietää tulokset.



Sitten. Täällä moni tuntuu olevan täysin " kypsä" tähän raskaanaoloon ja odottelee synnytystä. Sama täällä. Tai sanotaan näin, että mielialat vaihtelee päivittäin. Välillä tämä raskaanaolo ei haittaa yhtään ja välillä tähän on täysin kypsä. Mä olen täysin varma, että tämäkin raskaus joudutaan käynnistämään, koska se tuntuu menevän täysin samalla kaavalla kuin esikoisestakin. (Silloin en käynnistykseen mennessä (rv 41+5) ollut tuntenut yhtään kipeää supistusta, poika ei ollut laskeutunut ja kohdunsuun tilanne oli loppuun asti epäkypsä).

Nyt olen, loppuraskaudessa, taas samassa tilanteessa, enkä jaksa uskoa, että tämäkään synnytys tästä itsestään käynnistyisi. Poitsu huitelee ylhäällä masussa ja on vielä hyvin liikuteltavissa, eikä laskeutumisesta tai kiinnittymisestä ole tietoakaan.

Täytyy vain toivoa, että Jorvissa käynnistävät viimeistään sen rv 42 täytyttyä, muuten ei pää kestä.



Kävin neuvolassakin tänään ja terkka laittoi mulle vielä ajan ensi tiistaille ja kehotti keskiviikkona soittamaan aikaa Jorvin äippäpolille. (Ei taida neuvolan tätikään uskoa, että tämä ennen ensi viikkoa ainakaan tulee).



Itse ajattelen, että jos vielä viikonlopun ja ensi viikon jaksaisi niin sitten voisi jo asennoitua siihen, ettei synnytys ole enää kuin päivien päässä. Loppusuora häämöttää jo...



Pikkupapu ja itsepäinen härkä rv 40+4

Ihanaa kun ollaan näin loppusuoralla :)



Itselläni ei oo oikein riittänyt energiaa kirjoitella. Eikä oo nytkään, väkisin täytyy jotain vääntää, senkin takia että kopsaan nää tekstini odotuspäiväkirjaan :). Mies puolestaan vääntää graduaan aamusta iltaan (jotkut muutkin ovat ehkä kokeneet tän tutkintouudistuksen nahoissaan), ja melkeinpä yksinhuoltajana siis mennään... Onneksi ens keskiviikkona olis (toivottavasti) lopullinen deadline, niin saisi hengähtää koko perhe. Toivoisin siis kovasti tämän takia, että vauveli ei ihan vielä syntyisi... ja eihän noita merkkejäkään ole oikein mitään ollut. Mukavasti on sujunut odotus edelleen ja aika on kulunut nopsaan esikoisen kanssa.



Tavarat on vauvalle nyt lähes kaikki valmiina ja pestynä ja järjestyksessä. Ainoastaan sänky pitäisi koota (sitten kun tuo mies vihdoin vapautuisi näissä hommissa auttamaan). Ajattelin kuitenkin huomenna silittää lakanat ja pedata valmiiksi äitiyspakkauslaatikkoon... saa sen laatikon sitten vaan laitettua sänkyyn.



Vauva ja synnytys ovat vierailleet unissa viime öinä. Ihan positiivisia unia on olleet, vaikkakin välillä outoja. Vauva on kaikissa unissa ollut poika (ei siis tiedetä sukupuolta oikeasti).... saa nähdä miten käy :)



-alma rv 38+5 & tyttö 3,5v

Hyvä, että edes joku on päässyt jo maaliin. Luo uskoa, että ehkä me loputkin sinne vielä rämmitään ;) Vaikka nyt kyllä tuntuu, että kaukana on se maali.



Pikkupapulle jaksuja pojan tutkimustulosten odotteluun ja viimeisiin päiviin. Mulla on myös odotukset yhtä lukuunottamatta menneet yli lasketun ajan, mutta silloin ei olekaan ollut kohdunsuu kypsä eikä vauvat laskeutuneet. Nyt kun tietää, ettei koko kohdunkaulaa enää ole ja vauva laskeutunut ja pää kiinninnittynyt, niin sehän auttaa hirveästi siihen kärsivälliseen odotukseen ;))



Hirvittää ajatus jo äitienpäivästä, kun pitäisi mennä anoppia onnittelemaan ja tavata koko suku päivittelyineen että etkö sinä nyt vieläkään saa sitä pungerrettua ulos sieltä. ja sitten tulee satayksi neuvoa miten se sieltä saadaan käynnistymään... Ihan kuin makaisin täällä kotona vaan odottamassa, että milloin vauva suvaitsee syntyä tai suvun kiusaksi istun jalat ristissä ettei vauva vaan pääsis syntymään...Pitäisi keksiä oikein nasevia vastauksia jo etukäteen niille.



Ihana lukea, että monilla on niin samanlaisia ajatuksia, vertaistukea parhaimmillaan!! Kiitos siitä!!!



Mutta, mutta. Tänäänhän on niin hieno päivä tulossa, etten minä tänään edes haluaisi synnyttää vaan olla ulkona... (en taida uskoa itsekään, joten lähden pois valehtelemasta ;DD )



Hönttä 38+1