Saako teillä sisällä juosta ja hyppiä esim. alas sohvalta? MIksi saa/ei saa?

ja kotona ei.

Armeijan kurilla kasvattaneet mussuttajat sitten kiusaavat muita purkaessaaan pahaa oloaan, kun ei saa energiaansa purettua mihinkään.

Ei meidän lapsia ole koskaan villeiksi sanottu, vaikka kotona saavatkin juosta ja hyppiä. harvinaisen onnellisia sen sijaan olen usein kuullut lastemme olevan.

En ole koskaa kuvitellutkaan, että tämmöisiä vanhempia on, jotka eivät anna lastensa elää normaalia lasten elämää omassa kodissaan. Mitä ne lapset sitten oikein saavat tehdä? Pelata hiljaisia lautapelejä ja piirrellä? Lapsen mielikuvitus ja motoriikka tarvitsee kehittyäkseen tilaa. Ei meillä ole koskaan mennyt yksikään huonekalu rikki, vaikka lapset niillä saattavat kiipeillä, eikä liioin sänky pomppimisesta. Ainoat vammansa ja haaverinsa lapset ovat saaneet ulkona riehumisesta ja pelaamisesta (esim jalkapallopelissä kaatuminen). Totta kai vanhemmat valvovat, ettei lasten leikki ylly vaaralliseksi, eikä mitään taukoamatonta suoraa huutoa ja päätöntä juoksemista tietenkään pitkään suvaita. Mutta ettei sohvalta saisi hypätä... voi jeesus. Ihan oikeasti käy sääliksi näiden niuhojen lapsia.

Meillä asuu täällä muitakin kuin kakarat, joten koti ei toimi pomppulinnana taikka eläintarhana.

Itse pidän rajan siinä, mikä on turvallista ja mikä ei. Sisällä juoksuleikeissä voi tippua tavaroita lattialle ja rikkua, lisäksi on paljon teräviä kulmia, mihin osuessaan voi satuttaa itsensä pahasti.

Minä en todellakaan koe itseäni niuhoksi, jos kiellän sohvalla hyppimisen ja sisällä juoksemisen. Apinalaumako se teillä pomppii kaiket päivät eikä leiki mitään? Meillä leikitään kyllä ihan tavallisia leikkejä, nauretaan, kiljutaan ja riehutaan. Ei sitä tartte mikään niuho äiti tai nössö lapsi olla, jos ei saa kiipeillä seinillä.

En tiedä johtuuko siitä, että ovat tyttöjä. Tekevät joskus esteratoja huoneessaan tyynyistä, mutta sen kummempia kalustejuttuja ei ole koskaan ollut.



Olen heidät saanut alle 25-vuotiaana, en pidä itseäni tiukkapipona, mutta varmasti puuttuisin siihen, jos huonekaluilla kiipeilyä harrastaisivat. En ole koskaan nähnyt lapsia, jotka mellastavat tällä tavoin kotonaan.

Vai sallitteko kenties tällaisen häiriköinnin vain esim koulun liikuntatunnilla valvotusti liikuntasalissa?

Ihan lasten oman turvallisuuden takia. Meillä alhaalla liukkaat lattiat, ja joo jarrusukkia on, mutta silti. Eikä ole kiva lyödä sitä päätä teräviin kulmiin yms. Itse aikanaan juossut sisällä ja lyönyt otsan tiskipöydän kulmaan joten siinä myös yksi syy...



Ylhäällä ei myöskään juosta koska siellä pienet tilat ja voi helposti horjahtaa portaisiin. Sohvalla ja sängyllä ei hypitä koska ei haluta että tulevat pää edellä lattialle ja taittavat niskansa tms.

Eli mua ei haittaa pieni marakatti joka kiipeilee joka paikkaan ja hyppii, mutta kun koululaiset haluavat tehdä samaa niin huonekalut hajoavat, päät hajoavat ja se on kertakaikkiaan kielettyä.



Odotas ap kun sun lapset kasvaa ja haluaa hyppiä sohvalta niin katotaan onko se sun mielestä ok. Ja pari kaveria vielä mukaan...



Meidän vanhin on nyt 9 v, 140 cm, 33 kg ja sillä on isompi kengännumero kuin mulla ja taatusti se haluaa vielä hyppiä sohvalla ja sängyllä vaikka huonekalut rutisee (välillä innostuu niin tekemään pienemmän kanssa kielloista huolimatta). Myös 7-vuotiaaltamme on sisällä riehuminen kieletty. Ja kaikilta niiden kavereilta (joista löytyy myös yllättävän ylipainoisia).



Mutta ei mua tosiaan meidän pienimmän 14 kg ketterän kirpun hyppimiset ja kiipeilemiset paljon haittaa. Eikä ole haitannut noiden vanhempienkaan kun olivat pienempiä.

Kertokaapa niuhottajat, miten kanavoin tämän tarpeen oikein, niin etten kasvata lapsestani huonokäytöksistä hirviötä? Esim A) Kiellän häntä harrastamasta mäkihyppyä B) Annan hänen harrastaa mäkihyppyä vain ulkona??

En ole vielä keksinyt hyvää syytä, miksi he eivät voisi näin tehdä.

Tietysti nyt sen verran rajoitetaan, että ei seiso sohvan selkänojalla (takana lattia) jne. eli loukkaa itseään. Miksi pitäisi rajoittaa? Ei ole tullut mieleenikään. Meillä on iso talo, jossa on mukava juostakin.

BTW, omassa lapsuudenkodissakin sai juosta ja hyppiä. Eikä tosiaan oltu silti curling-lapsia vaan meistä tuli fiksuja ja pärjääviä aikuisia.

Vierailija:

Varmasti teini-iässäkin lasten touhuja katsotaan läpi sormien, kun " se nyt vaan on sellainen vaihe" tai " täytyyhän lasten saada toteuttaa itseään" .

Vaan kun tykkää hypätä sohvalta alas Janne Ahosena, niin se on minusta aika pieni murhe ja myönnytys minulle äitinä. Mutta rajoittakaa te muut vaan lastenne liikkumista ihan miten vaan haluatte. Älkää sitten marisko, kun juuri teidän lapsenne ovat mukana siinä kasvavassa joukossa lapsia, jotka eivät saa tarpeeksi liikuntaa päivässä, seurauksena lihominen ja huono kunto. 27

Lapsen pitäisi saada liikkua itsensä hikeen kaksi tuntia vuorokaudessa. Siihen ei ylletä niillä lautapeleillä ja prinsessaleikeillä vaan se tarkoittaa suomeksi sanottuna nimenomaan juoksemista, hyppimistä, kiipeilyä jne. Ihanko varmasti kaikki niuhoäidit vahditte, että lapsenne liikkuu tarvittavan määrän ulkona, joka päivä? Hardly. 27

tarpeeksi, jos pitää ulkoleikit tuoda sisälle?

joka ei jaksa viedä lapsia ulos? Munakellonko kanssa mittaat kaksi tuntia hikeä lapsille?

Ja kyllä, meillä myös ulkoillaan paljon. Ulkoilu ei kuitenkaan aina ole sama kuin hikeen asti liikkuminen, vaikka niuhoäiti mielellään siihen tuudittautuukin. 27

Toisissa kyläpaikoissa saavat toisissa eivät... Isovanhempien luona saavat... Meidän lapsillamme ei ole turhia rajoja.

Syy: Ulkoilemme 2,5-3,5t päivässä ja olen sanonut lapsille (ja koirille ;) että remu-energiat puretaan ulkona.

Toiseksi, kun talossa on 1-v taapero, niin tulee helposti vahinkoja, jos isommat juoksee miten sattuu sisällä.

Kolmanneksi haluan, että meillä sohvat ja sängyt kestää mahdollisimman kauan ja sitä ne ei tee, jos kolme tenavaa hyppii niillä.



Ja viimeiseksi: rajat on rakkautta ja meidän talossa on aika tiukat rajat, mutta myös PALJON hellyyttä ja rakkautta :D