Lue keskustelun säännöt.
Kummallinen tää Suomen ristiäis/ vauvan nimen anto tapa.
19.04.2008 |
Mä oon aina miettiny, ei varmaan missään muualla maailmassa pimitetä 2kk vauvan nimee ihan vaan jonku pinttyneen, kirkollisen tavan vuoksi? Ristiäisissähän lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi ja tavallaan sillä ei ole mitään tekemistä nimen kanssa... Kastetaanhan muuallakin Euroopassa lapset seurakunnan/kirkon yhteyteen, mutta nimet niille annetaan silti heti kun sopiva nimi tiedetään (yleensä synnytyslaitoksella tai nimi pitää viimeistään rekisteröidä 2viikoa syntymästä). Musta on outoa, että sitä vauvan nimeä ei saa sanoa kellekkään kahteen kuukauteen, vaikka se onkin tiedossa, mutta tämä toki vain minun mielipide ja jokainen tehköön tavallaan, kunhan ihmettelen " ääneen" . Ja kuinkahan moni oikeesti uskoo siihen Jumala Jeesus paatokseen mitä pappi siellä ristiäisissä julistaa.... onhan sekin tapa, mutta muualla kyllä noi uskonto asiat pidetään ihan erillään nimen annosta, siis toki kristityt ihmiset saavat lapsen kastaa, mutta miks se nimen anto siihen samaan yhteyteen?
Kommentit (59)
Me aikanaan just pantattiin nimiä, sukulaiset yritti oikein leikkinä urkkia. Nuoremman kohdalla meinasin jo hermostua, että onpa iso juttu, nimeksi tulee.. ja siinä vaiheessa mies, äitini ja veljeni hyssyttivät hirveellä paniikilla, että ristiäisssä vasta :-)
Jos vielä saisin lapsen, niin en odottais ristiäisiin. On oikeesti niin tyhmä ja vanhanaikainen ja tosiaan vielä taikauskoinekin tapa, että en viitsisi jatkaa.
Toi oli hyvä pointti, että ' vain' kirkolliseen toimitukseen ei tunnu luontevalta mennä, nimenantojuhla taas on olevinaan ihan eri juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-mikäli mieheni ei eroa kirkosta siihen mennessä. Itse en siis kuulu edes kyseiseen laitokseen.
Ja pimitetään nimi just siksi, kun ristiäisistä katoaisi todellakin kaikki hohto (niin katoaisi nk. nimiäisistäkin) jos kaikki tietäisivät nimen jo etukäteen. Meitä ei voisi vähempää kiinnostaa virret tai muutkaan papin höpinät, mutta koska juhliin on tulossa vain minun vanhempani, nuorempi sisareni ja mieheni isä sekä kaksi kummia (kaikkia näkee harva se päivä) olisi ihan sama jossain rikkinäisissä löppäpöksyissä täällä kuljeskella silloin. Pappi siitä päivästä tekee juhlan (=arjesta poikkeavan) tuntuisen kun koko asia on niin absurdi. Ja nämä minun rehellisiä syitäni, haukkukaa vaan!
Minä kyllä tiedän nuo taikauskoasiat ja erittäin hyvin senkin, ettei lapsi saa nimeä kasteessa, silti " pimitimme" nimen ristiäisiin asti SIKSI, että kukaan ei enää siinä vaiheessa voisi kommentoida tyyliin " älkää nyt sellaista nimeä laittako" . Jos nimi sattuisi saamaan vastustusta, voisi itsekin alkaa epäröidä ja sitten joutuisi taas aloittamaan miettimisprosessin alusta. Ristiäisissä on ainakin kaikille selvää, että nimi on ja pysyy, oli se sitten mikä tahansa, ja siitä on turha urputtaa.
Sitä paitsi meidän lapsen ristiäisissä pappi ei julkistanut nimeä, vaan minä. Eli pappi kysyi: " Minkä nimen te vanhemmat olette antaneet?"
Ja onhan aina kiva pitää hulluja jännityksessä ;) Etenkin kun joitakin tuntuu niin kovin ärsyttävän, etteivät saa HETI tietää nimeä. Hah!
Eli tuntuisi siltä, että ne jotka kokevat halua " pitää hullua jännityksessä" Pimittävät nimeä. Se vain on sääli jos lapsi kuolee ilman nimeä, koska Jeesus kutsuu luokseen nimellä..
Lisäksi onpa halveksuttavaa valtapeliä moinen ajattelui, että kukaan pakahtuisi nimestä, Se vain on oletus, että lapsella on nimi niinkuin yleensä onkin JO ennen ristiäisiä.
Tälläiset pelaajat eivät ole uskovaisia ja voisivat pitää nimijuhlansa itsekseen!
mitenkäs sitä nimeä olisi voinut paljastaa, kun emme itsekään sitä tienneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä paitsi kai hän lapselle päätetyn nimen tietää vaikka sukulaistädit ei tietäisikään
Mutta toisaalta lapsikastekaan ei ole Raamatun mukainen kaste. Ensin usko ja sitten kaste, näin se menee Raamatun mukaan.
Toisaalta en ymmärrä, että jos kastaa lapsensa, niin mitä väärää siinä on, että ilmoittaa lapsen nimen vasta kastetilaisuudessa. Monet ensinnäkin miettivät nimeä siihen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Eli tuntuisi siltä, että ne jotka kokevat halua " pitää hullua jännityksessä" Pimittävät nimeä. Se vain on sääli jos lapsi kuolee ilman nimeä, koska Jeesus kutsuu luokseen nimellä.. "
Kun lapselle se nimi on kuitenkin annettu ennen kastetta, niin miten lapsi sitten voisi kuolla ilman nimeä? Kun EIHÄN se pappi sitä nimeä anna!
Vierailija:
Tavat on erilaisia, meillä laitettiin jo synnäritekstareissa nimi. Toiset kertovat vasta ristiäisissä.
Ja kukaan ei tajunnut että nimi todellakin on se, minkä ilmoitimme. Kummikin on kirjoittanut lahjaksi antamaansa vauvakirjaan " Tyttövauvalle 16.4.2002" , vaikka nimen tiesi heti laitoksella. Myös vauvan toinen mummi yritti koko ajan ehdottaa nimiä ristiäisiin asti, vaikka lapsella todellakin oli jo nimi alusta asti, ja sen myös mummillekin painokkaasti kerroimme. Kolmannen kohdalla suurin osa tajusi että se nimi todellakin on jo päätetty, mummi se vain yritti sitkeästi vaikuttaa meidän lapsemme nimeen kunnes lapsi oli kastettu (ja mummi ei edes kuulu kirkkoon, joten en ymmärrä miksi pitää sitä kastejuhlaa niin maagisena takarajana).
Minustakin se nimen salaileminen on naurettava tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvitellaan, että se meidän vauvan nimi kiinnostaa muita niin hirveästi, että serkut ja kummin kaimat ovat JÄNNITYKSESSÄ, mikä on nimi. Ja kiihtyneinä odotetaan SUURTA PALJASTUSTA.
Kyllä kai itsellänikin on sukulaisia, jotka ovat nimen kertoneet vasta kastetilaisuudessa, mutta kai se nyt ihmisistä on aika helppo arvata, minkä tyylisen nimen laittavat.
Vierailija:
Ja onhan aina kiva pitää hulluja jännityksessä ;) Etenkin kun joitakin tuntuu niin kovin ärsyttävän, etteivät saa HETI tietää nimeä. Hah!
Vierailija:
yhdyn ap:n mielipiteeseen. hassuinta minusta asiassa on, että kun nykyvanhemmat pitää olla heti menossa vauvan kanssa minne ikinä mieli tekeekin, jotkut jopa käyvät vauvan kanssa ulkomailla ennen kuin vauva on saanut nimen...
Ja onhan se vauva saanut jo nimensä. Ei passia saa ilman nimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskoni kotimaassa Kreikassa nimi annetaan useissa tapauksissa vasta noin vuoden ikäiselle lapselle! Siihen asti kaikki kutsuvat lasta esim. pikkuiseksi tai pienokaiseksi tms.
Vierailija:
yhdyn ap:n mielipiteeseen. hassuinta minusta asiassa on, että kun nykyvanhemmat pitää olla heti menossa vauvan kanssa minne ikinä mieli tekeekin, jotkut jopa käyvät vauvan kanssa ulkomailla ennen kuin vauva on saanut nimen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
-mikäli mieheni ei eroa kirkosta siihen mennessä. Itse en siis kuulu edes kyseiseen laitokseen.
Ja pimitetään nimi just siksi, kun ristiäisistä katoaisi todellakin kaikki hohto (niin katoaisi nk. nimiäisistäkin) jos kaikki tietäisivät nimen jo etukäteen. Meitä ei voisi vähempää kiinnostaa virret tai muutkaan papin höpinät, mutta koska juhliin on tulossa vain minun vanhempani, nuorempi sisareni ja mieheni isä sekä kaksi kummia (kaikkia näkee harva se päivä) olisi ihan sama jossain rikkinäisissä löppäpöksyissä täällä kuljeskella silloin. Pappi siitä päivästä tekee juhlan (=arjesta poikkeavan) tuntuisen kun koko asia on niin absurdi. Ja nämä minun rehellisiä syitäni, haukkukaa vaan!
Siksi järjestämme kastetilaisuuden.
Itse en kuulu kirkkoon, mies kuuluu ja hänen suvulleen on tärkeää, että lapsi liitetään kirkkoon. Itselleni asia on ihan sama, joten miksi ei ristittäisi vaikkei uskovia ollakaan? Kirkkotilaisuudet on kauniita ja rauhallisia, joten ihan kiva senkin takia. Minäkin liityn kirkkoon siinä vaiheessa, kun aletaan meidän häitä suunnittelemaan.
sai nimen jo heti synnärillä. Joitakin kuukaisia myöhemmin juhlittiin ristiäisiä ja ne olikin sit isot kemut=)
Se hiljaisuus ja tunnelma on käsinkosketeltavaa, kun pappi kysyy, minkä nimen annatte lapselle. Kaikki kohdistavat katseensa sinuun, pidättävät hengitystään, kuulisit nuppineulankin tippuvan....
Kuule, se tilanne on niin spesiaali, ettei sitä tule koskaan kokemaan elämänsä aikana muualla!
minun tuttavapiiriini kuuluu kumpaakin lajia; osa kertoo lasten nimen vasta kastetilaisuuden jälkeen, itse ja jotkut muut perheet kertovat myös heti vauvan synnyttyä vaikka vauvalle onkin perinteiset ristiäiset pidetty. Jokainen saa luoda omat perinteensä, ei tässä tarvitse enää mitään kansallista perinnettä noudattaa. Asia ei siis ole kuten aloittaja mainitsi, että " Suomessa ei saa kertoa nimeä" . Totta kai saa.
Me ei kyllä olla vietetty mitään ristiäisiä kun ei kuuluta kirkkoon.
Mutta ei mua yhtään häiritse jos joku tahtoo sitä pimittää enkä oikein ymmärrä miksi se monia tuntuu niin kovin ärsyttävän. Suomessa on sellainen tapa ja jossain muualla toisenlainen.