Onko mulla edes mahdollisuuta tulla hyväksi äidiksi, vaikka

mutta työstämistä asia vaatii. Vaikka olisi kuinka terapoinut itseään ennen äidiksi tuloa, vasta arki lapsen kanssa pistää oikeasti koetukselle.



On varmaan mahdotonta välttää kaikkia traumaattiseksi kokemiaan kasvatusmalleja vaikka kuinka haluaisi. Joskus tekee smoja virheitä kuin vanhempansa, joskus päinvastaisia ja joskus ihan itse keksimiään. Mutta muitsa, että kohtuullisessa määrin kohtuullisia virheitä auttavat lasta kohtaamaan epätäydellisyyttä ja kasvamaan ihmiseksi. Täydellinen äiti olisi kohtuuton roolimalli, koska täydellisyyteen ei lapsikaan tule koskaan pääsemään. Ei lapsena eikä vanhempana.

niin pahat arvet, etten edes osaisi olla hyvä ja rakastava äiti lapselleni, vaikka haluaisinkin.

Liian moni piiloutuu vain sen " jokainen nainen on omalle lapselleen paras mahdollinen äiti" -harhan taakse ja käyttäytyy niin kuin lystää.

lapsien hoidossa. En kylläkään juo tai ole väkivaltainen, mutta sitä henkistä alistamista tapahtuu. Yritän kaikkeni että se vähenisi, mutta kai se oma äitisuhde pitäisi vatvoa jonkun ammattihenkilön kanssa läpi että pääsisi jotenkin eteenpäin. Itselleni tuli eteen myös se, että jouduin katkaisemaan välit kokonaan äitiini kun yritti samaa kasvatusta lapsiini kuin minulla oli ollut.