Vinkki: jos kutsut ihmisiä kylään, on kohteliasta tarjota jotain..

Toivottavasti oli muuten mukava vierailu ettei ihan koko päivä menny penkin alle?

En itse ajatellut ajavani noin pitkää matkaa 2h kyläilyn takia ja vielä niin ettei edes mehukannua voitu pöytään laittaa.

Kyllä meni suurin osa päivästä mönkään, mutta kokemushan tämä oli.

ap

Eivätkö edes kahveja keittäneet? Olisit kysynyt lapsille ainakin vesilasit, jos eivät nuukuuttaan osta mehua, tai jotain. Tosi moukkamaista.

Jos oltaisiin tiedetty olisi otettu eväät mukaan.



ap

Vierailija:

Kyllä meni suurin osa päivästä mönkään, mutta kokemushan tämä oli.

ap

Kyllähän sen tietää, että ihmiset osaavat olla tyhmiä, mutta aina sitä jotenkin yllättyy siitä, _kuinka_ tyhmiä. Paskamaista. Tiedät sitten suurieleisesti kaivaa eväsleivät ja kahvitermarit laukusta, jos joskus vielä samaan paikkaan eksytte kyläilemään.. :) -2-

Meidän muksu tykkää kutsua vieraita ykskaks (bussissa naapurin muksulle ja äidille, kun muksut on vielä pieniä) ja jos ei ole mitään menoa niin saavat tulla.



Ja mä poden huonoa omaatuntoa, jos en pysty tarjoamaan kuin mehua/kahvia ja keksejä. Keksejä meillä aina on, mutta yleensä teen jotain pullaa tai suolaista. Naapureille en välttämättä kauppaa suolaista, mutta toki kahvit pitää keittää ja lapsille mehua yms.



Just kävi vieraita, jotka kutsuivat itse itsensä (kavereita n. 200 km päästä) kun muutenkin tulivat tännepäin. Olivat käyneet varmaan juuri syömässä kun kiertelivät kauppakeskusta ennen meille tuloa, mutta kun tiesin etukäteen tulosta niin tein pienen voileipäkakun...



ap:n kaverit on ihan kamalia. Saiko edes vettä ottaa? Olisit kysynyt, että " onkohan teillä jotain kotipizzaa tms. josta vois tilata lapsille ruokaa ja juotavaa" - olisitte sitten syöneet pizzaa ja limua niiden luona, ettekä olisi antaneet niille mitään!

Vein tuliaiset. Tämä äiti joi itse kahvia ja söi pullaa. Minulle ei laitettu edes kahvikuppia. Siinä istuin ja katsoin kun hän mässäs ;) Tuli sellainen olo, et tää on pakko olla piilokameraa..mut ihan oikeeta elämää se oli.. Nyt naurattaa ja no nauratti se silloinkin ;)) Onneksi olin yksin, eikä lapset ollu mukana!

Joskus itse itsensä kylään kutsuvat ihmiset, jotka eivät vihjailua ymmärrä, vaan väen vängällä tuppautuvat vieraisille, voivat ärsyttää isäntäväkeä. Silloin voi vihjailua tehostaa esimerkiksi olemalla tarjoamatta mitään...

huonoja talousihmisiä, eivätkä varmaan oikein tajua tilannetta. Minä olin sinkkuna sellainen, että mulla oli jääkaapissa ainoastaan maitoa. En osannut oikein huusholleerata jos joku tuli yllätyskylään, keitin pelkät kahvit.... Lapsen myötä on tietenkin kaapissa ja pakkasessa ihan eri tavalla kaikkea tarjottavaa ja aina löytyy vieraille nyt ainakin virvokkeita, kahvia, voileipiä ja jäätelöä/keksejä. Yleensä kyllä jos kutsuu lapsiperheen kylään niin minulla on vähintään pikkusuolaista (lihapullia, nakkeja) ja erilaisia hedelmiä ja vihanneksia (kurkkua, kirsikkatomaatteja, porkkanaa) kipoissa kahvitarjottavan lisäksi. Etukäteen tosin sovimme, että syödäänkö ihan kunnon ruoka yhdessä vai miten tehdään ja jos syödään niin samalla kysyn allergiat ja inhokit.

tarjottavaa kahvipöytään, niin vähintään voisi sanoa että tehdäänpä täältä jääkaapista voileipiä ja ottakaa mitä haluatte.



Olisit ap pyytänyt suoraan edes sitä mehua lapsillesi, jos tuttavasi noin tökerö oli.

joko leiponut jotain (makeaa) tai ostanut jotain. Ei ole oikeasti ikinä tullut edes mieleen että lapsille pitäis tarjota jotain lihapullia/nakkeja tai vihanneksia. Ihan samaa pullaa ja keksiä tarjotaan heillekin. Lisäksilapsille mehua, aikuisille kahvia tai teetä.



Jos on jotkut " isommat juhlat" , esim synttärit, silloin on tarjolla useampaa sorttia, suolaista ja makeaa, mutta ei silloinkaan mitään sen seitsemää sorttia.



Jos tulee yllätysvieraita niin tarjoa mehua ja kahvia ja keksejä tai jäätelöä jos kotona on, aina ei ole, mutta silloin en kyllä pode asiasta huonoa omatuntoakaan, koska en ole osannut odottaa vieraita. Mutta kyllä nyt kahvit pitää AINA tarjota.



Meille kävi nolosti kun häidemme aikaan isoäitini tuli meille nukkumaan yhdeksi yöksi kun asuvat kauempana. Meidän talossamme nukkui siis kaksi isoäitiä ja vanhempani. Olin täysin unohtanut ostaa kotiin kahvileipää ja extrakahvia (oli vain se avattu paketti mikä ei tietenkään riittänyt pitkälle) häiden järjetämisen tohinassa. Meillä ei ollut edes keksejä, ja näille vanhemmille ihmisille se on tosi tärkeää että kahvileipää oltava. Seuraavalle isoäitini vierailulla hän toi tuliaiseksi keksejä ja kahvia:). Noloa.

Mitä itse veikkaisit, ap?

15

Olimme täysin kutsuttuja vieraita, masennus ei ole taustalla ja hänellä on omia lapsia, joten sairauteen tai sinkkuuteen ei asia liity.



Itse ajattelen, ettei jaksanut laittaa mitään tarjolle tai sitten oli nuuka (sitä todella on). Olemme ennekin lähteneet sieltä nälkäisinä, mutta on meille ennen jotain edes tarjottu. Hän kun tulee perheineen kylään, ilmoittaa suoraan, että meillä on sitten kamala nälkä kun ei olla syöty mitään.



Ja se on ihan ok, koska meillä on aina tarjottavaa reilusti pöydässä pitkän matkan vieraille.

Tuli eilen vaan tosi paska mieli ja suoraan sanottuna ei tee mieli vähään aikaan olla yhteydessä vaikka ystäviä ollaankin.

ap

Heillä pitää siis ruokaa/ juomaa vaatia samaan tyyliin kuin he vaativat teillä.



pidän outona, jos kaverisi kieltäytyi antamasta mehua sinulle ja lapsillesi pyyntösi jälkeen? Mutta jos kaverin lapset pyysivät mehua ja saivat sen, niin ehkä kaverisi on nyt loukkaantunut kun teille ei edes mehu kelvannut (kun ette sitä pyytäneet)?

kyllä mä ainakin olisin sanonut että hei, saataisko juotavaa, ollaanhan tultu aika pitkä matka. Ystäväsi on törppö mutta myös aika törppöä on olla pyytämättä mitään..

Nyt olikin pointti siinä, että jos kylään kutsuu on se nyt ihme jos ei mitään pöytään laita, edes mehua lapsille!



ap

on tälläinen ystävä kanssa, oikeastaan paras ystäväni =D ei kyllä käytöksen tasolla, heh ;)

asutaan toki lähempänä, mutta eri kaupungeissa kyllä. molempien ollessa älomalla yhtäaikaa kävimme joka viikko toistemme luona, eikä siellä ollut ikinä mitään tarjolla, sain aina raahata omat eväät mukaan tai omatoimisesti pyytää saada ottaa LEIPÄÄ. meille tullessa olin aina tehnyt ruokaa isomman satsin josta riitti hänellekkin!

en siitä ikinä ärsyntynyt, pidin vain outona ja ehkä hiukan harmillisena, kun oli vaikeaa raahata sitä syötävää mukaan. mutta jotenkin ruokatapamme ovat aivan erilaiset, hän vetäsee päivällä sen hapankorpun kun minä oikeasti tarvitsen lämmintä ruokaa jottei alkaisi hedari tmv ärsytys, joten tuskin siis yksinään ollessaankaan tekis ruokaa..



mutta hauska juttu, saman huomasin hänen siskonsa luona vieraillessani, vielä kauempana, kutsuttuna ja ei pelkästään kyläillen vaan vielä " tehtävää suorittaen" .. ei sielläkään ollut mitään tarjolla, mutta onneksi olin tajunnut sinne ottaa eväät mukaan itselleni ja lapselleni.. että voi olla myös jotain lapsuudesta kumpuavaa =D



itse tarjoan AINA jotain, vaikka tulisi yllättäen, sanon, että saa oikeasti sitten ottaa vaikka leipää jos tulee nälkä jos ei mitään muuta siihen hätään ole. ja monien äitikavereiden kanssa tehdään niin, jos tapaillaan ihan vaikka samassa kaupungissa asutaan, niin se tarjoaa ruoat kenen luona milloinkin ollaan =)

Kyllä meillä tarjotaan kahvit lisukkeineen(mitä nyt sattuu pakkasesta löytymään) Siis kaikille vieraille.

Ovat sitten itse kysyneet voiko tulla tai sitten ollaan pyydetty. sillä ei mun mielestä ole mitään tekemistä.

Eriasia on sellanen vastenmieleinen tyyttpi joka tunkee jokapäivä sisälle, mutta tuskin sellasia on.

Meillä ei kyllä koskaan ole vastenmielisiä vieraita koskaan käynyt. ainakin meidän tuttava/sukulaispiireissä kutsutaan kylään tai sitten ihan ex-temporee soitetaan joillekin että voiko tulla ja aina ollaan tervetulleita. Syös meille on tervetulleita kaikki yllätysvieraat. Kyllä aina jotakin löytyy pakkasesta. Jos ei mitään satu olemaan niin tekasee äkkiä vaikka pannukakun.

Yleensä jos itse kutsuu itsensä kylään niin silloin olis kohteliasta viedä jotakin niin me ainakin teemme.



T: nelilapsinen perhe.

Miten ap viitsit kirjoittaa tämmöisen aloituksen, josta toinen osapuoli tunnistaa itsensä välittömästi, jos sattuu lukemaan sen? Miten voi olla varma ettei se tuttu juuri satu lukemaan vauva-palstaa?



Tämän takia epäilen tällaisia juttuja yleensä provoiksi. Minun on vaikea kuvitella, millaisessa tilanteessa menisin itse kirjoittamaan jotain, josta toinen osapuoli voi tunnistaa itsensä... kiva sitten jos asia tulee esille seuraavan kerran tavatessa, että ai hei, olit sit menny kirjottaan meistä nettiin...