Lue keskustelun säännöt.
Brittiläinen synnytyslääkäri on sitä mieltä, että aviomiehen läsnäolo synnytyksessä hidastaa
17.04.2008 |
synnytystä. Aika mielenkiintoinen väite. Jos luette englantia, tsekatkaa esim. Daily Mailin nettisivut.
Michael Odent -nimisen gynegologin, jo monen vuosikymmenen kokemuksen synnytyslääkärinä ym. tehneenä, mukaan vasta viimeisen parin kolmen vuosikymmenen ajan jatkunut villitys miehen mukanaolosta synnytyksissä on itse asiassa vaikeuttanut synnytyksiä.
Naisten aivojen " ajatteleva" puoli pitäisi synnytyksen aikana täysin rauhoittaa kaikelta ajattelulta, niin että synnyttävä nainen saisi rentoutua ja " alkukantainen" puoli saisi rauhassa työskennellä yhdessä hormonien kanssa jolloin synnytys edistyisi. Mies sen sijaan vieressä, täynnä adrenaliinia, hermostuneena kyselee onko kaikki hyvin. Ja synnytys pitkittyy, koska adrenaliini " tarttuu" ja hidastaa synnytystä.
Tämä on yksi hänen teeseistään. Toinen aika mielenkiintoinen väite häneltä on, että parisuhteessa pitäisi ollakin vähän mystiikkaa, ja että moni synnytyksessä mukana ollut mies on hänen käsityksensä mukaan häipynyt / liitto on päättynyt eroon tms. sen takia että mies on joutunut näkemään liian paljon synnytyksessä.
Itse en usko, että miehen mukanaolo synnytyksessä olisi automaattisesti huono asia. Mutta siinä olen samaa mieltä, mitä Odent sanoo, että se saattaa olla traumaattinen kokemus miehelle, ilman että mies itsekään sitä myöntää/tai tajuaa. Että ei pidä Odentin mukaan ihmetellä miksi mies häipyy päiväksi golfaamaan heti synnytyksen jälkeen. No, meillä ei golfata, mutta baarireissulle mies häipyi päivä siitä kun oltiin tultu laitokselta - ja siitä puhutaan vieläkin..! Se oli eri asia, että oli etukäteen sovitut varpajaiset jotka hänellä oli määrä ollakin seur. viikonloppuna. Mutta että häipyä yhtäkkiä, eikä sitten vastata puhelimeen...
No jospa nyt ymmärrän vähän paremmin miksi. Ainakin sain vähän näkökulmaa aiheeseen, ja pystyn antamaan sen baarireissun anteeksi. Jonain päivänä.
Kommentit (9)
eiköhän sillä naisella riitä adrenaliinia ihan omasta takaa synnytysvaiheessa, eikä se miehen hermostuneisuus niin siihen paljoa vaikuta. Itse olen sitä mieltä, ettei miehiä pidä tuolta elämän tosiasialta " suojella" , saavat saakeli vähän sitä kättä pidellä ja selkää hieroa, kun ovat naisen siihen saattaneetkin, olkoon sitten trauma jos on. Ehkä voidaan jopa ajatella että se on isäksi tulemisen riitti, kun oman lapsensa näkee tulevan maailmaan.
Ehkä miehen poissaolo voisi olla hyväksi siinä tapauksessa, jos nainen on jälleensynnyttäjä, ja tietää miten homma menee, ja mies oli ekassa synnytyksessä enemmän hindrance. En olisi itse halunnut olla yksin synnytyksessä, koska täällä (UK:ssa muuten) naiset jätetään aika paljolti yksin synnärillä, kätilö tulee vilkaisemään silloin tällöin, ja muuten hymistellään siellä huoneessa kahdestaan. Mutta tietysti, jos mies on todella avuton tapaus, joka pyörtyy kun iskee varpaansa kiveen, niin olisihan silloin järkevämpää pyytää vaikka kaveri synnytykseen. Vai ihan yksinkö pitäisi synnyttää tän hemmon mukaan?
Minusta vaimon/tyttökaverin tukeminen synnytyksessä on miehen velvollisuus :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
synnytyksen " alkukantaisuudesta" . Eikö se ole juuri lääkärit, joiden takia lapset nykyään syntyvät pääsääntöisesti sairaalassa, ns. medicalised birth, eikä luonnonmukaisesti vaikka kotona. Siellä synnärillä nyt ei se alkukantaisuus, ja luonnollinen synnytys niin helposti onnistu, etenkään jos on gynekologi läsnä. Se jos mikä on viimeisten 40 vuoden aikana ole tehnyt enemmän hallaa kuin mikään miesten osallistuminen synnytyksiin.
musta tuntu niiin hyvältä kun lapseni isä oli mua tukemassa ja lohduttamassa synnyttäessä kun luulin kuolevani siihen paikkaan.
en olis voinut parempaa toivoa kuin sen käden puristuksen ja tsemppauksen ja vain ja ainoastaan häneltä
Olen ollut molempien vaimojen synnytyksissä mukana. Olin synnytyksissä aivan rauhallinen, ei minulla mitään adrenaliinia ollut ainakaan kovinkaan korkealla. Kunhan hieroin lämpimällä ryynipussilla selkää, pidin kädestä jne.
Terv. 5 lapsen isi
Eipä se mies juuri synnytykseen vaikuta. Paikanvaihto sairaalan ja kodin välillä on minulla hidastanut synnytystä ja tietysti se on kun kalvot ei vaan puhkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaalaanhan mennään hakemaan apua. Jos asenne on, että antaa alkukantaisuuden villitä ja hormoonien hyrrätä, niin johan on. Kiertäisin kaukaa tuon lääkärin. Jos miehet synnyttäisi, niin jo oltaisiin keksitty keinot, kuinka se olisi kivutonta. Mutta edelleen on vallalla " Kärsi kärsi nainen, kirkkaamman kruunun saat!" tai " Luonto on määrännyt näin!" Argh!
traumaattinen kokemus miehelle.. juu, että nainen vaan yksin kärvistelemään synnytyssaliin, ettei mies vain NÄKEMÄSTÄÄN traumatisoituisi ;D
jos minä olisin joutunut YKSIN synnyttämään, siis ilman miestäni, ei kyllä ois ollut varmasti mulle mikään hieno kokemus, vaan ennemminkin se traumatisoiva!
mieheni myös molemmilla kerroilla ollut todella rauhallinen ja tukena siellä synnytyksessä, kaukana mistään hermoilevasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän oli yksi mielipide. Miksi et kertonut omaa mielipidettäsi?