kuinka vanhan vauvan kanssa eletään lapsentahtisesti? milloin päivärytmi?

Meillä selkeämpi rytmi on muodostunut kun lapset ovat alkaneet syömään kiinteitä, jolloin ruokailut yritetään ajoittaa jotenkin muun perheen ruokailun yhteyteen. Silloin nukkuminenkin sijoittuu aterioiden väliin. Myös ennen sitä ollaan vähän katsottu kellon mukaan, mikä voisi olla hätänä jos vauva huutaa, ja pidetty parin tunnin taukoja ruokailussa ettei tulisi vatsakipuja.



Ihan alusta asti ollaan pyritty saamaan vauva nukkumaan pitempiä unia yöllä, meidän onneksemme kummatkin lapset ovat melkein laitokselta asti tähän suostuneet.



Varsinkin toisen lapsen kohdalla " lapsentahtisuus" on vieras konsepti, sillä vauvan rytmi sopeutetaan mahdollisimman nopeasti muun perheen aikatauluihin - tai ainakin yritetään! ;-) Esimerkiksi kuopus nukutettiin vaunuihin aina ulkoillessa esikoisen kanssa. Esikoisen kanssa oli helpompi vaan elellä vauvan " komennuksessa" .

Meillä esikoinen oli hankalasti rytmitettävä tapaus. Yön ja päivän ero oli selvä, mutta siihen se pitkälti jäi. Päiväunia oli paljon ja niiden kesto vaihteli. Kiinteät piti aloittaa jo 4-kuisena ja 6-7 kk iässä tyttö söi kiinteitä neljästi päivässä.



Kakkonen alkoi parikuisesta lähtien nukkua noin klo 14 eteenpäin yhden pidemmän pätkän. Vahvistin tätä niin, että aina siihen aikaan laitoin vauvan pihalle vaunuihin nukkumaan tai lähdimme ulos. Sen lisäksi vauva nukkui aamupäivätirsat ja yleensä illlallakin pienet nokoset.



Syöttämisessä meillä on menty lapsentahtisesti pitkään. Kakkosella aloitettiin kiinteät 6-kuisena. Pikku hiljaa lisättiin aterioiden lukumääriä; oisko 8-kuisena ollut 5 ateriaa vuorokaudessa (ruokamäärät olivat tosin pieniä). Sen lisäksi imetin aina ruoan jälkeen ja muuten mutu-tuntumalla.

Vastasyntyneestä lähtien ensin erotellaan yötä ja päivää, sitten päiväunet. Tutuilla iltarutiineilla tunnistetaan ilta, aamutoimilla aamu jne. Kiinteiden aloituksella saa ruoka-ajat säännöllisemmäksi, niin että jos aloitetaan kasvisaterialla, se tarjoillaan lounas aikaan, sitten lisätään välipalaa tai aamu/iltapuuroa jne.



Kaikkihan nämä toiminnot kuin itsestään muokkaavat rytmiä vauvalle.



Varmaan siinä lähempänä 1-vuotis synttäreitä on vauvalle jo hyvinkin tärkeää rytmit ja ne iskostuvat pienen päähän lähes kellon tarkaan. (tietysti yksilöllisiä eroja on)



t. Dumle ja tyty 6,5kk, jolla on hyvinkin tarkka rytmi, etenkin ruoka-aikojen ja yöunien suhteen.

Meillä ei ole koskaan noudatettu kellotettua päivärytmiä ja vallan mainiosti olemme pärjänneet! Aamuisn herätään kun herätään, sitten käynnistytään pikkuhiljaa. Päivisin puuhaillaan mitä milloinkin ja ruoka-ajat ja päiväunet (silloin kun tyttö niitö vielä nukkui) sulautuvat paikalleen, päivän ohjelmasta riippuen. Illalla nukkumaan menoaika riippuu myös päivästä. Joskus se voi olla jo klo 20, joskus taas lapsi voi olla hereillä vielä 23.30 (jos vaikka on haettu vuorotyötä tekevä isä töistä kotiin).

Arki sujuu varsin leppoisasti, kun ei tarvi stressata onko ruoka valmista minuutilleen oikeaan aikaan tai ehditäänkö kaupasta kotiin päiväuniajaksi!



T:Vermeli, tyttö 2.5v ja poika 3kk

Rutiinit heti alusta alkaen!



Dumlen kanssa samoilla linjoilla, pikkuhiljaa ensin tietyt asiat, ja sitten rutiineja lisäten kun vauva kasvaa.



Tällä tyylillä on kaikki 4 mennyt, pieninkin siis tällä hetkellä 3,5kk ja on tarkassa rytmissä.



Se on varmaan ihmisestä kiinni, että mitä pitää tärkeänä, mulle rutiinit ja rytmit tuo turvaa, ja mun henkilökohtainen uskomus on se, että ne tuo turvaa myös lapselle.



priscilla

Ei tietenkään ole pakko muokata rytmiä, jos ei tahdo. Jotkut vauvat ovat tarkempia rutiineista ja saavat siitä turvallisuutta. Ja mun mielestäni oli yksinkertaisesti helpompaa, kun tiesi, että vauva nukkuu joka päivä suunnilleen samaan aikaan pari, kolme tuntia.



Esikoisen kanssa kävi pidemmän päälle aika rankaksi, kun ei koskaan tiennyt, koska vauva nukkuu ja kuinka pitkään. Vieraita ihmisiä ja paikkoja kammoavan vauvan kanssa liikkuminen kodin ulkopuolella oli helpompaa, jos vauva oli edes osan aikaa unten mailla. Myös aterioita oli vaikea ajoittaa, kun unirytmiä ei ollut. Ja niiden aterioiden kanssa piti olla tarkkana, koska tyttö oli syntynyt viikkoihin nöhden pienipainoisena.

Esikoisen (nyt 4v) kanssa saattoi tosiaan menna enemman vauvantahtisesti, mutta siitahan se rutiini sitten syntyikin ja siita se muokattiin. Kellontarkkaa oli esim. nukkumaanmeno jo kolmikuukautisena. Muuten paivan hommat hoidettiin tietyssa jarjestyksessa joka paiva ja huomasin itsenikin takia, etta oli mukavaa tietaa milloin voi kaiken tehda.



Pikkukakkosen (5,5kk) rytmi on sovitettu esikoisen rytmin mukaan. Ensimmaiset kolme kuukautta mentiin jotenkuten vauvantahtisesti, mutta nyt han saa sopeutua talon tahtiin. Onneksi on aika rauhallinen tyyppi ja tama on onnistunut hyvin. Molemmat lapset ovat nukkumassa 19.30-20 mennessa ja talo hiljenee. Tama on ehka itselleni tarkein asia rytmin suhteen, koska tarvitsen itse nuo vapaat illat.



Meilla rutiinit ovat aivan ehdottomat ja niista tullaan pitamaan kiinni, varsinkin nyt kun on kaksi muksua talossa. Nain kaikki saavat riittavasti ruokaa, unta ja ulkoilua. Ja tietysti aidin mielenrauha sailyy :)

... etta 6kk kanssa meilla ei viela syoty kiinteita 5 kertaa paivassa, vasta maisteltiin. Tama ruokamaara tuli vasta pari kuukautta myohemmin. Rytmitys on 6kk iassa ollut juuri tuo unien saannostely ja ruokailut/muut menot niiden ymparille tietyssa jarjestyksessa.