Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Taapero pyörittää perhettä

Vierailija
15.04.2008 |

Kuinka kauan tilanne on niin, että pieni lapsi/pienet lapset määräävät elämän rytmin, päivän kulun, äidin tarpeiden järjestyksen?



Siis en tarkoita sitä, että lapsi tyrannoisi ja määräisi verbaalisesti, mitä vanhemmat tekevät ja milloin, vaan kuinka kauan jatkuu se tilanne, että täytyy ennakoida lapsen päviäunia ja syömisiä, jotta vältytään huutokonserteilta? Milloin äiti saa käydä taas rauhassa suihkussa ja istua vessassa haluamansa ajan? Tai puhua rauhassa puhelimessa? Hoitaa asioita kiiruhtamatta? Selvitä kaupasta ilman lapsen raivokohtausta?



Vai tuleeko sellaista aikaa enää koskaan? Kuuluvatko nuo vanhempien elämään lopun elämän ajaksi ja jos haaveilee jostain muusta on ilapsiin tottumaton laiska egoisti?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
15.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ei ole koskaan ole ollut noin kamalaa, kuin tuossa kuvauksessasi, mutta päiväunirytmiä seurattiin enemmän tai vähemmän ensimmäiset kaksi vuotta. Nyt otetaan jo rennommin. Nukkuu, jos on nukkuakseen, mutta jos ei unet tule tai sovi päivään muuten, jätetään pois. Ikää on kohta kolme vuotta. Välillä saa tehdä kaikkea ihan rauhassa ja välillä taas ei.

Vierailija
2/4 |
15.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloin käymään rauhassa suihkussa/vessassa, kun lapsi oli vuoden.



Käymään kaupassa taaperon kanssa rauhassa, kun hän oli 2,5v.



Nyt opettelemme sitä, että kun äiti puhuu puhelimessa, saisin olla rauhassa. Ikää 3v. ja yleensä onnistuu.



Asioilla käyn taaperon kanssa, olen käynyt pidempään, eikä ongelmia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
15.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja pahin uhma on ohi. Eskari-ikäistä ei tarvitse paljoa enää autella mutta muutoin 6-vuotiaat ovat usein melko kärttyisiä.

Vierailija
4/4 |
15.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokunen vuosi siis vielä odoteltava ja kasvatettava sekä lapsen että itsensä kärsivällisyyttä...



Meidän lapsi on ollut ihan pienestä asti hyvin temperamenttinen ja nopeasti tulistuva, joten mielellään ennakoi ja välttää sellaiset räjähdystilanteet, mutta välillä alkaa kärsivällisyys rakoilla ja haluaisi pikku hiljaa " hengittää omaa ilmaa" ja saada vähän omaa aikaa ja tilaa...



T. ap