Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
ekaluokkalaisella ei yhtään kaveria :(
11.04.2008 |
Koulussa ja iltapäiväkerhossa on luokkakavereita. Mutta ne kaverit on vain koulussa, kaikki illat ja viikonloput joutuu leikkimään yksin. Omassa pihassa ja naapurustossa ei asu lapsia. Surettaa jo tuleva kesä, taitaa tulla todella ankeaa aikaa lapselle.
Miten paljon ja tiiviisti ekaluokkalaiset leikkii kavereiden kanssa?
Kommentit (9)
Meillä olisi sama tilanne, sillä lähes kaikki luokkakaverit asuvat
koulun lähellä samalla asuntoalueella. Meille tulee matkaa n.5 km
joka on ekaluokkalaiselle vielä liian pitkä matka hoitaa itsekseen
kaverisuhteita. Me aloimme pyytämään kavereita iltaisin meille ja nyt myös poikamme saa usein kutsuja kavereilleeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viimeksi kun pyydettiin. Lapseni odotti todella innoissaan. Kaveri oli hetken, pelasivat pleikkaa. Ja sen ajan mitä oli lähinnä pyysi jos saisi pelin kotiin lainaan. Tuli vähän paha mieli tosta. Lapsi ei kuitenkaan tuntunut olevan kovin pahoillaan vaan oli onnellinen että joku kävi edes hetken.
Edellisen kerran kun pyydettiin kysyttiin ensin yhtä. ei päässyt. Siiten toista ei päässyt.
ap
Ei asiat ihan hassusti ole, kun sentään niitä kavereita on koulussa ja ip -kerhossa. Voittehan miettiä jotain kerhojakin lisäksi, mistä tulis tuttuja kenties lähempää. Jotenkin niitä kavereita kantsis miettiä lähempää, niin olsi sitten sellaista päivittäistä seuraa. Kaukana olevat kaverit pitäis aina äitin ja isän kuljettaa, ja kun monet tekee nykyään vuorotöitä on hirveen hankala sovittaa ohjelmaan vielä lapsen kuskaamista kylään ja pois. ITsellä ainakin työt hankaloittaa valitettavasti kavereille menoa tai niitten meille kutsumista oleellisesti, lisäksi monella tuntuu olevan harrastuksiakin viikko pullollaan, niin ei tahdo kiireisiltä pirpanoilta löytyä aikaa kyläilyyn.
lapsi haluaa seuraa koko illan!
onneksi pihalla on kavereita.
Eli en ollut mitenkään sorrettu tai hyljeksitty, mutta lähipiirissä ei vain ollut muita lapsia.
Ei se tilanne lopulta minua kovin kamalasti haitannut, osasin jotenkin sopeutua siihen. Kehitin hyvän mielikuvituksen, luin paljon ja piirtelin, kuljin luonnossa itsekseni. Yläasteella sitten sosiaalistuin enemmän.
Riippuu tietenkin paljon persoonasta, kuinka yksinäisyyden kokee, toivottavasti teidän pieni ei joudu kärsimään siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tämä tilanne näin kouluaikaan sureta kun kavereita kuitenkin on koulussa. Mutta tuleva kesä... jos on yksinäinen 2,5kk niin se on jo paljon. Ei sisaruksia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kutsukaa serkkuja kylään.
Hankkikaa koira kaveriksi. Koiraa tulee varmasti muutkin sitten silittelemään.
Harrastuksiin mukaan.
Alue: Aihe vapaa
vanhempien kanssa.
Aika paljon on ihan oikeasti välillä vanhempien aktiivisuudesta nuo ystävyyssuhteet kiinni.
Meidän ekaluokkalainen on ehkä yhtenä tai kahtena arki-iltana kaverin kanssa ja lisäksi viikonloppuisin ainakin ulkoilee naapuruston lasten kanssa.