Seurailtuani tuota vammaisuus, kehitysvammaisuus, down keskustelua, olen tullut tulokseen, että
ihmiset pitävät kehitysvammaisuuttaa samana asiana kuin downin syndrooma. Muuten ei kukaan voi kuvitella että downit makaavat laitoksissa. Samoin näköjään luullaan, että cp-vammaiset ovat aina kehitysvammaisia. Suurin syy vammaisuuden karttamiseen näyttää olevan vammaisten ulkonäkö. Mutta täällä taitaakin kirjoitella aika nuorta porukkaa.
Kommentit (17)
Minkälainen on oikeasti ikähaitari täällä? Voiko täällä puhua kaikista asioista? Tarkoitan, että millainen " henki" täällä on?
Suomessa down-syndroomaisista " makaa" laitoksissa ja paljonko muutamassa muussa maassa. Joissain maissahan (ainakin entisen itäblokin maat) usein jopa dysfaatikot joutuvat laitoksiin.
Sen kuitenkin tiedän, että downeja on laitostasoisessa hoidossa hyvin vähän.
Hyviäkin puolia löytyy, eikä vähäisimpänä pyytteetön rakkaus ja elämän ilo jota vammainen lapsi/henkilö jakaa läheisilleen. Näillä ihmisillä on eräänlainen tehtävä, eli ovat täällä opettamassa meille " täydellisille" ihmisille elämästä asioita joita emme muuten olisi huomanneet tai osanneet arvostaa. Myös erilaisuuden sietäminen on hyvä oppia.
Vierailija:
. Näillä ihmisillä on eräänlainen tehtävä, eli ovat täällä opettamassa meille " täydellisille" ihmisille elämästä asioita joita emme muuten olisi huomanneet tai osanneet arvostaa. Myös erilaisuuden sietäminen on hyvä oppia.
Vierailija:
Hyviäkin puolia löytyy, eikä vähäisimpänä pyytteetön rakkaus ja elämän ilo jota vammainen lapsi/henkilö jakaa läheisilleen. Näillä ihmisillä on eräänlainen tehtävä, eli ovat täällä opettamassa meille " täydellisille" ihmisille elämästä asioita joita emme muuten olisi huomanneet tai osanneet arvostaa. Myös erilaisuuden sietäminen on hyvä oppia.
palvovan kivan pikku lemmikin, niin ota koira, älä tee lasta. Downienkin hangonkeksimäinen iloisuus ei välttämättä johdu siitä, että henkilö olisi iloinen tai nauttisi elämästään poikkeuksellisen paljon, vaan se on suojakeino. Ts. kun hymyilet hampaat irvessä 24/7, niin sinuun suhtaudutaan positiivisemmin kuin jos olisit oma myrtsi itsesi.
Ei todella ole ainuttakaan kehitysvammaista joka hymyilisi naantalin aurinkona 24/7. Totuus on paljon karumpi kuin näkemättä ja tietämättä voisi ikinä edes kuvitella.
Vierailija:
Ei todella ole ainuttakaan kehitysvammaista joka hymyilisi naantalin aurinkona 24/7. Totuus on paljon karumpi kuin näkemättä ja tietämättä voisi ikinä edes kuvitella.
Tavallaan ajatus ' aidoista' ja ' elämän oikeat arvot opettavista' kehitysvammaisista on yhtä rasistinen kuin heidän halveksuntansa vammaisuuden vuoksi. Odottamalla hymyilyä ja aitoutta määrilltemme kuka on ' hyvä vammainen' ja kuka ei.
Minun mielestäni parasta on suhtautua heihin kansalaisina, joilla on täsmälleen samat velvollisuudet ja oikeudet kuin muillakin - on yhteiskunnan vastuulla sopeutua heihin eikä päinvastoin.
- Jaan
jossain haastattelussa kuinka häntä ottaa päähän se, että ihmiset aina hokevat, kuinka Downit ovat niin iloisia ja onnellisia jne jne. Ja ikään kuin mitätöivät tuollaisen ihmisen muut luonteenpiirteet ja tekevät niistä ei-hyväksyttyjä.
Hän sanoi ihan suoraan, että heidän vammainen lapsensa saa ihan samanlaisia raivareita kuin tervekin lapsi, ja se on ihan sallittua. Ei vammaisen tarvitse hyvittää olemassaoloaan superluonteella.
Vierailija:
Tavallaan ajatus ' aidoista' ja ' elämän oikeat arvot opettavista' kehitysvammaisista on yhtä rasistinen kuin heidän halveksuntansa vammaisuuden vuoksi. Odottamalla hymyilyä ja aitoutta määrilltemme kuka on ' hyvä vammainen' ja kuka ei.
Minun mielestäni parasta on suhtautua heihin kansalaisina, joilla on täsmälleen samat velvollisuudet ja oikeudet kuin muillakin - on yhteiskunnan vastuulla sopeutua heihin eikä päinvastoin.
- Jaan
Hyväksyttävän elämän mittari ei ole tuottavuus, niinkuin moni kuvittelee. Vammaisella on todellakin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikilla muillakin ihmisillä. Tiettyihin asioihin he tarvitsevat tukea enemmän kuin muut, mutta niin moni meistä ns. terveistäkin tarvitsee monessakin elämän vaiheessa.
Vierailija:
Hyviäkin puolia löytyy, eikä vähäisimpänä pyytteetön rakkaus ja elämän ilo jota vammainen lapsi/henkilö jakaa läheisilleen. Näillä ihmisillä on eräänlainen tehtävä, eli ovat täällä opettamassa meille " täydellisille" ihmisille elämästä asioita joita emme muuten olisi huomanneet tai osanneet arvostaa. Myös erilaisuuden sietäminen on hyvä oppia.
nämä kommentit tekevät enemmän haittaa kuin hyödyttävät. vammaiset ovat ihmisiä siinä kuin muutkin, eivät mitään suvaitsevaisuuden opetusvälineitä jotka pyytteettömästi rakastava...
Vammaisia vaan syntyy, niin on aina ollut ja tulee olemaan. Downit eivät ole aina iloisia. Kukapa olisi ja miksi pitäisikään? Itsepäisiä he usein ovat, mutta neuvottelukykyisiä ja haluisia eikä juuri koskaan agressiivisia. Moneen muuhun kehitysvammaryhmään verrattuna helppohoitoisia.
Vammaisen lapsen biolog. kehityksessä on mennyt vikaan se asia joka aiheuttaa vammaisuuden, mutta ei se tee hänestä vähempiarvoista.
Impulsiivisia ja arvaamattomiakin, mutta aina on ollut kyse sellaisesta vammasta, jota ei voi etukäteen tietää.
tyytyväisyys, ei rutise, herkkä, rauhallinen, leppoisa, ei ahne, tykkää hellyyden osoituksista ja ei ole ilkeä.
pojalla ikää 6v. ja dg. keskivaikea kehitysvamma, vaikea dysfasia.
huomaa taas tällä palstalla, kun asiantuntijat on vauhdissa.
Esim. suurin osa ei hyväksy liikuntavammaisen naisen lastenhankintaa, jollei pärjää 100% yksin lapsen kanssa. (Missä isä? Miksei avustaja voi toimia käsinä, vaikka äiti olisikin se pääkasvattaja?)