Imetys olikin vaikeaa
Minulla on 3kk poika joka nyt kasvaa pullomaidolla. Alusta asti oli imettäminen todella hankalaa: synnytys on vaikea ja olin rikki ja kipee pitkään, joten kummallekin hyvän imetysasennon etsiminen oli vaikeaa ja kesti kauan. Poika ehti välillä hermostua todella ennen kuin päästiin syömään. Välillä rinnanpäät oli niin auki että veri valui pitkin pojan suuta ja rintakumin tutti täyttyi verestä. Sitten oli pidettävä taukoa kun ei kärsinyt imettää, tuntui kuin varpaankynnet lähtisi irti: kipu oli todella kova. Kärsivällisesti yritin vaikka jouduin antamaan lisämaitoa. Lopuksi sain vielä rintatulehduksen, jonka jälkeen jouduin tunnustamaan ettei imetyksestä vaan tule mitään. Lopettamispäätös oli raskas mutta kuitenkin helpottava. Välillä kun jo aloin pelkäämään imetyshetkeä. Nyt meillä on ihan mukavaa kun korviketta syömme pullosta: ei rintaraivareita eikä stressiä siitä showsta mikä ilmetys aina loi.
En ollut ikinä voinut kuvitella että imettäminen on niin vaikeaa! Olin auttomaattisesti uskonut että se sujuu " tosta noin vaan" . Ihmetys ja ällistys oli suuri kun huomasin ettei se niin vaan sujukaan.
Kaikille tsemppiä ja aurinkoa kevääseen, terveisin
Kommentit (3)
Harmillista että imetys ei käynnistynyt kunnolla, mutta hienoa että yritit! Vauvasi kasvaa taatusti oikein hyvin myös korvikkeella, siitä on turha huolehtia ja syyllistää itseään. Tärkeintä on kuitenkin vauvan hyvinvointi, unohtamatta kuitenkaan äitiä.. :)
Voin vain kuvitella sen tunteen jos joutuu pelkäämään seuraavaa imetystä :( se ei varmasti kannusta jatkamaan, eikä ole syytä jos imetys on täyttä tuskaa.
Ikävää on myös se, ettei asiantuntevaa imetysohjausta aina löydy vaikka moni äiti sitä kaipaa ja siihen on aihetta.
millaista imetysohjausta sait? tai saitko imetysohjausta/apua?
Sain imetysohjausta kyllä sairaalassa, mutta jo siellä se oli tosi hankalaa. Maitoa ei edes tullut paljoa ja siellä jo huomasivat että vauva tarvitsee lisäravintoa. Vauva punnittiin ennen ja jälkeen imettämisen että huomattiin paljon hän sai kerralla. Yritin kyllä pumpata että maito nousisi paremmin, mutta 20 min. sähköpumpulla pumppaaminen jälkeen pullon pohjalla oli " liru" ja rinta niin kipeä että vesi valui silmistä.
No, imetys ei onnistunut ja se tuntui kamalalta: etten saa omaan lastani pidettyä ruoassa ilman lisämaitoa. Henkisen painimisen jälkeen kaikki on nyt hyvin. Poika on tosi tyytyväinen ja iloinen vauva. 90% päivästä hän hymyilee, nauraa ja on tosi hyväntuulinen. En parempaa voisi toivoa :-).
Jo raskausaikana mua ahdisti " imetyspropaganda" . Vaikka kaikki tietävät äidinmaidon olevan parasta ravintoa, niin odottaville äideille kannattaisi myös kertoa että lapsi voi kasvaa ja elää ihan hyvin korvikemaidolla eikä lasta tai itseänsä tarvitse " rääkätä" loputtomiin sen varjolla että joka puolelta toitotetaan imetyksen ihanuudesta. Sen vuoksi monet jatkavat taistelua liiankin kauan.
Itse en laitoksellakaan pystynyt imettämään ilman rintakumea..sairaalasta ei tosin neuvottu käyttöä tai muuta..annettiin vain rintakumi käteen ja sanottiin että kokeile tuolla..Vieroitusta/yritystä ilman ei edes neuvottu tai kehotettu. No kävi siinä sitten niin että muutenkin arat rinnanpäät aukes verille ja kipu oli ihan sietämätön. Onneksi isosiskolta sain neuvoa kun itse hän oli sairaanhoitaja ja kokenut saman. Ei muuta kuin lazinoh- voidetta aina ennen imetystä rinnanpäihin.
Haavoja ei tullut enään ja kipukin hävisi pikkuhiljaa..Ongelmaksi jäi vain useati toistuvat rintatiehyeiden tukokset (eli alkavat rintatulehdukset). syyksi uskon edelleen sen että kun lapsi söi todella tiheään päivällä ja öisin vain 1-2 kertaa. Aamuisin oli sitte rinnat aina kovina ja aristavina..Itse helpotin öisin oloani jos satuin heräämään pumppaamalla maitoa ja käymällä suihkussa. muutoinkin varjelin rintojani kaikelta mahdolliselta vedlta/kylmältä. Ja ei muuta kuin silloin tällöin panadol 500mg tai 1g jos olo sen vaati. Antibioottia en hakenut kun oireet ja aristus häipyi alle vuorokaudessa.
Monta kertaa on meinannut hermot näin nätisti sanottuna mennä:)Joskun oon aatellu että eikö tämä helpompaa voisi olla? Nyt olen löytänyt tasapainoisen ja rentouttavan tavan imettää.Vauva on nyt 3,5 kk huomaan että jopa nautin täysin siemauksin imettämisestä. Mikä sen helponpaa liikkua kun on oma ruokavarasto mukana.
Ehkä se on auttanut jonkin verran kun on näin itsepäinen ja en ole halunnut myöntää itselleni että tämä ei minulta käy..En tietenkään tarkoita eikö joku muu vaihtoehto olisi sopiva mutta näin meillä:)