Lue keskustelun säännöt.
Epäonnistumisen pelko intissä
01.08.2026 |
Hei. Aloitin intin nyt 2/26 eli olen ollut sielä about kuukauden. Olen tottunut kuriin sekä vapaa-ajan ja yksityisyyden täyteen puutteeseen. Se ei ole ongelma, se ei hajoita.
Mikä hajoittaa on jatkuva stressi epäonnistumisesta. Monet intissä tehtävät asiat ovat minulle (kuten myös monille muille). Esimerkiksi ampuminen ja kamiinan lämmitys. Nämä pelottivat älyttömästi. Vieläkin ampumaradalla monen kerran jälkeen joka kerta stressaa vain, että "mitä jos mokaan?". Kertaakaan en ole vielä päässyt nauttimaan ampumisesta stressin ja ahdistuksen takia, vaikka se onkin tavallaan ihan kivaa. Metsät pelotti älyttömästi, koska en tiennyt yhtään miten kamiina saadaan päälle. Minulle tuli ensimmäinen kipinäövuoro ja stressi oli aivan älyttömän kova. Sain sen kuitenkin lopulta sytytettyä, josta tuli valtava onnistumisen tunne.
Ongelma on se, että vaikka olisi onnistunut jossain asiassa, niin se pelottaa silti aivan hirveästi. Mistään ei pysty nauttimaan, kun ainoa asia mikä on ikinä intissä on mielessä että "epäonnistunko tässäkin.."
Vie kaiken nautinnon :(
Kommentit (20)
Siellä opetetaan kaikki tarvittavat asiat joten tuskin edes olet intissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kenkälankilla voideltu näkkileipä on erinomainen sytyke kamiinaan.
"Siellä opetetaan kaikki tarvittavat asiat joten tuskin edes olet intissä"
Kamiinan lämmitystä ei oltu opetettu millään tavalla. Ja vaikka opetetaan, niin virheen tekeminen pelottaa? Esimerkiksi että vahgingossa laukaisisin aseen jotenkin samalla, kun lataan sitä. Mitään sellaista ei ole tapahtunut, mutta sellaiset pelot pyörii mielessä.
Oletko itse käynyt inttiä?
ap
Vierailija kirjoitti:
"Siellä opetetaan kaikki tarvittavat asiat joten tuskin edes olet intissä"
Kamiinan lämmitystä ei oltu opetettu millään tavalla. Ja vaikka opetetaan, niin virheen tekeminen pelottaa? Esimerkiksi että vahgingossa laukaisisin aseen jotenkin samalla, kun lataan sitä. Mitään sellaista ei ole tapahtunut, mutta sellaiset pelot pyörii mielessä.
Oletko itse käynyt inttiä?
ap
No olen. Eikä nuo ole mitään einstein-tason suorituksia. Jos ahdistaa niin sivariin sit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidät sormen aina poissa liipaisimelta ennenkuin tähtäät tauluun.
Onko sulla normaali motoriikka, ja oletko käynyt peruskoulun/ amiksen tai jonkun muun. Tää kysymys liittyy asiaan, joten siksi kysyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No et takuulla ole ainoa joka jännittää että mokaa. Se tunne tasaantuu kun sisäistää ajan myötä toimintarutiinit. Niitä toistetaan niin paljon ja monta kertaa, että loppujen lopuksi sujuvat kuin itsestään, tottumuksesta.
Motoriikka normaali. Sormivarmistin aina. Mitään ei ole sattunut tai mitään isoja epäonnistumisia tullut niinku just sanoin :D se on vaa semmone mörkö että mitä jos sormi lipeää ja osuu liipasimelle samallaku lasken varmistimen ja lataan yms.
eli siis hyvin irrationaalisia pelkoja vaan ihan kaikesta. lukio käyty
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otat rauhalllisesti päivän ja sen hetkisen tehtävän kerrallaan. Hengitä rauhallisesti, rauhoitu, keskity ja kuuntele ohjeita. Sinä osaat, sinä pärjäät siinä kun muutkin joukkueesta.
Intti ei pohjimmiltaan eroa siitä kun leikkisit sotaa kavereiden kanssa. On hyvä jos opit jotain, mutta se on kuitenkin vain lyhyt aika elämässä. Mokailu ei haittaa ellet itse päätä ottaa sitä liian vakavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omasta intistä on aikaa, mutta siellä oli ihmisiä, jotka eivät tosiaankaan kuuluneet sinne. Terve itse-epäily on vain hyvä asia, koska se pitää varovaisena ja vähentää onnettomuuksia. Ne vaaralliset tohelot eivät yleensä edes ymmärrä, että voisivat tehdä jotain väärin vaan pistelevät menemään niinkuin ei mitään.
Nappaa sytytyspaloja mukaan leirille jos tuo stressaa, tai ainakin jotain helposti syttyvää ja hyvä sytkä mukana myös. Itsekin nenäliinoilla ja puukoilla vuolluilla kiehisillä noita sytyttelin paremman puutteessa. Jos et saa syttymään niin huikkaa kaverille että ei lähde perhana syttymään ja pyydät apua, ei se sen kummempaa ole. Jos siitä joku vinoilee, ei taida itsekään mikään kovin sytyttelijä olla :D.
Sitä paitsi, kaikki sielä enemmän tai vähemmän töhöilee välillä. Joskus menee ammunnat päin honkia myös itsestä riippumattomasta syystä, (esim. jos ei saa kohdistettua asetta kunnolla tmv, riippuu vähän millä ammutaan), ei siitä tarvitse välittää, ellet nyt jotain kummempaa noilla tuloksilla tee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Motoriikka normaali. Sormivarmistin aina. Mitään ei ole sattunut tai mitään isoja epäonnistumisia tullut niinku just sanoin :D se on vaa semmone mörkö että mitä jos sormi lipeää ja osuu liipasimelle samallaku lasken varmistimen ja lataan yms.
eli siis hyvin irrationaalisia pelkoja vaan ihan kaikesta. lukio käyty
AP
Tunnollisilla, vastuuntuntoisilla henkilöillä on taipumus keksiä huolenaiheita ja säikytellä itseään "pysyäkseen skarppina".
Ikään kuin ennakoivat mahdollisia vahinkoja tyyliin "mitäs jos kävisikin näin, että...".
Se johtaa varmistamiseen ja tarkkuuteen, mikä on tuossa toimintaympäristössä oikeastaan pelkästään hyvä asia.
Tuollainen ylitsekkaaminen vähenee ajan myötä kun vastuu ja osaaminen kohtaa rutiinien kautta tutuksi ja alkaa luottamaan itseensä kerta kerralta paremmin. On lopuksi aina automaattisesti tilanteen tasalla kun tietää jo ja on oppinut miten toimia.
Ne on vaikeita suorituksia jos olet sellainen ihminen joka stressaa suorittamista muiden edessä. Ja jos mokaa niin se nostetaan esille kovaan ääneen ja haukutaan ja mahdollisesti koko ryhmää rangaistaan.
Kaikki epäonnistuvat vähän väliä jossain, se on ihan normaalia. Jos et osaa jotain, niin sitten opettelet. Sitä vartenhan siellä olet, opettelemassa. Kysy, miten asiat tehdään, jos et tiedä. Sitten vaan harjoittelet ja huomaat, että opit.
Vierailija kirjoitti:
Nappaa sytytyspaloja mukaan leirille jos tuo stressaa, tai ainakin jotain helposti syttyvää ja hyvä sytkä mukana myös. Itsekin nenäliinoilla ja puukoilla vuolluilla kiehisillä noita sytyttelin paremman puutteessa. Jos et saa syttymään niin huikkaa kaverille että ei lähde perhana syttymään ja pyydät apua, ei se sen kummempaa ole. Jos siitä joku vinoilee, ei taida itsekään mikään kovin sytyttelijä olla :D.
Sitä paitsi, kaikki sielä enemmän tai vähemmän töhöilee välillä. Joskus menee ammunnat päin honkia myös itsestä riippumattomasta syystä, (esim. jos ei saa kohdistettua asetta kunnolla tmv, riippuu vähän millä ammutaan), ei siitä tarvitse välittää, ellet nyt jotain kummempaa noilla tuloksilla tee?
muovipussissa pidät (että pysyy kuivina) sytyspalat ja sanomalehtiä mukaan, syttyy helpommin se kamiina. Ellei, pyydä jeesiä ja sano vaikka ettei helkkari meinaa ny syttyä millään. Sieltä löytyy yleensä aina joku vanha partiolainen/ eränkävijä auttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ne on vaikeita suorituksia jos olet sellainen ihminen joka stressaa suorittamista muiden edessä. Ja jos mokaa niin se nostetaan esille kovaan ääneen ja haukutaan ja mahdollisesti koko ryhmää rangaistaan.
No tuollainen on kyllä asiatonta käytöstä, ja siitä pitää ilmoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on vaikeita suorituksia jos olet sellainen ihminen joka stressaa suorittamista muiden edessä. Ja jos mokaa niin se nostetaan esille kovaan ääneen ja haukutaan ja mahdollisesti koko ryhmää rangaistaan.
No tuollainen on kyllä asiatonta käytöstä, ja siitä pitää ilmoittaa.
Se on normaalia käytöstä. Se on armeijan tapa kouluttaa. Se ei ole täydellinen. Voisi jopa sanoa että siinä on valuvika juuri AP:n kaltaisten ihmisten osalta.
Jätä aivot narikkaan ja hyppää muiden seassa. Älä telo ittees kun saat aseen.