Lue keskustelun säännöt.
Anoppi vihaa minua, koska en halua lapsia
06.11.2014 |
Mieheni on ainoa lapsi. Itse en halua lapsia, puhuimme tästä miehen kanssa ja sovimme niin, että olemme kahdestaan. Lapsia ei ole eikä tule.
Anoppi "riemastui" tämän kuullessaan, suuttui minulle, terrorisoi minua ja miestä siitä ettei haluta lapsia. Oli ostanut vauvanvaatteita ja muita krumelöörejä vaikka tiesi ettei aiota lasta hankkia. Soitteli minulle ja yrittää ylipuhua minut lasten tekoon.
Nyt hän yrittää parittaa miestäni jokaiselle serkun kaverin kaimalle joka vastaan tulee ja yrittää saada minut ja mieheni eroamaan. Ollaan oltu naimisissa 7 vuotta.
Ymmärrän että anoppi tahtoo lapsenlapsia mutta minua ei voi kukaan vasten tahtoani pakottaa lasta tekemään. Mitä tehdä?
Pahoittelen tätä tekstin laatua, kirjotan tätä mobiililla.
Kommentit (98)
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 23:45"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 23:03"][quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 22:16"] Anopilla ilmeisesti ollut vaikeuksia saada lapsi aikoinaan, ja raskaus oli erittäin rankka ja synnytyksestäkin selvisi juuri ja juuri. Siksi vain yksi lapsi. -Ap [/quote] Niin? Eli lapset ovat hänelle tuon takia sitäkin tärkeämpi juttu. Mutta sinulta ei löydy myötätuntoa? Eihän kysymys ole siitä, että sinun pitäisi häntä miellyttääksesi alkaa lapsentekoon. Vaan siitä, että on turha pönkittää omaa egoa kiukkuamalla ihmiselle, jolle olet aiheuttanut vakaumuksellasi suuren surun. Jos nyt anoppi riehuukin sietämättömästi, sitä tärkeämpää olisi ymmärtää, että hän on murheesta sekaisin. Pitäähän teidän olla valmiita testaamaan päätöksenne pitävyyttä, jos oikeasti aiotte seistä sen takana. Pahimpia anopin ylilyöntejä vastaan voi protestoida, mutta senkin voi tehdä ymmärtäen. [/quote] En ole missään vaiheessa kiukunnut anopille, olen ollut asiallinen häntä kohtaan. Mutta minun mielestäni on todella törkeää ja melkeinpä sairasta parittaa miestäni jollekin toiselle naiselle, jonka kanssa mieheni tekisi lapsia, vaikka mieheni on naimisissa MINUN kanssani. Olkoon vaikka kuinka suuri suru, mutta se ei oikeuta tuollaiseen tekoon. Ymmärrän anopin surun ja koitan olla mahdollisimman ystävällinen ja hyvä hänelle, mutta johonkin on raja vedettävä. -Ap
[/quote]
Oletko koskaan kuullut aikidosta? Mennään mukaan hyökkääjän voimaan ja ohjataan se uudelleen, vaarattomampaan suuntaan. Ei yritetä olla voittamattomia ja tyrmätä, jotta ei tultaisi tyrmätyksi. Länsimainen mustavalkoisen ajattelun yleisyys näkyy tässäkin. Olemme fundamentalisteja mekin, ja se tyhmistää. Raja-ajattelu rikkoo suvut ja ystävyyssuhteet. Ensin siedetään hiljaa ihan liian pitkään, koska pitää kerätä suuttumusta niin paljon, että kehtaa rikkoa ne rajat ensin itse, ja sitten luetaan lakia sille toiselle. Se on raukkamaista ja julmaa, eikä siinä kanneta vastuuta mistään.
Eihän siitä pääse kukaan enää yli. Saatat kylvää avioliittosi tuhon siemenet, jos nyt käyttäydyt lapsen tavoin anoppia kohtaan, ja vaadit häntä olemaan aikuinen, vaikka hän on elämänsä kauheimman vastoinkäymisen keskellä. Tiedän mistä puhun, oma anoppikandidaattini oli toisella tapaa hirviö, ja aivan kiistämättömästi sitä, narsisti joka sotki lastensa elämän. Katkaisi tyttärensä anoreksiakehityksen syöttämällä väkisin. No, sitten tytär yritti itsemurhaa lääkkeillä syömättömyyden sijaan. Jne.
Minun raskauteni anoppi toivoi menevän kesken, koska lapset ovat kauhea rasite ja vain vievät vanhempiensa rahat, ja hän halusi pelastaa poikansa kuolemaakin kauheammalta kohtalolta: isyydeltä. Aloin pelätä, että anoppi saattaa saada päähänsä myrkyttää minut. Jopa noin selvässä tapauksessa avoin sota anopin kanssa lyö kiilaa sinun ja miehesi väliin ja aiheuttaa hänessä syyllisyydentunteita. Minun rajanvetoharjoitukseni päättyi siis siihen, että tuli keskenmeno ja ero. Minusta oli tehty se hankala ihminen, enkä voinut enää luottaa miehen jaksamiseen ja tukeen.
Minä halusin siitä suhteesta pakoon, kun alkoi paljastua minkälaisen ihmeperheen liitännäiseksi olisin päätynyt ja miten pahoin siellä voitiin. Ei siis ollut mitään hävittävää, ja silti oli kauhea taakka alkaa avoimeen sotaan. Sinulla kai kuitenkin on aikomuksena pitää miehesi? Ole hienovarainen sitten edelleenkin, vaikka rajoja laitatkin. Anna niiden joustaa, kunhan ne joustavat jonkin verran molempiin suuntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin surullinen, jos poikani ei saisi lapsia. Siksi ymmärrä anoppiasi, vaikka en tuollaista käytöstä hyväksy, enkä itse noin käyttäytyisi. Surullinen olisin ja toivoisin salaa, että poikani löytäisi toisen kivan tytön, jonka kanssa saisi lapsia.
Moni kommentoija tuntuu ohittaneen kokonaan viestin, jossa ap sanoi että myös hänen miehensä haluaa pysyä lapsettomana ihan OMASTA TAHDOSTAAN. Älkää syyllistäkö pelkästään ilkeää naista, ihan yhtälailla se mieskin on syypää siihen lapsettomuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 17:17"]
Mieheni on ainoa lapsi. Itse en halua lapsia, puhuimme tästä miehen kanssa ja sovimme niin, että olemme kahdestaan. Lapsia ei ole eikä tule. Anoppi "riemastui" tämän kuullessaan, suuttui minulle, terrorisoi minua ja miestä siitä ettei haluta lapsia. Oli ostanut vauvanvaatteita ja muita krumelöörejä vaikka tiesi ettei aiota lasta hankkia. Soitteli minulle ja yrittää ylipuhua minut lasten tekoon. Nyt hän yrittää parittaa miestäni jokaiselle serkun kaverin kaimalle joka vastaan tulee ja yrittää saada minut ja mieheni eroamaan. Ollaan oltu naimisissa 7 vuotta. Ymmärrän että anoppi tahtoo lapsenlapsia mutta minua ei voi kukaan vasten tahtoani pakottaa lasta tekemään. Mitä tehdä? Pahoittelen tätä tekstin laatua, kirjotan tätä mobiililla.
[/quote]
Asiasta olisi pitänyt sopia ennen naimisiin menoa.
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 16:40"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 17:17"]
Mieheni on ainoa lapsi. Itse en halua lapsia, puhuimme tästä miehen kanssa ja sovimme niin, että olemme kahdestaan. Lapsia ei ole eikä tule. Anoppi "riemastui" tämän kuullessaan, suuttui minulle, terrorisoi minua ja miestä siitä ettei haluta lapsia. Oli ostanut vauvanvaatteita ja muita krumelöörejä vaikka tiesi ettei aiota lasta hankkia. Soitteli minulle ja yrittää ylipuhua minut lasten tekoon. Nyt hän yrittää parittaa miestäni jokaiselle serkun kaverin kaimalle joka vastaan tulee ja yrittää saada minut ja mieheni eroamaan. Ollaan oltu naimisissa 7 vuotta. Ymmärrän että anoppi tahtoo lapsenlapsia mutta minua ei voi kukaan vasten tahtoani pakottaa lasta tekemään. Mitä tehdä? Pahoittelen tätä tekstin laatua, kirjotan tätä mobiililla.
[/quote]
Asiasta olisi pitänyt sopia ennen naimisiin menoa.
[/quote]
Vitun torspo. Johan ap sanoi, ettei heistä kumpikaan halua lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 13:05"]
Mikäs siinä, jos pariskunnasta molemmat on samaa mieltä ettei lasta hankita.
Minun taas niin pistää vihaksi tuttavani vaimoke, joka ei missään nimessä halua lisääntyä. Pääsyy tuntuu olevan pelko kropan menemisestä pilalle (!!??). Mies taas haluaisi isäksi, mutta rakkaudesta vaimoonsa tyytyy kaihomielin lapsettoman osaansa, mutta toivoo emännän mielen vielä kääntyvän.
Minun mielestäni tämä nainen on todella itsekäs: tottakai voi olla lapseton,olkoon vaan. Mutta laskisi sitten ukkonsa vapaaksi suosiolla eikä riistäisi rakkauden, yhteisen asuntolainan ja oman feikkiavuttomuutensa turvin hänen oikeuttaan olla isä.
Näistä liitoista ei ole lopputuloksena mitään muuta kuin katkeruus, sitten kun huomataan mitä jäi saamatta, ja silloin onkin jo myöhäistä. Ja miten turhalla syyllä...
Toivon että ne naiset ja miehet, jotka on tuttuni kaltaisessa "tunnesidevankilassa", kasvattaisivat munat itselleen ja tekisivät itse elämänsä ratkaisut. Omissa käsissähän se loppujen lopuksi on.
Anopin vaatimuksilla taas ei ole mitään väliä, kun puolisot ovat asiasta itse yhteisymmärryksessä päättäneet.
[/quote]
Miten kukaan nykyaikana voi enää toista liittoon kahlita? Ei vaan mies saa eroa aikaiseksi. Täysi nahjus. Ketään ei voi syyttää omista valinnoistaan. Kerro miehelle, että nyt uusi suunta, uusi nainen.
Mihin tuollainen maho mätisäkki edes miestä tarvii? Päästä ukkos menemään vihreämmille niityille ja jatkamaan sukua. Oot ärsyttävän narsistinen, minäminäminä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 01:12"]
Olisin surullinen, jos poikani ei saisi lapsia. Siksi ymmärrä anoppiasi, vaikka en tuollaista käytöstä hyväksy, enkä itse noin käyttäytyisi. Surullinen olisin ja toivoisin salaa, että poikani löytäisi toisen kivan tytön, jonka kanssa saisi lapsia.
[/quote]
Sinuun ei vaikutaisi lainkaan se, ettei myöskään poikasi haluaisi lapsia, niinkuin tässä tapauksessa? Olet kyllä oksettavan itsekäs idiootti.
Jaaha. Ja taas tänään oli tullut anopilta viestiä, vihjaillen huomisesta isänpäivästä. Kuinka hänen poikansa ei tule koskaan pystymään viettämään isänpäivää minun takiani! -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkaise välit. Anoppisi on ihan seko.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 15:32"]Koska en pidä valehtelusta. Siitä jää helposti kiinni. Jos tuollaisen valheen kertoo ettei voi saada lapsia ja sitten vaimo onkin paksuna niin ei tarvitse olla edes valmiiksi sukset ristissä anopin kanssa kun koko kylä jo tietää että miniä on paukauttanut itsensä paksuksi vieraalle miehelle mokomakin lutka ja varmasti pojan parittaminen muille naisille vain pahenee sen jälkeen eikä sitä biologista lapsenlasta voi tunnustaa.
Vai hyppisitkö itse riemusta kun sinulle ensin tullaan kertomaan että ainoa lapsesi ei voi saada lapsia ja sitten tämän puolisosta on kuitenkin tulossa vanhempi? Olisitko ihan onnessasi että ihanaa, te vain valehtelitte minulle, kuinka helpottavaa, pusipusi ja halit lapselle ja tämän puolisolle?
[/quote]
Miksi sitten ehdotit sperman pakastamista? Samalla laillahan siinäkin käy, jos piuhat on oikeasti poikki ja yhtäkkiä emäntä onkin paksuna. Ylipäätään sairasta mennä steriloitavaksi oman äidin mielipiteen/mielipahan vuoksi. Oikeampi toimenpide olisi varmaan napanuoran katkaisu, jos tuollaista oikeasti harkitsee... Ennemmin lopettaa painostamiset vaikka sitten päästämällä valheen, ettei voi lapsia saada, ja jos perheenlisäsytä joskus tuleekin, sanoo vaikka sitten, että otettiin spermaa talteen kaiken varalle. Lopputuloksen kannalta (äidin järkytys/yllätys) ihan yksi hailee, onko piuhoja oikeasti katkaistu vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 23:33"]
Jaaha. Ja taas tänään oli tullut anopilta viestiä, vihjaillen huomisesta isänpäivästä. Kuinka hänen poikansa ei tule koskaan pystymään viettämään isänpäivää minun takiani! -Ap
[/quote]
Onko mies sanonut riittävän selvästi ja suoraan, että ei halua lapsia kenenkään kanssa, ja vaimon vaihtaminen ei toisi asiaan mitään muutosta? Jos oma äitini vihjailisi samalla tavalla puolisostani, ilmoittaisin, että tästä lähtien vastaan yhteydenottoihin ainoastaan jos niissä ei millään tavoin vihjailla tai puhuta pahaa puolisostani, ja seuraavaa yhteydenottoa saa odottaa melkoisen tovin jos menee esim. kyläillessä jotain möläyttämään. Surullinen saa olla, mutta joku roti sentään! Ei omalle lapselle haukuta tämän puolisoa!
Jokainen lapsi ansaitsee syntyä toivottuna ja haluttuna, ja on ihan sairaan itsekästä vaatia, että pitäisi pyöräyttää mukula vain siksi että anoppi saa taas kuulla pienten jalkojen töpinää...
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 13:05"]
Mikäs siinä, jos pariskunnasta molemmat on samaa mieltä ettei lasta hankita.
Minun taas niin pistää vihaksi tuttavani vaimoke, joka ei missään nimessä halua lisääntyä. Pääsyy tuntuu olevan pelko kropan menemisestä pilalle (!!??). Mies taas haluaisi isäksi, mutta rakkaudesta vaimoonsa tyytyy kaihomielin lapsettoman osaansa, mutta toivoo emännän mielen vielä kääntyvän.
Minun mielestäni tämä nainen on todella itsekäs: tottakai voi olla lapseton,olkoon vaan. Mutta laskisi sitten ukkonsa vapaaksi suosiolla eikä riistäisi rakkauden, yhteisen asuntolainan ja oman feikkiavuttomuutensa turvin hänen oikeuttaan olla isä.
Näistä liitoista ei ole lopputuloksena mitään muuta kuin katkeruus, sitten kun huomataan mitä jäi saamatta, ja silloin onkin jo myöhäistä. Ja miten turhalla syyllä...
Toivon että ne naiset ja miehet, jotka on tuttuni kaltaisessa "tunnesidevankilassa", kasvattaisivat munat itselleen ja tekisivät itse elämänsä ratkaisut. Omissa käsissähän se loppujen lopuksi on.
Anopin vaatimuksilla taas ei ole mitään väliä, kun puolisot ovat asiasta itse yhteisymmärryksessä päättäneet.
[/quote]
Olisin halunnu yläpeukuttaa tätä, mut jostain syystä ei toiminu. Ei muuta :)
Isomummoni synnytti 12 lasta. Lapsenlapsia syntyi 2 kpl. Lastanlastenlapsia syntyi 3 kpl.
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Ja taas tänään oli tullut anopilta viestiä, vihjaillen huomisesta isänpäivästä. Kuinka hänen poikansa ei tule koskaan pystymään viettämään isänpäivää minun takiani! -Ap
"Rakas anoppi, voisitko ottaa uteliaan nenäsi pois toisen kohdusta, koska asia ei kuulu sinulle."
Minullekin varmaan tulee olemaan kova paikka, jos minusta ei mummoa tule. Haaveilin aina useammasta lapsesta, mutta yhden vain saimme ja toivon, että tyttäreni "onnistuu" tässä - niin halutessan - paremmin. Ehkä anopillasikin on taustalla suru siitä, että niitä lapsia ei tullut enempää..?
En kuitenkaan ole laskemassa tulevaisuuttani mahdollisen isovanhemmuuden varaan - saati että tulisin tytärtäni parittamaan jollekin muulle lapsenlapsen saadakseni.