Lue keskustelun säännöt.
Anoppi vihaa minua, koska en halua lapsia
06.11.2014 |
Mieheni on ainoa lapsi. Itse en halua lapsia, puhuimme tästä miehen kanssa ja sovimme niin, että olemme kahdestaan. Lapsia ei ole eikä tule.
Anoppi "riemastui" tämän kuullessaan, suuttui minulle, terrorisoi minua ja miestä siitä ettei haluta lapsia. Oli ostanut vauvanvaatteita ja muita krumelöörejä vaikka tiesi ettei aiota lasta hankkia. Soitteli minulle ja yrittää ylipuhua minut lasten tekoon.
Nyt hän yrittää parittaa miestäni jokaiselle serkun kaverin kaimalle joka vastaan tulee ja yrittää saada minut ja mieheni eroamaan. Ollaan oltu naimisissa 7 vuotta.
Ymmärrän että anoppi tahtoo lapsenlapsia mutta minua ei voi kukaan vasten tahtoani pakottaa lasta tekemään. Mitä tehdä?
Pahoittelen tätä tekstin laatua, kirjotan tätä mobiililla.
Kommentit (98)
Ehdotan että hankitte nk. "kakkosminiän" joka tekee lapsen miehesi kanssa. Anoppi voi sitten keskittyä "kakkosminiän" kanssa lapsen hoitamiseen ja sinä saat tehdä uraa. Tämä järjestely on hyvin toimiva monissa maissa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 11:51"]Entä jos miehesi luovuttaisi spermaa johonkin spermapankkiin, josta sitten pariskunnat tai yksinäiset naiset voisivat sitä saada omiin hedelmöityshoitoihinsa? Näin suku olisi jatkunut. Tosin anoppi ei voisi hoitaa näin alkunsasaanutta jälkikasvua, mutta sitä olisi kuitenkin olemassa. Ja eikö ole niinkin, että kun sukusolujen luovutuksella alkunsasaanut lapsi tulee 18v., hänellä on halutessaan mahdollisuus olla luovuttajavanhempi?
Tai miehesi voisi luovuttaa spermaa jollekin tutulle naiselle. Näin lapsi voisi olla osa teidän yhteisöä.
Mahdollisuuksia siis on!
[/quote]
Ei tunnu varteenotettavalta vaihtoehdolta, mies on aina sanonut ettei spermaansa voisi luovuttaa, eikä missään nimessä halua että ovelle tulee 18 vuoden jälkeen kolkuttelemaan joku teini kutsumaan häntä isäksi. Hän ei tahdo isäksi, on monta kertaa sen sanonut, ei halua biologisia lapsia eikä adoptiolapsia, eikä kestäisi ajatusta että jossain tuolla olisi "hänen lapsensa"(spermanluovutus).
Ne ketkä nyt olettavat minun olevan jokin anopille vittuileva pirttihirmu: Olen oikeasti ollut mahdollisimman ystävällinen häntä kohtaan. Olen mm. kutsunut häntä meille kahville, auttanut sisustamaan heidän asuntonsa, ollut monesti kuskina, auttanut siivoamisessa, ruuanlaitossa jne. En ole koskaan tiuskinut hänelle tai vittuillut millään tavalla. Muistan aina hymyillä ja vaihtaa kuulumisia, olla avuksi ja oikeasti olla hyvä hänelle. Hän on aiempina vuosina (silloin kun luuli, että hankitaan vielä lapsia) sanonut minua ihanaksi miniäksi. Kunnes sai tietää ettei lapsia tule.
Ja muistakaa vielä, että minä en ole ainoa kuka tässä lapsia ei halua. Miehelläni on ihan yhtä suuri rooli tässä lapsettomuudessa. Teinivuosina minä olin se, joka olisi halunnut yhden lapsen ainakin, mies taas oli nihkeä sen ajatuksen suhteen. Näin vuosien päästä, lasten hankkiminen ei tunnu hyvältä, lapsista en pidä enkä niitä halua. Ja suoraan sanoen, lapsella on oikeus syntyä toivottuna ja haluttuna. Emme tosiaankaan olisi hyviä vanhempia, sillä lapsia emme todellakaan halua. Se olisi väärin lasta kohtaan, meillä on omat prioriteettimme, jos meille urat ja oma seura on tärkeämpää kuin lapsi niin sanomattakin selvää että olisimme todella huonoja vanhempia.
Olemme molemmat kouluttautuneet korkealle ja haluamme molemmat edetä uralla pitkälle. Meille riittää akvaario, jossa on vähemmän vastuuta kuin lapsessa. Lapset eivät anna elämälle tarkoitusta meidän tapauksessa, vaikka anoppi sitä yrittää kovasti väittää.
Lapsettomuus on meidän molempien päätös. Lapsista ollaan keskusteltu paljon ja pitkään ja olemme molempien tahdosta päätyneet tähän vaihtoehtoon. Missään vaiheessa en ole pirttihirmuillut miehelle että lapsia ei tule vaikka mitä ikinä sanotkin piste! Vaan molemmat olemme tasapuolisesti samaa mieltä, että lapsia ei tule. -Ap
Anopille, tai kenellekään muullekaan, ei tarvitse millään tavoin perustella tuollaisessa yhtään mitään. Ei todellakaan tarvitse istua alas tilittämään yksityisyyttään luonnesairaalle ihmiselle. Tässä on asian ydin. On kyse hyvin yksityisistä valinnoista, yksilön rajojen kunnioittamisesta, ihmisen peruskunnioittamisesta.
Läheisriipuvaiset sun muut hourupäät lähtisivät varmaankin näiden joidenkin ketjun upeiden neuvojien ohjeesta nuolemaan jopa anopin tahmeaa persettä, kun hänen harjoittamansa manipulointi ja muut selkeät narsistin käyttämät keinot osuisivat oikein kohdilleen, mutta terve ihminen ei lähde millään tavoin tuollaiseen sairauteen mukaan. Kääntyy vain pois, jos muu ei lopulta auta. Pyytää jättämään rauhaan. Jos on pakko, käskee. Menee järeämpiin keinoihin, jos sairas on kimpussa roikkumassa aina vain.
Onko teille jotenkin epäselvää, mitä on yksilönvapaus, ihmisen oikeus elää omaa elämäänsä hyvillä mielin ja rauhassa yksilön itsensä valitsemilla tavoilla jne.? Pimeää porukkaa, ei voi muuta sanoa.
Mikäs siinä, jos pariskunnasta molemmat on samaa mieltä ettei lasta hankita.
Minun taas niin pistää vihaksi tuttavani vaimoke, joka ei missään nimessä halua lisääntyä. Pääsyy tuntuu olevan pelko kropan menemisestä pilalle (!!??). Mies taas haluaisi isäksi, mutta rakkaudesta vaimoonsa tyytyy kaihomielin lapsettoman osaansa, mutta toivoo emännän mielen vielä kääntyvän.
Minun mielestäni tämä nainen on todella itsekäs: tottakai voi olla lapseton,olkoon vaan. Mutta laskisi sitten ukkonsa vapaaksi suosiolla eikä riistäisi rakkauden, yhteisen asuntolainan ja oman feikkiavuttomuutensa turvin hänen oikeuttaan olla isä.
Näistä liitoista ei ole lopputuloksena mitään muuta kuin katkeruus, sitten kun huomataan mitä jäi saamatta, ja silloin onkin jo myöhäistä. Ja miten turhalla syyllä...
Toivon että ne naiset ja miehet, jotka on tuttuni kaltaisessa "tunnesidevankilassa", kasvattaisivat munat itselleen ja tekisivät itse elämänsä ratkaisut. Omissa käsissähän se loppujen lopuksi on.
Anopin vaatimuksilla taas ei ole mitään väliä, kun puolisot ovat asiasta itse yhteisymmärryksessä päättäneet.
Itsekeskeinen omaa napaa tuijottava akka jos oisin sun ukko ja anoppi heivaisin kans menemään ja ottasin Millan.:) Lapset on se tulevaisuus ja maailman ilo eikä tommoset itsekeskeiset aikuiset. MINÄ JA MINÄ. Tee lapsi ni sul on joku tärkeempi ku sinä itse ja elämän katsomus kasvaa..yök näit nyky ajan ihmisii. " Hyi lapsia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 13:31"]Itsekeskeinen omaa napaa tuijottava akka jos oisin sun ukko ja anoppi heivaisin kans menemään ja ottasin Millan.:) Lapset on se tulevaisuus ja maailman ilo eikä tommoset itsekeskeiset aikuiset. MINÄ JA MINÄ. Tee lapsi ni sul on joku tärkeempi ku sinä itse ja elämän katsomus kasvaa..yök näit nyky ajan ihmisii. " Hyi lapsia".
[/quote]
Tämä mun ukko ei itsekään halua lapsia :) kylläpäs käy sun tunteisiin jos joku random pariskunta ei halua lapsia! :D -Ap
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 13:05"]
Mikäs siinä, jos pariskunnasta molemmat on samaa mieltä ettei lasta hankita.
Minun taas niin pistää vihaksi tuttavani vaimoke, joka ei missään nimessä halua lisääntyä. Pääsyy tuntuu olevan pelko kropan menemisestä pilalle (!!??). Mies taas haluaisi isäksi, mutta rakkaudesta vaimoonsa tyytyy kaihomielin lapsettoman osaansa, mutta toivoo emännän mielen vielä kääntyvän.
Minun mielestäni tämä nainen on todella itsekäs: tottakai voi olla lapseton,olkoon vaan. Mutta laskisi sitten ukkonsa vapaaksi suosiolla eikä riistäisi rakkauden, yhteisen asuntolainan ja oman feikkiavuttomuutensa turvin hänen oikeuttaan olla isä.
Näistä liitoista ei ole lopputuloksena mitään muuta kuin katkeruus, sitten kun huomataan mitä jäi saamatta, ja silloin onkin jo myöhäistä. Ja miten turhalla syyllä...
Toivon että ne naiset ja miehet, jotka on tuttuni kaltaisessa "tunnesidevankilassa", kasvattaisivat munat itselleen ja tekisivät itse elämänsä ratkaisut. Omissa käsissähän se loppujen lopuksi on.
Anopin vaatimuksilla taas ei ole mitään väliä, kun puolisot ovat asiasta itse yhteisymmärryksessä päättäneet.
[/quote]
Alapeukuttajan kohdalla taisi teksti osua ja upota...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten nii että "vihaa" ala ehkä suostutella sitä johonki muuhun niinkuin hankkia lemmikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 13:31"]
Itsekeskeinen omaa napaa tuijottava akka jos oisin sun ukko ja anoppi heivaisin kans menemään ja ottasin Millan.:) Lapset on se tulevaisuus ja maailman ilo eikä tommoset itsekeskeiset aikuiset. MINÄ JA MINÄ. Tee lapsi ni sul on joku tärkeempi ku sinä itse ja elämän katsomus kasvaa..yök näit nyky ajan ihmisii. " Hyi lapsia".
[/quote]
Ai lapsi avartaa maailmankatsomusta? Miksi sulla ei sitten ole maailmankatsomus avartunut senttiäkään?
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 13:45"]
Ap? Minkä ikäinen olet?
[/quote]
En ole ap, mutta ikähän ei tähän asiaan kuulu millään tavalla, eikö totta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 13:05"]
Mikäs siinä, jos pariskunnasta molemmat on samaa mieltä ettei lasta hankita.
Minun taas niin pistää vihaksi tuttavani vaimoke, joka ei missään nimessä halua lisääntyä. Pääsyy tuntuu olevan pelko kropan menemisestä pilalle (!!??). Mies taas haluaisi isäksi, mutta rakkaudesta vaimoonsa tyytyy kaihomielin lapsettoman osaansa, mutta toivoo emännän mielen vielä kääntyvän.
Minun mielestäni tämä nainen on todella itsekäs: tottakai voi olla lapseton,olkoon vaan. Mutta laskisi sitten ukkonsa vapaaksi suosiolla eikä riistäisi rakkauden, yhteisen asuntolainan ja oman feikkiavuttomuutensa turvin hänen oikeuttaan olla isä.
Näistä liitoista ei ole lopputuloksena mitään muuta kuin katkeruus, sitten kun huomataan mitä jäi saamatta, ja silloin onkin jo myöhäistä. Ja miten turhalla syyllä...
Toivon että ne naiset ja miehet, jotka on tuttuni kaltaisessa "tunnesidevankilassa", kasvattaisivat munat itselleen ja tekisivät itse elämänsä ratkaisut. Omissa käsissähän se loppujen lopuksi on.
Anopin vaatimuksilla taas ei ole mitään väliä, kun puolisot ovat asiasta itse yhteisymmärryksessä päättäneet.
[/quote]
Entäpä jos se mies ei halua erota, vaikka ei ihan kaikkea haluamaansa saakaan? Aika monesti elämässä joutuu tekemään kompromissejä.
Osuinko pahaan paikkaan kun sanoin että on itserakas ihminen jos ei tee lapsia ja huom. niitä ei tehdä kun saadaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:09"]
velaämmät täällä kannustaa toisiaan, hah hah....! Olet todella itsekäs ihminen ap! Etkö ymmärrä miten tärkeää miehesi äidille on sukunsa jatkaminen! Kohtelet häntä aivan asiallisesti jatkossa ja kerrot mielipiteesi rakentavasti.
[/quote]
Minä olen kahden lapsen äiti ja olen täysin ap:n puolella.
Tosiaan, ikäni ei varmaan mitenkään vaikuta tässä eikä sillä ole merkitystä tässä asiassa. -Ap
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 13:52"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 13:05"]
Mikäs siinä, jos pariskunnasta molemmat on samaa mieltä ettei lasta hankita.
Minun taas niin pistää vihaksi tuttavani vaimoke, joka ei missään nimessä halua lisääntyä. Pääsyy tuntuu olevan pelko kropan menemisestä pilalle (!!??). Mies taas haluaisi isäksi, mutta rakkaudesta vaimoonsa tyytyy kaihomielin lapsettoman osaansa, mutta toivoo emännän mielen vielä kääntyvän.
Minun mielestäni tämä nainen on todella itsekäs: tottakai voi olla lapseton,olkoon vaan. Mutta laskisi sitten ukkonsa vapaaksi suosiolla eikä riistäisi rakkauden, yhteisen asuntolainan ja oman feikkiavuttomuutensa turvin hänen oikeuttaan olla isä.
Näistä liitoista ei ole lopputuloksena mitään muuta kuin katkeruus, sitten kun huomataan mitä jäi saamatta, ja silloin onkin jo myöhäistä. Ja miten turhalla syyllä...
Toivon että ne naiset ja miehet, jotka on tuttuni kaltaisessa "tunnesidevankilassa", kasvattaisivat munat itselleen ja tekisivät itse elämänsä ratkaisut. Omissa käsissähän se loppujen lopuksi on.
Anopin vaatimuksilla taas ei ole mitään väliä, kun puolisot ovat asiasta itse yhteisymmärryksessä päättäneet.
[/quote]
Entäpä jos se mies ei halua erota, vaikka ei ihan kaikkea haluamaansa saakaan? Aika monesti elämässä joutuu tekemään kompromissejä.
[/quote]
Aika iso kompromissi jos pelissä on vaan palvelus puolison kroppaa kohtaan ja oma lapsettomuus. Kompromissihan on jotain kahden tahdon puolivälistä. Puhuisin kompromissista esim silloin , jos mies haluaa omakotitalon ja nainen kerrostaloasunnon, ja päädyttäisiin kuitenkin rivitaloon. Lapsettomuus toisen tekemänä, sekundäärisenä valintana on paremminkin uhraus kuin kompromissi, ja tässäkin tapauksessa toinen saa täysin haluamansa, toinen jää täysin ilman.
Tämän tapauksen mies ei ensisijaisesti haluakaan erota, mutta ei halua jäädä lapsettomaksikaan. On siinä miettiminen kumpi painaa enemmän. Luulenpa että uuden puolison löytäminen voi olla helpompaa kuin hedelmällisten vuiosien takaisin saanti sitten 70-kymppisenä( koskee myös naisia)...
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 13:58"]
Osuinko pahaan paikkaan kun sanoin että on itserakas ihminen jos ei tee lapsia ja huom. niitä ei tehdä kun saadaan.
[/quote]
Ei, osoitit vain olevasi itserakas ääliö, joka ei ole kuullut ehkäisystä.
Kyllä sillä on vaikutusta koska vaikutat itsekeskeiseltä pikku kakaralta.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 14:02"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 13:52"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 13:05"]
Mikäs siinä, jos pariskunnasta molemmat on samaa mieltä ettei lasta hankita.
Minun taas niin pistää vihaksi tuttavani vaimoke, joka ei missään nimessä halua lisääntyä. Pääsyy tuntuu olevan pelko kropan menemisestä pilalle (!!??). Mies taas haluaisi isäksi, mutta rakkaudesta vaimoonsa tyytyy kaihomielin lapsettoman osaansa, mutta toivoo emännän mielen vielä kääntyvän.
Minun mielestäni tämä nainen on todella itsekäs: tottakai voi olla lapseton,olkoon vaan. Mutta laskisi sitten ukkonsa vapaaksi suosiolla eikä riistäisi rakkauden, yhteisen asuntolainan ja oman feikkiavuttomuutensa turvin hänen oikeuttaan olla isä.
Näistä liitoista ei ole lopputuloksena mitään muuta kuin katkeruus, sitten kun huomataan mitä jäi saamatta, ja silloin onkin jo myöhäistä. Ja miten turhalla syyllä...
Toivon että ne naiset ja miehet, jotka on tuttuni kaltaisessa "tunnesidevankilassa", kasvattaisivat munat itselleen ja tekisivät itse elämänsä ratkaisut. Omissa käsissähän se loppujen lopuksi on.
Anopin vaatimuksilla taas ei ole mitään väliä, kun puolisot ovat asiasta itse yhteisymmärryksessä päättäneet.
[/quote]
Entäpä jos se mies ei halua erota, vaikka ei ihan kaikkea haluamaansa saakaan? Aika monesti elämässä joutuu tekemään kompromissejä.
[/quote]
Aika iso kompromissi jos pelissä on vaan palvelus puolison kroppaa kohtaan ja oma lapsettomuus. Kompromissihan on jotain kahden tahdon puolivälistä. Puhuisin kompromissista esim silloin , jos mies haluaa omakotitalon ja nainen kerrostaloasunnon, ja päädyttäisiin kuitenkin rivitaloon. Lapsettomuus toisen tekemänä, sekundäärisenä valintana on paremminkin uhraus kuin kompromissi, ja tässäkin tapauksessa toinen saa täysin haluamansa, toinen jää täysin ilman.
Tämän tapauksen mies ei ensisijaisesti haluakaan erota, mutta ei halua jäädä lapsettomaksikaan. On siinä miettiminen kumpi painaa enemmän. Luulenpa että uuden puolison löytäminen voi olla helpompaa kuin hedelmällisten vuiosien takaisin saanti sitten 70-kymppisenä( koskee myös naisia)...
[/quote]
Tarkoitin kompromissillä enemmän valintaa sen välillä, haluaako elää rakastamansa naisen kanssa lapsettomana vai jonkun ihan ok mimmin kanssa lasten kanssa. Mies on näköjään valinnut ensimmäisen.
Kyllä olisi parasta erota nyt.