Lue keskustelun säännöt.
Iskeekö sinulle tällainen ahdistus keväisin?
05.04.2008 |
Mua ahdistaa se, että HALUAISIN TEHDÄ ja ostaa kaikkea! Haluaisin matkustaa, kokea ja nähdä! Mies on vaan sellainen sohvaperuna eikä liikkuisi esim. vapaapäivinään mihinkään. Olen kotona, joten viikonloput ovat ainoa aika kun voitaisiin tehdä asioita koko perheen voimin. Ahdistun, kun sitten kökimme vain kotona! Ja näin on joka kevät. Olen kuin pistoksissa... Ärsyttävää.... Nytkin tekis mieli mennä ostamaan uutta mattoa ja käydä jossain isossa kauppakeskuksessa. Huoh!
Kommentit (10)
Onneksi mun mies lähtee reissuille ihan mielellään. Mattokauppoihin taas ei. Lähde ap yksin pienelle reissulle tai lasten kanssa. Jätä mies sohvalle. Tai varaa vaikka risteily koko perheelle ja sanot vaan ukolle, että silloin ja silloin mennään. Mukavampi olis tietty yhdessä suunnitella, mutta mutta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella ahdistavaa... Muulloin kuin keväisin ei tätä esiinny. Ehkä se ärsyttää, että mies ei ole näin ex tempore -ihminen kuin minä.
ja lähtee ostoksillekkin. Keväällä mulla myös aina sellainen ahdistuskausi. Harmittaa kun kaikki likaisuus ja pölyt paljastuu. Syksyllä olen elämäni kunnossa. Mua piristi kummasti uus keittiönmatto ja kivat sohvatyynyt. Onneksi selviää pienillä asioilla. Niin ja uus hiuslookki kans antaa pirteyttä. Tsemppiä ap!
ja omaa aikaa ei ole milloinkaan. Kaikki vanhat kaveritkin ovat jääneet, koska en milloinkaan pääse heitä tapaamaan ilman lasta. Tätä on jatkunut jo 3 vuotta. Näin keväisin tekisi mieli lähteä kavereiden kanssa esimerkiksi kaupungille tai johonkin, mutta ei mulla ole enää kavereita. Eikä omaa aikaa. Masentaa.
Olen siis hirveän yksinäinen ja vaan lapsen kanssa kotona kaikki illat ja viikonloput. Työ on ainut paikka missä näen muita aikusia ihmisiä. Mua ohdistaa kevät, kesä, kaikki juhkat vappu ja juhannus jne. Me vaan ollaan kahdestaan kotosalla tai käydään jossain, kenestäkään perheellisestäkään tutusta ei ole seuraa kun kyhjöttävät vaan omien perheidensä kanssa.
Ei kiva. Hänkin kotona (kuten minä mutta sillä erotuksella, että osaan ihan itse mennä kauppaan ja ostaa asiat, joita himoitsen) ja vaati aina isää vkonloppuisin vaikka mihin. Isä raukka olisi halunnut olla kotona, urheilla, tehdä pihahommia ja äiti vaan mökötti ja jäkätti...
Oma-aloitteisuutta nainen! Sitä mieskin osaa arvostaa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista, SE lapsi ei ole kauaa niin pieni. Pian voit jo tehdä ihan mitä vaan!!!! (mulla on 8v. mennyt ihan siivillä) Ja tosiaan, aika kuluu nopeasti. Muista se, se helpottaa.
ja tsemppiä kovasti, harmittaa puolestasi! (vaikka eipä ole ystäviä enää minullakaan vaikka naimisissa, ei se siihen katso)
Toki voin tätä luovaa hulluutta -kautta harrastaa ilman miestäkin. Risoo vain, kun toinen on ihan tyytyväinen maatessaan sohvalla ja minä kihisen ja kuhisen kun haluan ACTIONIA! Haluan siis tehdä asioita, ostaa, uudistaa... Tänään muuten kävin otattamassa uuden kampauksen, ostin uuden maton, lapsille kevätvaatteita... Silti vielä iltapäivällä halusin kiihkeästi lisää " jotain" en tiedä mitä. Tätä tunnetta on vaikea selittää, se vain iskee :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekee mieli tosiaan tehdä kaikkea! Uudistaa kotia, ostaa itsellekkin jotain kivoja vaatteita..
Minä olen jo tottunut tuohon ukonrötköön. Antaa sen maata sohvalla sillon kun sillä on vapaata, minä menen ja tuhlaan sen rahat!!
Saa kyllä kattoa lapsia sen aikaa.
Ja hirvittävä hinku ois baariin, sekin iskee aina näin keväisin ja menee taas ohi.
Mies on onneksi tottunut vouhkaamiseeni ja antaa minun mennä ja touhuta.
Mulla vähän sama fiilis, ja jos asut lähellä, voitais vuorotella lasten hoidossa niin päästäis molemmat joskus jonnekin ;)
Se iskee syksyisin. ;)