Synnytykset ja vauvojen koko?

Vauva vedettiin imukupilla 4 tunnin supistusten ja 6 minuutin ponnistuksen jälkeen ulos, kun sydänäänet heikkeni. En suosittele kokemusta. :)

Olen kooltani aika pieni, alle 160 senttiä. Lantioni muoto ei ole paras mahdollinen ja kudostyyppini sellainen, joka ei tee synnytyksestä ihan helppoa. Nämä syyt olen saanut selitykseksi, miksi synnytykseni ovat olleet niin vaikeita. Ja kai ne lasten päät ovat olleet ihan kunnon kokoisia, koska molempien hieman alhainen syntymäpaino on johtunut raskausmyrkytyksestä ja heikentyneestä istukan toiminnasta. Eli olivat vähän laihahkoja, vauvanpyöreyttä puuttui. Onneksi lapset, ihanat ja terveet, kasassa.

lapsi 3650g/52cm ponnistus 40min. ei tikkejä. Itse olen n. 168cm/58kg. Tulisi varmasti isompikin ulos ;)

1. SYNNYTYS: Kauhean kivulias ja pitkä (15,5h). Ponnistusvaihe olikin suht helppo ja " kivuton" helpotus. Vauvan paino 3360g.





2. SYNNYTYS: Kivuton epiduraalin saamisen jälkeen, helpohko. Kesto 5,5h. Ponnistusvaihe yllättäen aivan karmean kivulias. Vauvan paino 3545g.



3. SYNNYTYS: Karmeat kivut erityisesti ennen epiduraalin saamista. Kesto 11,5h. Vauva 4325g. Ponnistusvaihe yllättäen tosi helppo. Vihreän lapsiveden vuoksi piti kuitenkin ponnistaessa " pidätellä" ja odottaa. Nopeamminkin olisi siis tullut ulos.



Kaikissa synnytyksissä epiduraali ja ponnistusvaiheiden kestot 5-15 minuuttia.

Minulla siis lasten/pään koko ei ole vaikuttanut ponnistusvaiheen helppouteen mitenkään. Ja episiotomia tehtiin vain ekassa synnytyksessa. Pieniä nirhaumia on tikattu joka synnytyksen jälkeen, mutta ei varsinaisia repeämiä.

- tuplat 3,3kg ja 3,5kg, pieni eppari, helppoa kuin heinänteko ;)

- 3. lapsi 4,9kg, II asteen repeämät ja helvetillinen synnytys ja vauvalla solisluu murtui

ja kuusi tikkiä. Epiduraali toimi hienosti, ei siis kivutonta hommaa mutta siedettävää, ei pelottanut työntää. Itse asiassa jälkikäteen ajateltuna avautumisvaihe huomattavasti pahempi..