*********** TOUKOTOIVEET ************

Mulla tuli ekassa raskaudessa painoa 8 kg ja se jäi kaikki laitokselle...oltiin siellä kyllä pe illasta torstai päivään. Sen jälkeen on tullut siis se 5 kg joskus sen jälkeen alkoi tulla kun imetys loppui, niin pikkuhiljaa...

Viimeks painoa alkoi nousta muistaakseni just näillä viikoilla eli 18 paikkeilla...silloin oli tullut 400 gr...Nyt siis 18+6 ja painoa lähtöpainoon on tullut 2,6 kiloa...voisin veikata että tässä raskaudessa paino nousee enemmän...kun pääsin tuosta pahoinvoinnin suostakin aiemmin ja nyt tuntuu, että herkutkin maistuu jne...että katotaas nyt miten käy...

sen takia mietityttää, että jos oikein paljon tulee painoa, että kuinka käy, kun nyt jo tuntuu olo ahdistavan tuon mahan kanssa...Toisekseen mulla saattaa tulla selän kans ongelmia jos oikein paino nousee...ja polvikin saattaa alkaa oireilla...



Mutta katotaas nyt että miten käy :)



AngaT 18+6, osti toissa päivänä töistä lähtiessään piparitaikinaa ihan vaan syömistä varten...ei kuitenkaan koko paketti mennyt :)

[b]RICE:[/b] Juu, ja en minä siis millään pahalla sano, koska olen itse painohysteerikko :-D Mulla menneisyys syömishäiriön kanssa (pahimmillaan 181,5cm mitoilla painoin alle 59kg:a, 25kg:a putosi vajaassa 2 kuukaudessa...8v elin ihan totaalisessa oksennus-urheilu-paasto kierteessä) Joten itselle on henkisesti aina odotuksen painonnousu ollut rankkaa ilman neuvolan valituksiakin, ja tiedän kyllä tuon stressin siitä, enkä itsekään ole vasta kuin NYT sinut sen asian kanssa, että painoa tulee ja sillä siisti. Lähtevät sitten kun lähtevät, ja sekin on toissijaista. Kuitenkin pikkuhiljaa alkaa olla sinut kroppansa kanssa, ja jopa pidän siitä nykyään kun on sopivasti lihaksia. Mutta SILTI välillä on tosi vaikea hyväksyä sitä kehoa jossa sielu elää.



[b]ANGAT[/b]: vaikka mulla tuli 30kg:a niin mua ei ahdistanut kuin se että vkoilla 41+ ei oikeen mikään mahtunut päälle :-P maha ei varsinaisesti ollut iso kuitenkaan, tai tiellä. Toisaalta, mulla se 30kg:a jakaantui 181cm:lle aika tasaisesti, eli olin sellanen... pökkelö :-D. Uimalla ainakin sai pidettyä selän kunnossa aika hyvin odotusajalla, eikä se käy polvien päällekään, jos hakee siis sellasta kivaa urheilumuotoa odotusajalle, niin ainakin tuolla pysyy selkä kunnossa.



[b](.)[/b]

Appivanhemmat kylässä, ja kylille menen käymään kun hoitavat lapsia sen aikaa. Oikeen meikkasiin itseni nätiksi :) tai yritin :-D

Maha rintamalöla ei uutta, porista ei olla vielä ainakaan soiteltu..



T:Neiti, rv 16+6

NEITI21, meinasin pudota tuolilta kun ehdotit noita vuoronvaihtoja! :D Olishan se kätevää, jos vielä vois hoitaa ne molemmat vaavit yhdellä kertaa, ettei tarvitse kahta kertaa peräkkäin mun kantaa ja sun synnyttää.



Sulla on muuten tosi hyvä asenne. Olen samaa mieltä että ei elämistä pidä hillitä siksi että ennakkoon pelkää jotain sattuvan, suree sitten jos asiat joutuu kohtaamaan. Toki asioihin voi valmistautua ja varautua ennakkoon, sehän nyt on järkevää, mutta ei elämää saa jättää elämättä sen vuoksi. Tässä tarkoitan yleisesti elämään asennoitumista, en niinkään yksittäisiä pelkoja, joita meillä kaikilla on ja ovat vaikeampia käsitellä.



Itsellä tuli mieleen edellinen raskaus, jonka rinnalla kulki äitini vakava sairastuminen, joka lopulta johti vasemman puolen halvaukseen kun olin rv 30 + jotain. Sairaalassa hän oli sitten viime toukokuulle asti, jolloin itse päätti nukkua pois (lopetti syömisen) kun toivoa paremmasta ei enää ollut. Silloin sitä kummasti jaksoi kantaa kaiken. Uskon äitinikin motiivin sinnitellä halvaantumisen jälkeen vielä kuukausia olleen halun nähdä meidän pikkuneidin syntyvän. Hän sairaalassakin mainosti, silloin kun vielä pystyi puhumaan, että pian tyttärentyttäreni syntyy. Ja mehän emme tienneet sukupuolta ennakkoon...



Nyt, toisessa raskaudessa, olenkin ollut yllättynyt kun nyt on pienemmät vastoinkäymiset olleet välillä niin rankkoja. Tuntuu että voimavaroja ei ole ollenkaan niin paljoa kun aiemmin. Toisaalta luulen, että 1,5 vuoden aikana patoutuneet tunteet vain ovat nyt syksyllä purkautuneet ja raskaus on hormonien myötä edesauttanut niiden läpikäyntiä.



MIIMI, vielä pientä taistelua on öisin. Olemme nyt päätelleet, että tyttö taitaa olla allerginen kananmunan lisäksi herneille. Yleensä kun hän on syönyt ruokia ilman herneitä ja tomaattia, nukkuu hän paremmin. Mutta on tässä tämä toinenkin puoli. Typyllä on selkeästi turvallisempi tunne kun nukkuu vieressä ja öisin herkästi herää sen jälkeen kun on siirretty omaan sänkyyn nukkumaan. Haluaa siis olla vieressä ja ottaakin käsivarresta kiinni tai pitää kättä kasvoja vasten jotta voi varmistaa että toinen varmasti on vieressä. Toisaalta hyvinkin suloista, mutta ei se aikuinen siinä kovin hyvin nuku kun toinen pyörii vieressä. Joten haasteita vielä riittää.



Meillä näyttää olevan samoja pohdinna aiheita sektiosta, tosin eri syistä. Meidän synnytyksistäkin taitaa olla vielä niin vähän aikaa, ettei aika ole ehtinyt kultaamaan muistoja. Onneksi tässä on vielä monta kuukautta aikaa asioiden pohtimiseen!



CALLAWAY, kuten jo aiemmin kirjoitin, olen myös aika tunnemyräkän tässä raskaudessa käynyt läpi, ollut jopa vähän yksinäinenkin. Tuo äidin sairaus oli yksi tekijä, mutta kyllä siihen varmasti liittyi myös tuo vaikea äitisuhde. Jännä, miten nyt kun hän on mennyt, äitini tekemät pienet asiat saaneet ihan uuden merkityksen. Hänen poismenonsa ei poista välillämme olleita ongelmia, mutta jotenkin asiat, joita ei ennen huomioinut, ovat saaneet aivan uuden näkökulman. Tätä on hieman vaikea selittää...



RICE, oletpa ihanassa paikassa töissä! Kateeksi käy, vaikka työajat teatterissa ovat hieman epäinhimilliset, illat ja viikonloput...



Kyselit vielä painonnoususta. Olin niin tuhdissa kunnossa ensimmäisessä raskaudessa, että paino lähti aluksi laskemaan. Lopulta painoa oli 6 kiloa yli lähtöpainon, mutta synnärille jäi muutama ja imetys vei loput, eli olin lopulta 7 kiloa kevyempi kuin raskaaksi tullessani. Nyt ei painoa ole vielä tullut, hyvä niin, koska en missään hoikassa kunnossa vieläkään ollut. Mutta eiköhän vaaka näytä plussaa ensi neuvolakäynnillä, on tuo vatsa sen verran kasvanut. Mut totta on, että jos imetät, lähtee paino melko tehokkaasti. Vielä kun meillä on toukovauvat, niin voidaan hyödyntää tuleva kesä vaunujen kanssa lenkkeilyyn ;o)



VIIVI, meidän tyttö on 1,5 vuotias kun uusi tulokas syntyy. Meillä siis tuplarattaat on ehdoton, esikoinen on vielä liian pieni seisomaan.



ANGAT, näin kuvasi Yahoon puolella. En ole ikinä nähnyt sellaista vatsaa, tosi erikoinen. Muoto vielä korostui kun olet niin hoikka.



KATTI, meidän rakenneultra on joulun ja uudenvuoden välissä. Joulu sotki sen verran, ettei aikoja ennen sitä löytynyt. Mut ihan hyvä näin. Ja joo, välillä väsymys on niin kova, ettei oikein mikään huvittaisi. Mut pakko yrittää, lapsi ja mies velvoittavat :o)



Nyt on pakko lopettaa, tästä tuli ihan raamattu! Oikein hyvää viikonloppua kaikille. Toivottavasti pakkasta riittäisi kaikille että saataisiin vähän valkeutta maahan.



-marvik- ja Touko, rv 18

Hetken ehdin kirjoittelemaan, ennen kuin mies tulee kotiin kirjoittamaan lopputyötään ja joudun siirtymään pois koneelta. :) Pojallakin kesti nukahtaminen melki 2 tuntia, joten on ihan kummallinen päivä ollut..



Rice - painoa on mulle tullut nyt pari kiloa, viime raskaudessa näihin aikoihin oli tullut n. puoli kiloa, eli vähän nopeammin nousee nyt. Tosin esikoista odottaessa paino nousikin vain n. 6-7 kiloa, niistä 3 jäi sairaalaan ja loput lähtivät imetyksen myötä - palatakseen takaisin imetyksen vähenemisen myötä. Lähtöpainoakin on nyt siis muutama kilo enemmän kuin viimeksi, eli olen nyt melki esikoisen loppuraskauslukemissa, huh! :D No, kyllähän ne ylimääräiset sitten lähtevät kun lähtevät, en jaksa nyt niistä stressata, pääasia että vaatteet mahtuvat päälle. ;)



AngaT - vitsit munkin alkoi tekemään mieli piparitaikinaa! Ehkä voisin siitä kyllä leipoakin, tuo poika varmasti olisi innoissaan ainakin.. :)



Neiti - kovasti toivon, että soittelevat Porista hyvien uutisten merkeissä! <3



Marvik - sulla on kyllä ollut rankka viime raskaus. Mulle myös tämä kakkosraskaus on ollut jotenkin paljon rankempi, tuntuu ettei jaksaisi yhtään mitään ja kaikki pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat ihan ylitsepääsemättömän suurilta. No, kroppa ainakaan ei ollut ehtinyt vielä palautumaan viime raskauden jäljiltä, sen verran jo kolottaa ja särkee joka paikkaa. Neuvolan mukaan on iiiihan normaalia, joten jaksettava on. Meillä poika on nyt alkanut kaipaamaan hurjasti läheisyyttä iltaisin ja olenkin miettinyt, että pitäisikö poju jo siirtää isompaan sänkyyn nukkumaan, siihen kun voisi itse mennä viereen rauhoittelemaan. Itse oon sen verran lyhyt, että tuo pinnasängyn laidan yli kurkottelu ottaa jo nyt masuun tosi kovasti. :(



Mulla oli viime yönä vatsa aivan mielettömän kipeä, siihen ei voinut edes koskea ilman että itkuhuuto pääsi. Asiaa ei ainakaan auttanut pari tuntia vieressäni valvonut ja riehunut esikoinen, onneksi aamulla kaikki kuitenkin oli jo paremmin. Ainoastaan närästi niin paljon (oikein poltteli kurkussa saakka), että aamiaisen sain vasta äsken syötyä.. Outo juttu. Toivottavasti jäi ainoaksi kerraksi, yöllä kun kaikki on vielä niin paljon pelottavampaa kuin päivällä.



BT - onnittelut vielä tulevasta pikkuprinssistä, onneksi tyttökin on jo pikkuveikan hyväksynyt. :) Onnittelut myös hyvistä uutisista äitiäsi koskien!



Jaahas, nyt on mun aika siirtyä koneelta pois, joten oikein hauskaa viikonloppua ja itsenäisyyspäivää kaikille!



Miimi, 18+5 (apuaa, enää reilu viikko puoliväliin!)

Tällä viikolla on joka päivä saanut lukea uusia kuulumisia ihan mukavasti :) Joku oli jo rakenneultrassakin käynyt. Ihanaa! Muistan että ekojen kanssa käytiin 18-19 rv ja nyt tosiaan 20+. Niin nämä vaihtelee. Eiköhän noilla Jorvin nykyisillä hurjan hyvillä laitteilla näe sitten sukupuolenkin. JÄnnityksellä odottelemme!!



Mulla raskaus ei ole tuonut painoa. Vauva lähinnä vienyt liikaakin. Valmiiksi jo olen hoikka ja sitten kun kaikiki 8-10 kg katosivat ekan viikon aikana niin imetykselle ei oikein jäänyt mitään. Esikon reilun vuoden imetyksen jälkeen olin kävelevä luuranko vaikka söinkin kuin hevonen. Toka onneksi toikin painoa vähän lisää ja nyt tuntuisi että sitä olisi tullut enemmän tähän mennessä kuin aikaisemmilla kerroilla. Ihan hyvä!



Nyt on tuntunut jo selviä potkuja. Joku päivä niitä ei tule olleenkaan, johtuisiko vauvan asennosta ja toisina päivinä vatsanahka oikein heilahtaa :) Kiva!



Mukavaa viikonloppua ja itsenäisyyspäivää kaikille!



-Callaway

SatKS:sta ei soitettu tänään sitten, eli maanantaina saan sit hermoilla, josko silloin soittavat. Vauva ainakin potkinut koko päivän, eli on kyydissä varsin eläväisenä <3 IHANAA! <3 Olen jo PÄÄTTÄNYT etten masennu ennen varmoja tuloksia, ja nautin nyt näistä potkutteluista <3



Hassu sattuma.

Äitini soitti tohkeissaan Espanjasta.

Kysyi etten arvaakaan kenen kanssa meinaa golfata sunnuntaina.

Sattumalta eksynyt samaan golf-porukkaan SEN yksityisen lääkärin kanssa, joka ultrasi mut 13+3 vkoilla :-D :-D

Mahtaa olla lääkäri ihmeissään kun kuulee että yhä täällä sinnitellään :-P (tuo(kin) lääkäri povasi, ettei montaa päivää vauva jaksa mukana)

Varmasti tulee juttua asiasta, koska äitinihän oli kanssani siellä ultrassa, joten varmasti tunnistaa :-D



No, enivei, täällä vietetään sunnuntaihin asti iltoja anopin ja appiukon kanssa, ihan mukavaa onkin ollut, kun ei yksin tartte olla aina, on aikuistakin juttuseuraa :)



T:Neiti, rv 16+ mitä....? en muista viikkoja edes :D

Kiirettä piti viikolla, nyt on onneksi viikonloppu ja vähän enemmän luppoaikaa. Voi siis vähän tännekin kirjoitella:) Eilen illalla jo lukaisin teidän juttuja, mutta en alkanut kirjoittelemaan kun halusin vastailla painokysymykseen, mutta en ollut käynyt viikkokausiin vaa`alla, niin eipä ollut hajuakaan lukemista. Noh, nyt aamulla kävin (pyrin aina käymään samaan aikaan päivästä, niin saan vertailukelposia tuloksia) ja kyllähän mä vähän hämmästyin, kun lisää on tullut kaiken kaikkiaan vain 2,5kg. Jotenkin olin ajatellut, että tässä vaiheessa olisi jo vähän enemmän kertynyt, mutta toisaalta, vatsa on vielä hyyyvin pieni, hädin tuskin erottuu vauvavatsaa ja monien vaatteiden kanssa ei vielä ollenkaan, ja muutenkaan mulla ei olekaan tapana kerätä ylimääräistä raskausaikana(kaan). Saan siis olla aika onnellinen, kun painon kanssa ei tarvitse taistella sen enempää nyt kuin vauvan synnyttyäkään. Mulla on molempien raskauksien jälkeen kilo karisseet ihan huippuvauhtia, extrat ovat olleet poissa kuukaudessa-parissa ja niin kauan kuin olen lapsia imettänyt (vuoden kumpaakin) ovat pysyneetkin poissa vaikka olen aina imetysaikana syönyt kuin hevonen:D



Rakenneultran ajankohdastakin on ollut puhetta. Meillä se onkin tosi myöhään, 21+6. Saatiin itse valita tasan kahdesta päivästä eli tuosta ja toinen vaihtoehto oli 18+6. Otettiin tuo myöhäisempi kun se kävi paremmin miehen työaikatauluihin. Kyselin vielä ettei se nyt ole sitten liian myöhäistä, mutta ei kuulemma ole. Joten yli kuukauden päivät on vielä odotettavaa ultraan, onneksi ensi viikolla on neuvola, jossa ilmeisesti joka kerta ultrataan. Pelkkiä sydänääniä en olekaan kertaakaan kuullut, vaan joka kerta kun olen saanut varmaa todistusaineistoa pikkuisesta, niin se onkin ollut kuvan kera:)



Muita merkkejä vauvasta ei oikeastaan ole vielä ollut alun pahoinvoinnin ja väsymyksen kadottua kuvioista jo aikapäiviä sitten. Vatsa on kasvanut jonkun verran, itse ja tutut sen toki huomaavat, mutta tuntemattomille menen vielä viikkokausia täysillä läpi ei-raskaanaolevasta jos valitsen vaatteet oikein;) Muutaman kerran olen ollut tuntevinani pienen pientä liikettä alavatsan seudulla, mutta ihan varma en kyllä niistä ole ollut. En kuolemaksenikaan muista missä vaiheessa kakkosraskaudessa ekat liikkeet tunsin, ekassa se taisi olla 19+jotain. Ehkä. Oliskohan viime kerralla ollut rv 16-17...Istukan sijainnista ei ole nyt hajuakaan, joten sekin voi vielä olla estelemässä liikkeiden tuntemista. Kaiken kaikkiaan olo on melkein "normaali", suurimman osan ajasta suoraan sanottuna unohdan olevani raskaana, kun mitään oireita ja kremppoja ei ole. Oikeaa takareittä välillä vähän kiristelee, samoin saman puolen pakaraa vähän jomottelee, joten vanha ystäväni iskias kyllä muistuttaa kaukaisesti olemassaolostaan:/ Toistaiseksi on kyllä ollut hyvinkin lieviä nämä tuntemukset, ei ole häirinnyt yöunia tms.



No juu, tulihan taas tarinoitua. Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille toivottelee

rvaT 15+3

Tänään on taas aika käydä sankarihaudoilla, nostaa lippu salkoon ja sytyttää kauniit kynttilät ikkunaan. Tänään on se päivä kun saa seurata upeasti pukeutunutta juhlakansaa, heidän astellessa Suomenlinnaan. Tänään katsotaan televisiosta Tuntematonta sotilasta, syödään yhdessä ja nautitaan hiljaisuudesta ja rauhasta...



Miehen ensimmäinen kysymys aamulla kun sain silmäni auki: "No kulta, millä mielellä uuteen itsenäisyyspäivään?" Vastaukseksi sai irvistyksen ja kommentin "normipäivä". Illalla siis töihin ja voi pentele kun tekisi mieli vain käpertyä illaksi sohvalle juomaan kuumaa glögiä, syömään joulun ensimmäisiä pipareita ja joulutorttuja. Tänään olisi ollut ihana päivä leipoa ne ensimmäiset piparit ja tortut ja nauttia niitä illalla linnanjuhlien merkeissä...no puihin meni sekin haave. Kynttilät laitan ja mies saa sitten illalla sytyttää ne, mutta muuten tosiaan ihan "normipäivä".



Mitenkäs muilla? Kuinka teillä vietetään itsenäisyyspäivää? Onko se vain päivä muiden joukossa vai kuuluuko siihen jotian erityistä?



No mutta jokatapauksessa rauhallista itsenäisyyspäivää kaikille!



Terv. Rice + pikkune rv 18+5

Niin siis tarkoitin tuossa edellisessä presidentinlinnaa, en suomenlinnaa. Oli pakko tulla korjaamaan, häiritsi niin.

Sitkeä on kyllä neiti teidän vauveli :)



Kone oli melkein viikon verran huollosssa ja sit ei vain jaksanut heti kirjoittaa kun saatiin se takaisin.

Mutta tilannepäivitys. Torstaina tuli töissä selkä ja kyljet kipeäksi, käveleminenkin sattui, nostelin taas liian raskasta ja liikaa. Pe yönä en saanut juuri nukuttua kun oli niin kipeä että itkun kanssa sai olla kun ei liikkua voinut kun niin sattui.

Kävin pe aamuna neuvolassa, mut kaikki ihan ok ja supistuksia ei kuitenkaan ollut, tosin en tiedä miltä ne tuntuu mut uskon et kyllä sit huomaan kun niitä tulee. Mahaan ei kuitenkaan oikeastaan sattunut, mitä nyt vähän mut se kipu tuntui säteilevän selän puolelta. Tuohon kipuun kyllä tuntui auttavan 1 grammanen panadol forte joten selästä johtuvaa täytyi olla, niin terveydenhoitajakin tuumasi. Sanoi et on vain selälle niin raskasta. Perjantain olin saikulla ja nyt sitten tiistaina vasta töihin kun on siihen asti vapaapäiviä.



Katsoi sit samalla verenpaineet, pissan ym. ja ihan ok kaikki. Hemoglobiinia ei katsonut kun tuumas et on ollut niin hyvä ja juuri katsottu. Toisen vauvan syke oli 145 ja 155, tuohon ekaan sykkeeseen tuumas et aika matala, mut en sit älynnyt enempää kysellä. Toisen syke kävi välillä 170 asti, mutta sanoi sit et ainakin vauvoilla on kaikki hyvin, joten ei kait se syke sit liian matala ollut tai ei se minusta tuntunut kovin matalalta.



Mittas sit tuon sf-mitankin mut en siinä samalla huomannut sitä kysyä kun ajattelin et merkkaa sit korttiin, mut ei laittanutkaan joten en tiedä mitä se oli mut sanoi kyllä heti et iso on ja et menis ihan käyrän ylärajalla. Yritin sitä ite mitata mut en oikein tiennyt oikeaa kohtaa mistä aloittaa mittaaminen. Kohdun korkeimman paikan tiedän kun näytti sen, joten siihen mitattuna ehkä vähän ylempää mitä pitäisi niin oli 19, mut taitaa oikeasti olla enemmän.

Painoa ei lähtöpainoon oo tullut onneksi yhtään lisää.



Tuleva vauvojen huone on nyt melkein tyhjä, se on toiminut vierashuoneena joten siellä on vielä sänky ja kirjahylly, mut kaapit on siivottu ja seiniltä kaikki pakattu laatikkoon. Nyt vain sit vaatekaappeja purkamaan kun niitä vähän isonnetaan ja tapetteja repimään pois niin saa vuoden alusta alkaa tapetoida.

ei nyt juuri muista. Mutta kuinka moni aikoo ottaa ja mistä?



Oon pari tarjousta saanut, mut menee hermot kun niitä tutkii, ei tiedä minkä valitsis. Pohjantähti korvais erikoismaidot ainoana, mut hinta sit kallis tosin en sitä tarkaa hintaa tiedä. Pohjolassa meillä muut vakuutukset, mutta vauvoille sais halvemman esim. lähivakuutuksesta, olis itseasiassa n. 100e halvempi mitä pohjolassa ja mun mielestä ehdot olis osittain paremmat.

Pohjantähti tiesti olis siitä hyvä et korvais nuo maidot jos on jotain maitoallergioita, mut jos ei oo niin sit joutuu maksaa melkein 200 e. enemmän siitä vakuutuksesta. Mut sit taas jos tulee maitoallergiaa niin tulee varmaa tois kalliiksi nuo maidot jos vakuutus ei korvaa.



Pelaako varman päälle ja ottaa paremmin korvaavan vai halvemman vaihtoehdon. Miellä kun vakuutuksia tarvitaan kaksi niin täytyy vähän miettiä hintaakin.

Se on sitten taas uusi viikko alkanut. Kylläpä menee nämä päivät vauhdikkaasti!



Siis ihan ihmettelen ja hämmästelen, että ensi viikolla on sitten taas neuvola ja torstaina se kauan odotettu rakenneultra Jorvissa. Äsken tuohon ultraan oli ties kuinka monta viikkoa ja nyt se onkin jo ensi viikolla. Kyllä on jännä nähdä miten vauva on kasvanut, vaikka kyllähän se jotenkin tosta mahastakin näkee.. =0) Toivotaan myös, että kaikki on kunnossa ja niin kuin pitää...



Tässä mietityttää kovasti, että päästäänkö lähtemään 15.12 laisinkaan Thaimaan matkalle, kun tilanne on siellä mikä on. Valmis olen heti lähtemään kunhan saisivat ne lennot sinne Bankokiin menemään. Meidän kun oli tarkoitus yöpyä 3 päivää Bankokissa ja sitten lähteä muualle..Hellkkari mä vaan sanon, jos ei päästä lähtemään..lomaa odotellut niin kauan...On se kumma homma, että jotku mielenosoittajat voivat saada suljettua lentokentät...Tällainen ei kait olisi mahdollista Helsinki-Vantaan lentokentällä...en ainakaan uskoisi =0) No, saas nähdä.



Sain vihdoin ja viimein ostettua viikonloppuna yhdet äityshousutkin..ihan mukavat ja jopa ihan siedettävän näköiset. Ostin HM:ltä ja ei ollut onneksi kalliit..



En ole ihan varma, mutta tuntuisi siltä kuin olisin viikonloppuna tuntenut ensimäiset liikkeet..ja sen jälkeen on ihan niitä ollutkin...ei ole samanlaisia tuntemuksia ollut ennen...En sitten tiedä, että onko tuo toiveajattelua vai vain jotakin vatsanpuruja, jotka kuvittelen muuksi..Kun ei ole aikasempaa kokemusta asiasta, joten ei oikein tiedä mitä pitäisi tuntea...Sellainen jännä kupliva tunne..tai vähän kuin joku kutittelisi jollakin höyhenellä vatsaan...tai en mä sitä osaa selittää...No, vahvistuuhan nuo tuntemukset varmasti tässä jossakin vaiheessa..ehkä sitten osaan sanoa oliko se sitä mitä luulin..



Pitäisi taas varmaan jatkaa työntekoa, vaikka tuntuukin siltä että tänään ei saa mitään aikaseksi..johtuiskohan tästä säästä..



Mukavaa viikonalkua kaikille!



T.Murunen82 + vauveli

rv18+3

Kiitos Hyttynen uudesta nipusta.

Kivoja neuvola kuulumisia sielläkin, paitsi tuo hemppa oli aika matala. Mulla pysynyt onneksi hyvänä, vaikka suvussa on anemiaa.

Tuosta höyryjen päästämisestä...me otettiin kanssa oikein kunnolla yhteen miehen kanssa eilen. Ollaan aina tiedetty ettei mahduta samaan keittiöön, mutta eilen saatiin taas todella typerä päähänpisto laittaa pyhäruokaa yhdessä. Siinä olikin sitten mukavaa pistellä pihviä poskeen riidan päätteeksi, toisen mulkoilessa pöydän toisella puolella. No illalla sainkin sitten anteeksipyyntönä lettuja kermavaahdolla ja mansikkahillolla. Mieskin sai sitten osansa myöhemmin yöllä... :)



Luulenpa, tai oikeastaan olen aika varma, että Murunen olet tuntenut vauvelin ekat liikkeet. Ihana juttu!



Kohta pitäisi taas lähteä töihin. Inhoan näitä yhden päivän vapaita. Koko eilinenkin meni vain palautuessa edellisestä työviikosta ja tehdessä rästiin jääneitä kotiaskareita. Minulla on seuraava kahden päivän vapaa vasta 3 viikon päästä..aargh.



ON: Vatsan vihlonta on hieman hellittänyt, eikä tänään ole vielä vihlonut yhtään. Issiaskin on rauhoittunut venyttelyjen myötä, ihanaa. Odotan jo niin kovasti niitä liikkeitä. Neuvolan th sanoi, että dopplerin taustalla kuuluu sellaista huminaa, että vauvan liikkeet ovat jo sen tasoisia, että kohta pitäisi alkaa tuntumaan. Se kun vaan on niin vaikeaa, kun ei tiedä mitä odottaa.

Tasan 2 viikkoa rakenneultraan. Toivottavasti kaikki on kohdallaan. Jotenkin en osaa jännittää samalla lailla kuin np-ultraan mennessä...mutta katsotaan nyt miten sekin muuttuu.



Eipä tässä kai sitten muuta. Juurihan sunnuntaina kirjoittelin, että eipä se ihme ole.



Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!!



Terv. Rice+pikkune rv 18......tasan!

HYTTYSELLÄ oli hienot neuvolakuulumiset, olipas sulla muuten aikaisin jo neuvola. :) Itse söin viime odotuksessa Obsidania ja se oli kyllä tosi tehokasta ainakin mun kohdalla, mulle riitti 1-2 tablettia viikossa pitämään Hb:n ylhäällä. Nyt mulla onkin hb pysynyt tosi hyvänä, viime viikolla oli vielä yli 140, mutta mulla se onkin aina ollut tosi hyvä vaikka molemmat veljetnijoutuivat lapsena rautatabletteja syömäänkin. :) Niin ja Obsidanista ei mulle mitään hurjia sivuoireita tullut, vähän ummetti kyllä, mutta sehän saattoi johtua ihan muustakin..



MURUNEN, toivottavasti pääsisitte lähtemään lomalle, peukut pystyssä pidän teille. Onhan tässä onneksi vielä pari viikkoa aikaa tilanteen rauhoittua.



RICE, sun työjutut kuullostavat kyllä aikas hurjilta. :O Mulla olikin samanlainen kiputilanne tässä viikonloppuna, kun esikoinen (10.5 kg) sylissä kumarruin nostamaan maahan tippunutta roskapussia.. Kyykistyminen onnistui, mutta ylös nousin jotenkin huonossa asennossa (tai poika venkuili tmv), sillä tuntui kuin koko vatsa ja toinen kylki suorastaan räjähtäisivät. Siinä sitten itkuisena ja tuskaisena liukastelin roskikselle riehuva poika kainalossa, oli kyllä kamalaa..



Meidän vauva on nyt alkanut potkimaan oikein kunnolla, ei siis mitään pieniä hipaisuja enää lainkaan, vaan oikein tosi kovia potkuja ja kuperkeikkoja. Taitaa olla oikea voimamies tai -mimmi, kun näin kovaa äitiä jo muksii. Ihanaa kyllä! :) Poikakin eilen vihdoinkin sanoi ekan oikean sanansa taputellessaan vatsaani, ja se sanahan tietysti oli "vauva". <3 Taitaa olla tuo pikkumies paljon fiksumpi kuin luulemmekaan! Tosin myöhemmin illalla poika taputteli isinkin massua vauvaa hokien.. :D



Muuta kummempaa ei tänne kuulu tällä kerralla. Vähän paha olo on taas, mutta se nyt ei mitään uutta ole..



Hauskaa viikkoa kaikille!



Miimi, 18+1

En olekaan käynyt täällä aikoihin, ihan liikaa duunia ja muun ajan olen ollutkin kuin jyrän alle jäänyt.



_hyttynen_ : Musta ainakin tuntuu, että nyt "siunatussa tilassa" (vitsit, mikä ilmaisu!) mua on todella helppo loukata ja toisinaan mut voi saada raivostumaan ihan silmittömän raivon valtaan. Tavallisesti olen aika hillitty ja rauhallinen, kuten nytkin suurimman osan ajasta.



_murunen_ : Toivottavasti pääsette matkalle! Thaimaa on niin taivaallisen ihana maa! Me päätettiin perua matka mun rajun, lopputtomalta tuntuvan pahoinvoinnin takia. Lisäksi pelottaa, että saan vatsapöpön tai sairastun muuten niin, että tarvitsen lääkärin apua. Vaikka paikallisten dropit tehoaakin yleensä todella nopeasti, pelottaa silti, miten ne lääkkeet vaikuttavat vauvaan. Lisäksi mulla on suht paha lääkeallergia. Tarkoitus olisi ollut snorklata (kun raskaana ei saa sukeltaa) koko loma, kuten viimeksikin, mutta meduusauutiset huolestuttavat myös. Todennäköisesti matka olisi mennyt hyvin, mutta jos jotain olisi sattunut, olisin varmaan kuollut huolesta. Nyt kyllä, näitä pimeinä päivinä ärsyttää tosi paljon, kun ei päästäkään lähtemään. Edelliselle reissulle lähdettiin vuosi sitten ja oli aivan ihanaa.



Pahoinvointi on hieman hellittänyt, enää laattaan _vain_ muutaman kerran viikkoon, jos maltan syödä kiltisti niitä samoja ruokia kuin nämä viimeiset kaksi kuukautta. Maitotuotteet on voinut jontekin ottaa mukaan, kunhan valitsee kaupasta HYLA-versioita, mikä tuntuu aika merkilliseltä, kun aikaisemmin mulla ei ole ollut mitään maidosta johtuvia vatsakipuja tms. Kävin viikko sitten neuvolassa, missä oli kaikki ok. Pyysin samalla lähetettä pelkopolille, minne sainkin ajan jo jouluviikolle.



16+4

Jos sais pienen viestin nyt laitettua pitkästä aikaa...



Viime keskiviikkona oli neuvola. SYdänäänet 150 luokkaa, hb 124 (laskee kuin lehmän häntä, seuraavalla kerralla varmaan joutuu alkaa syömään rautaa), paineet 102/72. Pissa ok.



Vauva kovasti potkii. Nyt tuntuu jo ihan töissäkin ollessa istuessa välillä jotain liikettä, mutta ne ei suoranaisesti tunnu potkuilta vaan joltain "poksahduksilta"...Mutta melkeinpä aina, kun selällään makaan ja laitan käden mahan päälle, jalat suorassa, niin hetken päästä tulee potkuja alhaalle oikealle. Muutaman kerran on myös navan alapuolella tuntunut, mutta enimmäkseen oikealle... Ja joskus tulee hennompia liikkeitä juuri tuossa navan alapuolella (siis sillä linjalla, mutta alamahassa) ja aattelen, että vois olla vaikka käsien liikkeitä tai jotain muuta... Olevinaan tuntuu myös vauvan muu liikkuminen tietynlaisina muljahduksina. Miestä pyysin eilen koittamaan, että tunteeko se omaan käteen potkut, mutta ei tuntenut eli kyllä ne vielä on sit aika hentoja. Ite tietysti tuntee erillä tavalla, kun tuntee sisältä ja ulkoa.



Mullakin olotila kohenee pahoinvoininn suhteen. Tainnut mennä jo kuukausi oksentamatta. edelleen hajuhaittojen takia saattaa tulla...mutta pari kertaa olens aanut pysäytettyä kurkkuun asti, kun on meinannut laatta lentää! Painoa oli tullut 3 viikossa 2,1 kiloa...lähtöpainoon yhteensä 2,6. Maha on ihan karsea pallo varsinkin iltaisin ja lähtee korkealta, vaikka se vauveli siellä alhaalla majaileekin eli hieman on siis sitä ylimääristä jo kertynyt :)



Vuotojakaan ei ole ollut viikon 14 jälkeen. Rakennuultra on mulla myös 15.12 klo 8:20 ja sen yhteydessä lääkäri ja katsotaan se istukan paikka, että onko noussut ylöspäin.



Tässäpä tätä omaa napaa vähän...



AngaT 18+2 (huomenna tasan 5 kk laskettuun aikaan)

Heti pää tyhjeni,kun aloin kirjoittaa.. Mitäs, mitäs!? Juuh, jos kuulumisista alkaa, niin eipä täällä mitään ihmeempää, päivät kuluu töissä ja tuntuu ettei vapaa-aikana ehdi tekemään mitään muuta ku ruokaa,siivoamaan ja lapsia viemään ja hakemaan harrastuksiin. Nyt on takana 3 pvä:n vapaa ja oli kyllä melkoisen masentavaa mennä aamulla töihin. Mut toisaalta, mukava vkl takana!



Huh, että jollain vielä pahoinvointi jatkuu, kovasti vauva teitä koettelee! Mun pahoinvointi on taakse jäänyttä, mut oksennusrefleksi on tosi herkässä vieläkin. Hampaiden pesu on ihan hirveetä, saa nähdä onko takahampaat ihan mennyttä tämän raskauden jälkeen, kun ei yksinkertaisesti voi laittaa hammasharjaa sinne taakse! Sit toinen mikä aiheuttaa refleksin, on liian kiristävät kaula-aukot/huivit/ihan mikä vaan just sillä hetkellä koskettaa kaulaa!



Siskolta sain äitiyshousuja ja voi että ku ne on mukavat päällä!!! Ihanaa, kun ei tarvi kulkea nappi auki tai keksiä muunlaisia virityksiä. Yhdet housut tilasin H&M:ltä työhousuiksi, tulee varmaan piakkoin. Äitiysuikkareita oon katellu samasta paikasta, mut nyt niitä ei siellä näkynyt myynnissä, harmi!! Joskus aiemmin oon sieltä tilannut ja hyväksi kokenut. On vaan mennyt lahjoituksena jollekin.



Tuosta riitelystä, heh. Aika hyvä,kun tietää mitä kannattaa miehen kanssa vältellä, jos ei välttämättä halua riitaa ;o). Meillä tuo välttämisen kohde on ulkotyöt. Se on joka kerta sama juttu, 5 min ja sit on jo peli selvä. Viimeks ku mentiin,niin sanoinkin jo valmiiks, että kannattaako sittenkään,kun tietää just että miehen hermot (heh) menee kuitenkin. No siinä naureskellen mentiin ulos ja annas olla, jostain se taas lähti! Uskomatonta, mutta totta, näin käy aina. Varaston/autotallin siivousprojekti on ihan ehdottoman varma paikka riitelyn alulle.



Himoista oli puhetta jossain vaiheessa. Mulle ei oo oikeastaan mitään ihmeellistä, mut täytyy kyllä sanoa, että puolijäiset mansikat ja luonnonjogurtti, nam!! Muuten ennemmin oon nyt suolasen perään, kun "normaali-minä" on ihan mieletön herkkup***e. Nyt kyllä jää karkit kaupan hyllylle ja sit mutustelen jotain muuta. No, kyllä karkitkin tietty menee, mut en niitä varsinaisesti ostele. Muuten mieliala on aika normaalilla tasolla, ei oo mitään erityisiä tunteenkuohahduksia. Paitsi itketti tänäänkin salkkareita kattoessa, ku se toinen kaksonen sit meni kesken.. Tv-ohjelmat kyllä herkistää, mut niin ne on aina tehnyt.



Liikkeistä: Olevinaan liikkeitä tuntuu nyt vähän enemmän. Mitään ihan varmaa ei ole,mut sen verran muisti pelaa edellisistä, että kyllä nuo pikku muljahdukset niitä kuitenkin taitaa olla.



No mutta, tässä nyt tällaisia, tulihan sitä tekstiä (varmaan taas viikon edestä). Neuvola torstaina ja siihen ultraan vielä reilu kk, että sitä odotellessa! Pe pitäis sit mennä tuhlaamaan veronpalautukset ja ostamaan ensimmäiset joululahjat.

Oikein mukavaa joulun odotusta kaikille! Joko muuten kotona on kaikilla joulu? Ah ja nam, ku kinkku tulee uunista 23 pvä:n päästä.. Mulla on kyllä nyt jo sellanen himo kinkkuun pelkästä ajatuksesta, että voipi olla,että meillä kinkku paistetaan hieman aiemmin.. ja porkkanalaatikkoa...oih ja voih, nyt tuli vesi kielelle! Kärsimystä tiedossa =o(



Ei tämä oo totta, taas on sivut vialliset, niin helvett*** Tosi mukava kirjotella pitkät pätkät ja sit ei saa viestiä lähetettyä. Sori, jos viesti tulee monta kertaa, mut lähetän tätä nyt vähän väliä, en viiti tyhjätäkään.

Hyttynen: Mielialaherkkyydet on niin tuttua. En tiedä luitteko perjantaina kun kerroin että olen menossa pikkujouluihin. No, sainkin myöhemmin kuulla että ne työkaverit, joiden kanssa kuvittelin juhliin meneväni, ovatkin peruneet tulonsa. Normaalisti en tästä ota nokkiini, mutta nyt harmitti niin paljon, että tuli itku kesken työpäivän. Menin lopulta juhliin, mutta lähdin puoli kymmeneltä kotiin kun ohjelma loppui ja muuttui ryyppyvoittoisemmaksi. En usko, että harmitus olisi ollut yhtä kova toisessa tilanteessa, nyt vain kaipasin niitä juttukavereita, kun ei sitä kuppia oikein voinut kallistella...



Lauantai-iltana taas sama juttu. Tyttö ei meinannut millää nukahtaa, iho kutisi sen verran, että nukutuksessa meni 1,5 tuntia lääkkeestä huolimatta. Silloin taas otti päähän se, että mies ei missään välissä tullut kysymään, että jaksanko ja haluaisinko vaihtaa nukuttajaa. Olin itse ihan tolkuttoman väsynyt ja tuntui että nukutusprosessi kävi ihan ylivoimaiseksi. Tietenkään ylpeys ei antanut periksi pyytää miestä paikalle. Mies kyllä heti pyysi anteeksi ajattelemattomuuttaan kun hänelle lopulta asiasta tiuskaisin. Olo oli kuitenkin niin väsynyt, herkkä ja orpo, että itkin varmaan tunnin putkeen. Ja minä kun en itke koskaan vaikka itkettäisi!



Obsidan on muuten hyvä rautavalmiste, sitä apteekkikin minulle suositteli.



Murunen, ikävä tilanne teillä. Meidän ystäväpariskunta on lähdössä tammikuussa Thaimaahan ja hekin hermoilevat lähtöä. Toivottavasti tilanne rauhoittuu pian...



Kuvauksesi kuplinnasta ja höyhenestä kuulostavat ihan samoilta mitä itselläni oli kun tunsin liikkeetn ensimmäisen kerran! Itse asiassa juuri äsken kupli navan alapuolella. Joten kyllä ne ovat liikkeitä, usko pois! Onnea ultraan, oma ultra on samassa sairaalassa 30.12.



Rice, millainen työ sinulla oikein on kun saat vapaan vain kerran viikossa? Täytyy tunnustaa, etten kyllä jaksaisi ilman kahden päivän viikkovapaata... Ota nyt kuitenkin iisisti ja jos tosiaan alkaa sattumaan töissä, ei muuta kuin lääkäriin. Ei kannata ottaa turhia riskejä tässä vaiheessa.



Miimi, teillä sentään oli pojan ensimmäinen sana tolkullinen, meidän yksivuotiaan lempisana on kakka! Hän kyllä ymmärtää mikä kakka on, mutta myös käyttää sitä kun ei tiedä jonkin asian nimeä. Muita sanoja ovat kukka, kukko ja tämä.



Christina, toivottavasti pahoinvointi katoaa pian. Miksi haluat pelkopolille? Kysyn tätä siksi, kun itsekin mietin synnytystapaa kun jäi pieni kammo viimekertaisesta jämähtäneesta synnytyksesta ja kiiresektiosta. En vain ole harkinnut tuota pelkopolia vielä...



Angalla onkin tosi matala verenpaine! Huimaako välillä?



Uuniz, täällä toinen joka yökkäilee hampaita pestessä! Tyttöä odotellessa käytiin Espanjassa rv 28, mutta en erikseen hankkinut äitiysuikkareita. Uimapuku ja bikinit menivät ihan hyvin päälle, sen verran venyvää kangasta ovat :o)



Pitää välillä keskittyä töihin. Mukavaa viikkoa kaikille!



Marvik ja Touko (miehen keksimä nimi meidän toukokuussa syntyvälle) rv 18

Ette kyllä ikinä arvaa..

perjantaina tuntunut liikettä viimeksi ja oli tänään neuvola. keskusteltiin pitkät tovit ennen kuin uskaltauduttiin sydänääniä kuuntelemaan.

Neuvolantäti laski dopplerin vatsan päälle ja samantien *siuh,siuh,siuh!* meinas tärykalvot mennä.

150 syke siis on, ja vauva vaikuttaa siis voivan vallan mainiosti, vaikka kuolemantuomiota on annettu jo yli 3 vkoa!

On tämä niin uskomatonta!

Kiinnostaisi kyllä tietää mikä nyt paljastuu sitten syyksi tääle kaikelle, ja miten käy.. tämän vkon lopulla, tai ens vkon alussa tuloksia saadaan.

verikokeista katsottiin ainakin parvorokko ja toksoplasmoosi nyt sitten, jos sieltä löytyy syy.

mietin, että jos tuo parvorokko olisi syynä, niin onkohan mitään toivoa?

Koska Punktiossa lääkäri sanoi, että epäilee ettei vika ole kromosomeissa.



Päivä kerrallaan sinnitellään edelleen..



T:Neiti&sitkee sissi, rv 16+3

Eipä ole ihme että teidän pikkuinen on tuollainen sissi, kun äitikin näyttäisi olevan terästä kestäessään sekoamatta kaiken tuon, vaihtelevan toivon ja toivottomuuden!!!!

Hirmuisesti edelleen voimia odotteluun ja epävarmuuteen!!!!! Täällä myös odotellaan sydän syrjällään teidän uutisia!



T. Hyttynen ja Hunni 15+4