Suhde ja tatuoinnit..

mutta aina voi kipaista tatuoijan luo ja laittaa päälle uutta kuvaa joka miellyttää silmää enemmän.



miehelläni on selän kokoinen suomileijona selässään ja hieman tökerösti vieläpä tehty, mutta so what? sen voi korjata sitten joskus

Itseasiassa pidän tatuoinneista ja miehellänikin on kolme suurta tatskaa.

Itsellä siis suhteellisen rumaa peitekuvaa melkein koko rinta täynnä kun nuorena tullut hulluteltua kaikenlaista ja se on todella käynyt itsetunnon päälle kun ei kehtaa ilman paitaa olla missään ja olen pelännyt että tulee vaikuttamaan tuleviin ihmissuhteisiinkin.. ex nainen sanoi että ei noin pienistä asioista kannata murehtia että ei ne vaikuta mitään. Silti epäilin tai epäilen että kaikki naiset ei olisi niin suvaitsevaisia tämän asian suhteen mutta lohduttaa kyllä tosi paljon kun täällä ei heti olla tyrmätty!!

siksi sillä on tollanen jellona selässä. ....



Aseet aika vähissä arvostella lasta..

Enkä siksi usko, että pääsisin tatuoidun kanssa ensitapaamista pitemmmälle. Mun mielestä se, että ylipäättään haluaa ja ottaa tatuoinnin jo kertoo ihmisestä jotain, ja taas se, että ei ota eikä niistä pidä (kuten minä) taas jotain... Ehkä väärin perustein, mutta en ole koskaan ollut pätkääkään kiinnostunut tatuoiduista kavereista. En sen vertaa että olisin jatkanut edes juttelua sen enempää.



Mutta, VOIHAN olla, että rakastun mieheen, jolla on tatuointi, kuka sen tietää? Mutta kyllä hänen sitten pitäisi tykätä omista tatskoistaan!!



Mun mielestä on valtava turn-off, jos ihminen häpeilee itseään tai jotain itsessään! Jos on huono tai epämieluinen tatska, niin miksei sitä voi sitten poistaa??