*** Kesäheinät -07 huhtikuulle ***

Onpas hiljaista täälläkin, taitaa ihanat kelit tehdä tehtävänsä.

Kiva, että Tassuilla olo on hyvä. Jospa se sullakin siitä alkaisi helpottamaan taas ja pääsisit nauttimaan tästä kakkosraskaudestakin kunnolla. Äläkä niistä kotihommista stressaa, ei ne mihinkään katoa. Nauti nyt kun voit olla hyvällä omalla tunnolla Onnin kanssa rauhassa. Kohta ei ole rauhaa enää sitäkään vähää kun tuo seuraavakin mönkii jaloissa =)



Me oltiin eilen viihteellä Casinolla katsomassa Sinatra at the Casino-Showta. Oli kyllä tosi hyvä ja samoin ruuat, jotka siihen kuuluu (show and dinner paketti). Krapulaa on sitten podettu tänään ja hieman kyllä harmitti kun ilta venähti pitkälle yöhön, ettei sitten malttanut tulla nukkumaan. Julle oli mummon ja avopapan kanssa kotona ja oli tosi kiltisti ollut koko illan ja aamun. Yöllä ei pulloa ollut huolinut, joten oli sitten syömättä ollut, mikäs sen mukavampaa ajatellen yösyöttöjen lopettamista. Ei kuitenkaan ollut itkustellut tms yöllä, joten toivottavasti sitten menee yhtä helposti kun yritän sitä yö tissittelyä rajoittaa.



Mutta nyt ei muuta, ensi viikkoon sitten taas (meillä alkaa tarhaharjoittelu, joten voi olla kirjoittelut vähissä).



-E-

vielä viimeiset naputtelut ja sitten kotiin



Meirän laiskamato on noussut pystyyn! Mieheltä tuli äsken s-posti ja liitteenä kuva onnellisesta lapsesta seisomassa lipastoa vasten puolet minun kukkasesta nyrkissä... että nyt se sitten alkoi



Miimille tarkennus, että Leksaa on käytetty pissalla&kakalla lavuaarilla marraskuusta alkaen ja viime kuun ajan ollaan pidetty wc-pöntön yläpuolella. Mutta siis poika on käsivarsilla, ei siis itse käy missään. Vinkkejä kyllä otetaan vastaan että kuinka tämän pissa&kakkatouhun saisi siirrettyä pottaan .. vai kannattaisiko ostaa se wc-renkaan pienemmin ja opetella suoraan siihen? Mutta ei jätkä ole lähellekään kuiva, vaippa on aina märkä kun parin tunnin välein se vaihdetaan. Enemmänkin tuo on semmoinen kiva tapa :-)



Meillä on Leksalla sellaiset babybanz lasit, niissä menee remmi niskan taakse. Pysyy hyvin päässä ja toistaiseksi poika on antanut niiden olla päässä



mutta nyt kotiin,



hyvää viikonloppua! ja tervetuloa takaisin kotimaahan Mimi&Monument



t. Fiikus

viimeisiä päiviä viedään! Vitsi että harmittaa, viime viikolla jäi muskari väliin minun oksutautini takia ja nyt jää siksi, kun on treffit päiväkodin johtajan kanssa just samaan aikaan. Heräsin taas tosi ajoissa muistamaan hakemuksemme, ja se pitää viedä tänään, kun huomenna on kuulemma joku kokous johon se olisi hyvä ehtiä mukaan. Tosin näyttää siltä, että syksyllä saattaisi olla tilaa yhdessä ryhmäperhepäivähoitopaikassa, se olisi kivaa se! Haluaisin Onnin vähän rauhallisempaan paikkaan kun ei ole oikein tottunut toisten lasten kanssa olemaan, ja jos hyvin käy, hoitoakaan ei tarvita kuin pari kuukautta.



Ensi viikolla mulla sitten olisi varhaisultra just samaan aikaan muskarin kanssa! :( Yritän kyllä vaihtaa sen ajan (haluan tietylle lääkärille, siitä onkelma, mutta ehkäpä se järjestyy.) Miten voikin kaikki sattua aina näin päällekkäin?



Ellulle lämmin kiitos myötätunnosta, tosin kyllä tämä sotkuisuus jo alkaa todella ahdistaa. Tänne peruuta sisään -luukkuun ei meinaa muutenkaan mahtua. Kiva, että teillä oli onnistunut ilta!



Nyt jotain ruokaa naamaan ennen kuin tarvitsee lähteä tien päälle.

Hohhoijaa, kylläpä tänään väsyttää.. Ehdin jo niin tottumaan noihin aurinkopäiviin, että tämmöinen pilvisempi päivä saa mieleni heti synkäksi, eikä tekisi mieli tehdä yhtään mitään.. Kävimme sentään pikaisesti Lennin kanssa hakemassa pojalle kaupungilta parit housut, kun viikonloppuna huomasin, että puntit ovat jo monista housuista aivan liian lyhyet.



Lenni eilen todisti osaavansa kontata, vaikka siis edelleen ryömii. Pari metriä se taas konttasi ja sitten vaihtoi tyynesti takaisin ryömimiseen, pöh. Aiemminkin olen pari kertaa pongannut poitsun konttaamasta salaa, mutta nyt se esitteli taitoaan ihan silmieni alla. ;)



Onnihan se on kova poika oppimaan uutta! Meillä Lenni on nyt alkanut pitämään yhdellä kädellä tuesta kiinni, mutta täysin ilman tukea ei täällä kyllä vielä seisota. Voi kurjaa, teillä jääkin nyt sitten muskari-kertoja paljon väliin! :( Toivottavasti saat ultra-ajan vaihdettua! Meilläkin jäi sairastelun takia kaksi muskaria väliin ja viimeksi muskaritäti oli kipeä, eli pitkä väli on meilläkin ollut.



Simat täytyisi pullottaa, täytyy kai tehdä se ennen kuin poikanen herää uniltaan! Heips!!



Ellulle tsemppiä tarhaharjoitteluun!

Olettekos katsoneet uuden äitiyspakkauksen kuvia Kelan sivuilta? Ovat mielestäni oikein kivoja vaatteita, ihanan yksinkertaisia väreiltään ja kuvioiltaan. Kaikin puolin mukava pakkaus, uskoisin että ainakin meillä tulisivat käyttöön melki kaikki nuo vaatteet, vaikkei vielä olekaan ajankohtaista meille ;)

Huh, pelästyin jo, etten tänne pääsekään, kun sivusto väitti että käyttämästäni ip-osoitteesta on häiriköity toistuvasti vauva-lehden sähköisiä palveluita, oho! Av-puolelta onneksi huomasin, että monilla muilla on ollut sama ongelma, joten en ottanut syytöstä henkilökohtaisesti ;)



Aiemmin piti jo Tassuille lähettää tsemppiä väsymykseen, toivottavasti kesän myötä helpottaa! :) Nyt pikaisesti kotihommiin, ennen kuin kaveri tulee pitkästä aikaa kyläilemään. CIAO!

Ja kuten otsikkokin kertoo...

Heipat kaikille piitkästä aikaan. =)



Lupasin ruveta käymään yhteisön juttuja lukemassa useammin kevään aikana..Ja kuinka kävikään.



Rikoin meidän tietokoneen just kun sain yhden koulutehtävän tulostettua ja postitettua Turkuun. No koneen rikkoutuminen..Kovalevy meni rikki ja oltiin jonkin aikaa nettipimennossa ja jos jossain tuli koneella käytyä niin ne oli ne pakolliset sähköpostit ja laskunmaksut. että sillee.



Huomasin että on uutta verta kesäheiniin ilmestynyt. Mukavaa.



Sitten..Onnittelut Tassulle gradun puristuksesta. Ja Ellulle uudesta kodista. Nää oli NE asiat jotka mieleen jäi maaliskuun sekä huhtikuun pinosta jotka tässä lukasin läpi.



Omaan napaan. Äitiysloma loppui, muutama lomapäivä tuli pidettyä ja nyt jumitan sitten töissä..Valvomassa mummojen yöunta. Mutta kun ei päivätyötä löytynyt hakemisesta huolimatta niin tehdään sitten semmosia vuoroja joista saa eniten rahallista hyötyä.. ;-)

Leevi meni anopille hoitoon arkisin..ja mies hoitaa viikonloput. Syksystä olen hakenut päiväkotiin mutta saas nähdä minne kilometrien päähän joutuu. Toki ei tässä tarvi töissä olla kun kolme kuukautta ja sitten lomailen heinä-elokuun. =) Joten ei työt pääse stressaamaan sen suuremmin.



Leeviin..Kasvaa kovasti. Liiku ei minnekkään (paitsi potan kanssa). Istuis vaan koko ajan ja kävelis jos joku jaksais talutella. 8kk:s neuvolan mitat-> 10kg ja 75cm, pipoa en muista. Potalla ollaa käyty n.kk:n verran ja pysyy ajoittain kuivana, myös yön jälkeen. Yhdet kakat on tehny pottaharjottelujen jälkeen vaippaan (oma moka mutta just sain ruuan lautaselle kun herra heräs päikkäreiltä..ja loput voittekin arvata). Ja yöt nukutaan suht hyvin. Toisinaan vähän heikommin mutta eikhän se kuulu tähän ikään. Tuttipullosta ja tutista yritän pojan vierottaa kevään tai alkukesän aikana..Ja nyt kun on oppinut kovasti tutteja heittelemään niin usein ei niistä kahdesta löydy kumpaakaan.. =) Ja höpöttelemiseen. Kaveri puhuis enemmän kun äitinsä jos vaan osais..Ei siis tulevaisuudessa mulle enää puheenvuoroja jää.



Ja oon jotenkin ollut niin saamaton käymään näillä saatikka muilla nettisivuilla.. Sähköposti ja yliopiston sivut on ollut tärkeimmät ja eniten käytetyt sivut. Että sillee.



Mutta...Kai se on vaan ruvettava äkkiä kirjaamaan yön asioita jotta pääsen kotiinkin täältä tänään...Mutta nyt kun näitä öitä täällä töissä vietän niin yritän käydä ainakin täällä useammin kun puolen vuoden välein. ;-)

Hei muuten..Onkos joillekin jo pikkukakkosia luvassa? Sen verran pitää udella..



Mut nyt täytyy mennä ettei hommat kuse ihan täysin..



Mukavaa kevään odotusta kaikille kesäheinille.



-Miiu ja Leevi-

Olis pitänyt käydä siellä AV-puolella lukemassa, minäkin sain nimittäin saman ilmoituksen useaan otteeseen aamulla ja ehdin jo laittaa kiukkuisen palautteen ylläpidolle (katotaan bannataanko mut kohta oikeasti :D).



Miimin pakkauskysymykseen: kävin katselemassa pakkausta ja kivoja kuoseja oli mielestäni! En kyllä nyt ota pakkausta, kun kaikki vaatteet ja tavarat on viimevuotisesta tallessa, ja vaatteita muutenkin runsaasti. Vähän haikeata kyllä, muistan miten jännittävää se paketti oli saada!



Niin ja kiitoksia tsempityksistä Miimi, onneksi pahin väsy on hellittänyt (toivottavasti pysyvästi!). Osuutensa asiaan lienee Onnilla, joka on yllätys yllätys alkanut pinniksessä nukkua paremmin kuin mutsin vieressä! Viime yönä vetäisi yhden jotain 4 tunnin pätkän hievahtamatta, ja sitä ei ole meillä tapahtunut vielä ikinä! Olen ihan onnesta soikeana :).



Ja seisoskelusta vielä, että ei se Onnikaan pysy yleensä kuin sekunnin ja sitten romahtaa, lisäksi yleensä vielä oikein suorin vartaloin (vaikka osaa laskeutua), koska yhtä tai kahta kertaa lukuun ottamatta kaikki kiinni pitämättä seisomiset ovat tähän asti olleet vahinkoja. Sellaisia, että unohtuu tuijottamaan jonnekin eikä muista pitää kiinni samalla (tyypillinen mies, ei osaa tehdä kahta asiaa samaan aikaan :D). Ultra-ajan sain vaihdettua, joskin puhelimessa oli elämää epäystävällisempi ihminen ja meinasin jo tuskastua ja sanoa että antaa olla koko homman. En tiedä mikä paha päivä sillä oli ja miksi se piti minuun purkaa :(. No, ensi viikon perjantaina sitten nähdään, onko siellä ketään! Harmi kun meni niin pitkälle, mutta sitten ei ainakaan pitäisi olla ongelmia ettei syke näy tai jotain.



Oukei, nyt sapuskaa...

Piti tulla Tassuja onnittelemaan! Todella ihanaa, että Onni alkanut nukkumaan. Onnea, onnea, onnea. Toivoa siis on =)



Nyt pitää lähteä pikkumiestä laittamaan petiin, on ihan poikki.



-E-

Olipa kiva kuulla Miiusta pitkästä aikaa ja kiitos tsempeistä! Sullakin jo työt alkaneet, eipä ole sitten Fiikus ainoa! Miten muuten jaksat yötöitä vauvan kanssa, miten on mennyt?



Onpas Ria keksinyt kivoja leikkejä koiran kanssa :O. Hyvää risteilyä teille, hyvin ne lapset pärjäävät kuin noin hienosti on heillä seuraakin toisistaan!



Meillä meni mökkikeikka ok, ehdittiin uimaankin tänään vaikka kiirelähtö tulikin. Toivottavasti huomenna päästään muskariin, viime viikolla jäi kuumeen takia väliin.

Pikaisesti nostelen pinoa vähän ylemmäksi, oikeasti pitäisi aloittaa ruuan valmistaminen..



Kiireiseltä kuullostaa Miiun elämä, koitahan jaksella! Itse en ole menossa töihin ennen syksyä, enkä tiedä menenkö silloinkaan, kun periaatteessa työtön olen, lopetin opiskelut siis juuri ennen äitiyslomaa. Toisaalta nytkin tämä kotona olo on välillä jo niin ahdistavaa, että voipi olla, että syyskuussa rukoilen työkkärin tädeiltä ihan mitä tahansa työtä :)



Lenni on tänään ollut oikein touhukas poika ja kehittänyt kiipeilytaitojaan oikein urakalla. Katselin hetki sitten ylpeänä, kun se nousi kirjahyllyä (jossa eka taso on tosi korkealla) vasten seisomaan käyttäen apunaan taaperokärryjä sekä tuolia. Ja toisin kuin viimeksi väitin, niin kyllähän tuo poitsu kävelee huonekaluja pitkin, joko se aloitti sen tänään tai sitten en ole asiaan aiemmin kiinnittänyt huomiota :)



Nopsasti vielä kysyn teiltä muilta sektio-äideiltä, että onko teille annettu minkäänlaisia ohjeita uudelleenraskautumista varten? Siis että kuinka pitkä väli pitäisi raskauksien välillä olla?



Jeps, nyt tosiaan laitan sitä ruokaa, jos kerrankin olisi pöytä katettuna kun mies tulee töistä :)



M

Lenni nukkuu ja minä alan nyt nauttimaan tästä " omasta" ajasta, eli siivoamaan käy tämän äidin tie ;)

On ollut niin paljon kaikkea touhua, etten ole tännekään pariin päivään ehtinyt. Lukemaankin olen ehtinyt vain varsin kursorisesti. Miimilässä :D ainakin on pystyyn noustu ja huonekaluja pitkin askelletaan! Sama jatkuu täälläkin, liikkuu jo yllättävän varmoin ottein. Käsistä taluttamalla ei tosin suostu, pitää mennä itte! :)



Anoppi myös kertoi, että Onni oli eilen seissyt vähän aikaa ilman tukea! Ja minä en gradun takia ollut näkemässä, rääh ja nyyh! :(( Sohvalla on ponkinut pystyyn jo kauan (myös pitämättä mistään kiinni) mutta nyt seisoi ihan lattialla.



Onnista on muuten tullut todella omapäinen. Missä iässä vauvat/lapset alkavat koetella rajojaan? Onko tämä siis ihan normaalia? On jatkunut nyt jo jonkun aikaa. Onnilla ensinnäkin kaikki on minä itte. Itse pitää kävellä, juoda, leikkiä yms. Ei-sanan Onni tunnistaa hyvin, ja se saa aina hillittömät kiukunpurkaukset aikaiseksi. Ei kyllä koske kun kielletään mutta voi sitä huutoa! Ja aivan kaikki mitä tehdään, vaatii nykyään taistelua. Syöminen on taistoa, pukeminen hillitöntä taistoa, nukahtaminen taistoa. Välillä tuntuu, että pää repeää kun aina huudetaan. Onni ei siis vain esim. kiemurtele puettaessa vaan pistää oikein hanttiin ja lujaa. Ja kovaäänisesti. En halua tietää, millainen se uhmaikä sitten on.



Miimi kyseli myös raskaudesta sektion jälkeen. Mitä olen täällä keskusteluja seurannut, niin todella vaihtelevia arvioita antavat näemmä lääkärit. Itse kysyin jälkitarkastuksessa lääkäriltä ja hän vastasi, että " kohdun vetolujuus palautuu puolessa vuodessa" . Ja jossakin näin (linkki näiltä sivuilta, löydät ehkä haulla keskustelun?) kätilön kommentin, jonka mukaan jo 3 kk jälkeen voi tulla uudestaan raskaaksi, 6 kk sitten jo varmasti turvallista. Tietysti edellyttäen, että parantumisessa kaikki on mennyt hyvin, ei ole tullut kohtutulehduksia tms. Kohdunseinämän ohuutta tai paksuutta ei kuulemma voi mitenkään nähdä, mutta jostain luin, että yhden sektion jälkeen riski kohdun repeämiseen synnytyksessä on jotain 0,4 % luokkaa ja raskauden aikana vielä pienempi. Ja sektioäitiä varmasti synnytyksessä seurataan tarkasti. Eikun hommiin ;)!



Miiulle jaksuja töihin ja Nikille uuden kodin kuumeeseen!

Ohhoh Onnia, onnittelut uudesta taidosta! Meidän vempulajalka ei omin voimin kyllä vielä seiso paria sekuntia kauempaa, mutta eiköhän mekin perästä tulla!



Täältä Miimilästä myös löytyy tosi omapäinen poika! Tänäänkin kun komensin Lenniä vessan ovella, että ei saa mennä sisään nuoleskelemaan vessaharjaa, niin Lenni se vaan pysähtyi ja karjahti mulle takaisin ja jatkoi sitten matkaansa. Ja sama toistui ainakin viisi kertaa, kunnes nostin pojan syliin, mistä tietty seurasi kiukkuitku. Syöminen ja pukeminen meillä sujuvat vaihtelevasti, välillä kiukutellen ja välillä paremmin.. Tsemppiä Tassut!!



Niin ja Tassuille myös suuri kiitos sektio-asioista :) Olen selannut kymmenittäin keskusteluja asiasta ja kovasti kyllä löytyy ristiriitaista tietoa. No, jos tässä vielä kesän yli mielensä malttaisi :) Alkukesän lapsi olisi kiva, niin kävisi sitten samat vaatteet samaan vuoden aikaan kuin Lennilläkin, ei tarvitsisi siis ihan kaikkea uusiksi ostella ;)



Jaahas, joku taitaa nyt vähän kaivata äidin 100 % huomiota. Kuulumisiin!!

Piitkästä aikaa...Meillä on ollut niin vauhdikkaat pari viikkoa, ettei paljoa ole ehtinyt netissä olla. Poika on vaatinut huomiota ja " auttavia käsiä" ;) Kahden viikon aikana meillä on alettu kontata, istua ja tänään sitten jo noustiinkin seisomaan lelukoria vasten. Äiti ja iskä ei pysy perässä tässä kehityksessä. Ja vilkkuu siellä suussa yksi hammaskin. Miten nuo pienet pystyvät oppimaan näin paljon niin pienessä ajassa. Mutta tuo istumaan nousu ja seisomaan nousu on sen verran hataraa vielä, että saa olla kädet ojossa ottamassa vastaan ettei kovin pää kolise.



Fysioterapiassa oltiin viime viikolla ja viimeinen kertahan se oli. Jee, ihanaa. Ukkelin kehitys on ihan täysin normaalia, ei mitään puolieroja tms. On sanoinkuvaamattoman helpottunut olo kun Emilillä on " puhtaat paperit" .



Onnille myöhästyneet 8kk synttärionnittelut ja Tassuille paaaljon tsemppiä graduun. Vaatii tosissaan voimia ja rutistusta tehdä sitä vauvan kanssa. Ihailtavaa sun sisukkuus. Ansaitset kyllä isot juhlat kun saat sen valmiiksi! ;) Munkin piti suorittaa erikoistumisopinnot äitiysloman aikana valmiiksi, mut hupsis...äippäloma kun loppui jo jokunen viikko sitten. Ja yliopiston sivuilla olen siis käynyt vain meilit lukemassa, muuten en ole vilkaissutkaan kouluasioita. Enkä kyllä tiedä millä voimilla olisin niitä tehnytkään, kun tuntuu välillä et kotihommatkin on ylivoimaisia.



Nyt menen pakkaamaan, lähdetään huomenna mummilaan. Miten paljon te muut olette jo jättäneet kesäheiniä yön yli hoitoon. Me kun ollaan miehen ja Empun kummien kanssa lähdössä loppukuusta 3 yöksi Barcelonaan ja Empun olisi tarkoitus jäädä mummin ja papan kanssa kotiin. Mulla on meinaan ihan kauhean huono omatunto jättää poikaa. Vaikka mummi ja pappa on ihan tuttuja joiden kanssa on paljon ollut. Tiedän, että pärjäävät mutta se ikävä... Pojalle on kyl alunperin varattu matka kanssa, mut sit isovanhemmat sanoivat et lähtekää ja nukkukaa ja nauttikaa, niin he nauttivat pojasta. Ristiriitaisia ajatuksia pyörii päässä...



Heipat, Loru ja Emppulainen

Pitkästä aikaa taas.



Tallinnan reissu sujui ongelmitta, on vaan niin samperin kallista nykyään siellä suunnalla, että kannattaa melkein tehdä shoppailut Helsingissä! Järjettömän kallista...



Miimikö se kyseli sektio-asiasta. Mä kanssa luin monenlaista tietoa, ennen kuin raskauduin tämän kuopuksen kanssa (molemmat siis syntyneet sektiolla), ja se on ainakin varmaa, että se vuosi on turvallinen. Mulla tosin tuo 1tyypin diabetes sotkee tätäkin asiaa, mutta näin ymmärsin, että yleinen suositus on vuosi.



Me aletaan yrittämään vauvaa luultavasti kesällä :).



Ja Lorutarko kyseli yökyläilyistä? Mulla on aina ollut se periaate, että 2kk ikäisestä ylöspäin tytöt saavat olla yötä mummulassa aina, kun vain isovanhemmat (siis äitini) jaksavat. Miehen isovanhempien luona eivät ole, koska pappa ja mummu eivät uskalla lapsia hoitaa :(. Mutta mun äitini kyllä jaksaa, ja on tämän ilmaissut kovaan ääneen :D!



Molemmat tytöt ovat olleet yhdessä ja erikseen hoidossa useita kertoja. No, viimeksi mummu oli täällä hoitamassa tyttöjä nyt viikonloppuna, kun oltiin Tallinnassa.



Kaikki on aina sujunut tosi hyvin, ja kun esikoinen oli 1,5v kyseli hän usein, että " mennäänkö mummun luo yöksi?" . Turvallisin mielin voin jättää, koska tiedän, että äitini on tosi vastuuntuntoinen ja tarkka hoitaja.



Eivät nuo isovanhemmat kumminkaan ole lastemme elämässä ikuisesti, niin mikseivät voisi nauttia lapsenlapsistaan niin paljon kuin haluavat? En koe, että se olisi minulta pois lainkaan :).



Oltiin tänään taas pitkästä aikaa kerhossa. Riakin oli mukana, ja viihtyi tosi hyvin. Leikki muiden vauvojen kanssa innostuneena kaikenmaailman palikoilla ja vetoleluilla. Veipä tuo sitten kahvipöydässä minulta Marie-keksinkin, enkä tajunnut, kuin vasta kun tyttö oli sen jo syönyt.



Heh, muistelin aikaa esikoisen kanssa, ja silloin tuollainen keksin-varastaminen olisi saanut mut hermoromahduksen partaalle! Mitä jos tyttö kuolee sokeriin ja suolaan? Mitä jos se vaikuttaa sen kehitykseen? Mitä jos, mitä jos.... Oli sitä kyllä ihan yksi hermokimppu esikoisen kohdalla, mutta onneksi ei enää!!!!!!



Tänään on illalla taas 8-1 karaoke, samoin huomenna! Täytyykin käydä nyt pikaiseen syömässä, jotta jaksaa sitten lauleskella :)



heather

Miimi, löysin sen kirjoituksen johon viimeksi viittasin:

http://www.terveysportti.fi/kotisivut/docs/f29286/j.uotila.htm

Ikävä kyllä siinä ei mitenkään oteta kantaa siihen, milloin uutta raskautta voi yrittää, mutta muuten minusta mielenkiintoinen kirjoitus. Vaikka kohdunseinämän paksuutta ei voi mitata, niin arven voi, ja sekin jo kertoo paljon. Ja tämän mukaan sektioäitien odotusta pitäisi seurata hyvin ja mm. tutkia synnytystapa tarkasti. Varmasti näin tehdäänkin ja ellei, nyrkkiä pöytään :)! Niin, ja tuskin Onnikaan paria sekuntia pidempään seisoi. Harmi kun en itse ollut näkemässä :(.



Kiva oli kuulla Loruttaresta ja Heatherista myös! Kiva että Heatherin reissu sujui hyvin, eiköhän Loruttaren myös! Me emme ole vielä jättäneet Onnia yön yli hoitoon (no, ikääkin vasta 8 kk). Meillä kyllä ei olekaan muita hoitajia vanhempien lisäksi, kun minun äitini on kuollut ja miehen vanhemmat asuvat Tallinnassa. Anoppini tosin on käynyt nyt viime aikoina muutaman kerran Suomessa, ja hänet Onni taitaa jo tuntea sen verran hyvin, että ehkä uskaltaisi, jos tarvetta tulisi.



Ohhei, nyt jatkamaan viimeisiä tarkistuksia - edelleen... viikon verran olen jo takkuillut gradun lopettamisen kanssa. Olen niin väsynyt, etten saa tehtyä kuin hyvin pienissä pätkissä enkä joka päivä ollenkaan. Välillä mietin, voiko väsymykseen ihan oikeasti kuolla?

Kiitos Tassut! Lukaisin linkin nopeasti läpi, perehdyn kohta siihen vielä paremmin. :) Sinä olet kyllä niin ihana ihminen, kun täällä aina kaikkia kannustat ja kehut, ihana ihana ihana!! <3 Tiedätkös, itse olen vähän jo sitä mieltä, että ei tähän väsymykseen kuolla voi, mutta heikoksi se kyllä ainakin mut vetää. Olen nyt ollut enemmän tai vähemmän flunssainen ainakin pari kuukautta, eikä tämä tunnu tästä miksikään menevän :( Uskon että jos edes pari yötä saisin kunnolla levättyä, niin paranisin, mutta Lenni taitaa olla asiasta vähän eri mieltä.. Voimia vielä gradun loppurutistukseen!!



Loruttaren Emppunen onkin oppinut vaikka mitä uutta, hienoa! :) Onnittelut myös puhtaista papruista, tuntuu varmasti ihanalle!! Me ei olla vielä Lenniä yökyläilemään päästetty isovanhemmilleen, eikä varmaan voidakaan, ennen kuin päästään yötissittelyistä eroon..



Kiva että Heatherin reissu sujui hyvin ja kiitokset myös sinulle vastauksista sektioasiaan. Onnea myös kolmannen yritykseen! :) Minä taidankin olla itse vähän hermokimppu tuon poikasen suhteen, ihanaa että tästä hermoilusta voi siis päästä eroon! :) Syömisistä ja tuommoisista en niinkään hätäile, mutta motorisesta kehityksestä sitten senkin edestä.. Äh!



Nyt kun sektioasia on selvitetty, niin mulla olisi taas kysymys teille rakkaat kanssasiskot :) Käytättekö vauvallanne ensiaskel-kenkiä? Meillä on kahdetkin pienet lahjakengät, mutta tosi vähän niitä on tullut käytettyä. Pitäisiköhän ne siis ottaa käyttöön oikein kunnolla nyt, kun poikaa tulee taluteltua ympäri kotia monta monta kertaa päivässä?



Hauskaa viikonloppua kaikille!!

Eipä tässä ihmeempiä kuulu. Ulos ajattelin kohta lähteä nauttimaan auringosta (ja tuulesta :/), mitähän sitä Onnille päälle laittaisi (meinasin ottaa pojan mukaan niin saa isi hetken omaa aikaa, on katsonut lasta koko päivän kun olen värkännyt gradua).



Huh, kiitoksia vaan Miimille kauniista sanoista :), minä nyt vaan olen kova kirjoittelemaan, eipä siinä sen ihmeellisempää :). On vähän sellainen henkireikä tämä verkko, kun suurin osa lapsellisista kavereista on muuttanut perheasuntojen perässä jonnekin huitsin kuuseen. Ja nyt olen tämän gradunkin takia lähes muumioitunut tänne asuntoon, en ole liikkunut kuukausiin melkein missään.



Palataan taas!

piti vielä ensiaskelkengistä mainita, mutta käsi oli taas ajatusta nopeampi. Me emme vielä ole hankkineet, varmaan sitten kun kävelee jo enemmän. Kuulostaa siltä Miimi, että teillä totuttelu on jo ihan tarpeellista! Käsittääkseni (korjatkaa jos olen väärässä) ensiaskelkenkiä ei ole mitenkään pakko hankkia, ellei ole varvastusta. Sisällä voi vallan hyvin kävellä ilmankin, toki sitten kun ulkonakin kävelee (ilman tukea siis), tarvitaan popot :). Mutta ei siitä kenkiin totuttelusta varmasti mitään haittaakaan ole, päinvastoin.