~~o0o~~SUNNUTAIN HELMINAUHA~~o0o~~

Lukihäiriö iski heti otsikkoon! ...noloo..



Eilen istuttiin yhteen asti kavereilla ja mua supisti säännöölisen epäsäännöllisesti parin tunnin ajan, mutta tosi laimeita suppareita.

Mietin, että voimistuskohan ne jos lähtis ravaan jotain rappuja ym.

mutta mies otti jonkun verran olutta, joten parempi ettei ne voimistunutkaan siitä yhtään!!



mammutti ja vilppu rv 39+2 (nää viikot alkaa näyttää aika lupaavilta!)

Minäkin täällä kävin jo aamusella toteamassa, että eipä meille ole pinoa, mutta koska ei mulla mitään asiaa ollutkaan (vaikka ei kyllä vieläkään ole), niin en jaksanut aloitustakaan tehdä. Ihan hillitön v*tut*s on taas päällä! Mikään ei tunnu olevan hyvin (vaikka ei mikään nyt _niin_ huonostikaan ole..), kaikki vaan ottaa päähän. Eniten taas tuo ukko! Siis sitä ei kotona viikonloppuna näy - tai joo, onhan se " kotona" , tai pihapiirissä ainakin, jos ei omalla, niin naapurin puolella, mut mulle on ihan se ja sama onko se aamusta iltamyöhään ´jossain täällä ympäristössä` vai olisko jossain 100km:n päässä - yhtä suuri ilo siitä mulle on. Taas sain imuroida koko talonkin, mies pikkuhiljaa heräili, söi aamupalan, luki lehden ja taas mentiin. Kai se sisälle ilmaantuu sit ku muksut oon saanut nukkuun illalla. Niin, no välillä voi pyörähtää ihmettelemään, et enkö oo hänelle ruokaa laittanu(!). Aloin just tosissani miettiä, et miks haluisin sitä edes mukaan synnärille. Yksin minä kotonakin selviän päivät pitkät, miks en synnytystäkin hoitelis ihan yksikseni. Huoh, tästä aiheesta vois kirjoittaa vaikka kuinka pitkät romaanit, mut säästän teidät nyt kuitenkin siltä..



Parempaa sunnuntaita teille muille!



Minni & [color=teal]Mulperi [/color]38+6

Mullakaan ei mitään asiaa ole, mutta ajattelin pinon pykätä pystyyn kuitenkin.



Minni: Voimia sulle sen miehen kanssa! Nuo kakslahkeiset osaa olla välillä tosi raivostuttavia!!...mutta kuitenkaan ei pois antais!!

Ja kovasti onnea uusille vauvautuneille =)

Mukavia uutisia tulee päivittäin.



Onko HEINÄ ja HENNA päässeet jo matkaan. Ainakin kovasti toivon niin.

Hyvältä näyttää kun eivät ole täällä käyneet.



Oon yrittänyt kovasti ohittaa ton synnytyksen alkamiskeskustelun. Ottaa vieläkin päähän. En itsekkään ymmärrä kun aletaan jo 37 viikolla puhumaan, että toivottavasti syntyy tänään mutta lasketunajan jälkeen on jo aivan eri juttu. Eikö se ole luvallista toivoa vauvan tulevan silloin. VARSINKIN jos on ollut jo päiviä kovia kipuja ja olo on hankala.

Ja ihan varmasti jokainen meistä arvostaa tervettä vauvaa yli kaiken.

En voi uskoa, että kukaan toivoisi lapsen syntyvän VASTA LA jälkeen.

Ja itse ottaisin paljon mielummin yhden käynnistyksen jälkeen sponttanin synnytyksen ja siksi tässä ollaan jo hieman kärsimättömiä. Jokainen päivä lisää on lähempänä uutta käynnistystä =/



Mutta se siitä, jokainen olkoon mitä mieltä tahtoo.



MINNI, ne on ne miehet =)



MyQ 40+4

Tervehdys kuin tuulahdus!



Mää just eilen siipalleni sanoin, että mun ois varmaan aiheellista orientoitua siihenkin, että tämä menee yli... Nyt on kasassa 38+3 ja olo on niin maan perusteellisen ankka. Edelliset 2 ovat tulleet muutamaa pvää etuajassa ja just laskettuna päivänä (esikoinen meni 3 vkoa yli...) ja nyt heräsin siihen, että en ole edes ajatellut mahdollisuutta, että tämä vauva voisi syntyä vasta reilusti maaliskuun puolella... Toivottavasti ei kuitenkaan.

:) ONNANNAA



ps. Ihana ilma. Aurinko paistaa ja pikkupakkanen, siippa lähti juuri katsomaan, mitä veneelle kuuluu talviteloilla. Sitten luvassa kai mäenlaskua tms. ulkoilua. Minä katon päältä koiran kanssa ja mies hyppyyttää lapsia.

Taas yksi hyvinnukuttu yö takana. Ei tässä voi, kun ottaa rennosti ja lepäillä nyt, kun vielä voi. Vointi on erinomainen ja vauvalla masussa kaikki hyvin, joten olkoon siellä ihan rauhassa, kun ei kerran halua uloskaan näköjään tulla. :)



Minni: Miehet osaa joskus olla varsinaisia aivokääpiöitä, mutta silloin, kun oikein harmittaa, kannattaa ehkä ajatella, että mitä jos jotain ikävää sattuisikin ja mies ei enää olisikaan siinä. Kyllä se oma rakas on kuitenkin se elämän tärkein ihminen ainakin minulle. " Rakasta minua silloinkin, kun kaikkein vähiten sen ansaitsen." Olen itse menettänyt isäni jo pian 6 vuotta sitten ja edelleen tekee kipeää. Ikävä on niin kova!



MyQ: Kyllä se hermoilu ja kyllästyminen on lasketun ajan ylittäneille mielestäni ihan sallittua ja täysin ymmärrettävää. Ei kukaan varmasti halua, että menisi yli, ainakaan paljoa. Minä en vaan myöskään sitä ymmärrä, jos aletaan jo monta viikkoa ennen laskettua tuskailemaan ja tekemällä tekemään niitä oireita. Mutta nythän meillä helmiksillä on kaikilla helmenkantajilla alkaa olemaan jo laskettu aika niin lähellä tai mennyt jo, että synnytys on varmasti kaikkien mielessä päälimmäisenä.



Meillä on nyt sitten ensi viikon perjantaina sama ongelma kuin muilla ollut aiemmin täällä. Eli lauantaina on laskettu ja miehellä on koko päivän kestävä duunireissu Lappeenrantaan perjantaina. Yhteiskuljetuksella vielä menevät. Mies juuri eilen pohti, että lähteäkö vai ei. Itse olen tällä hetkellä vähän sitä mieltä, että menisi vaan, kun ei minulla ole MITÄÄN synnytykseen viittaavia oireitakaan, mutta voihan se synnytys toki yhtäkkiäkin alkaa. Sen kun tietäisi. Noh, onhan tässä viikko aikaa vielä miettiä ja odotella.



Tulipas pitkä sepustus. Mukavaa päivää kaikille ja nyt näyttäisi tosiaan siltä, että kestokärsijät Heinä ja Henna ovat viimein päässeet synnyttämään! Todella hieno homma! Suppareita myös muille kotona kärvistelijöille! Koitan kehittää täksi päiväksi jotain tekemistä tännekin. Ei oikein jaksa keskittyä enää mihinkään.



Jolanda + Koukkis rv 39+1 (" viimeistä" viikkoa viedään, hih :))

tuskastelen täällä olani. La olis keskiviikkona ja mikään ei tunnu miltään! Joulukuun alusta piti ottaa vähän rennommin kun kohdunsuu on sentin auki ja kanava olematon...mutta nyt kun sais alkaa tapahtumaan niin EI!

Edelliset viisi on syntyneet viikoilla 40+3 ,40+1 ,39 ,39 ja 38+2; jotenkin olin orientoitunut että tämä pienokainen olis syntyny viim.38 viikolla , mutta sehän ei tietenkään ole minun päätettävissäni...



Kateellisena;) eilenkin lueskelin muitten lapsivesi ja lima juttuja, on edes lupaus jostain alkavasta;)



Minäkin vaan mietin noita limatulppia-viisi lasta jo ennestää ja ikinä en ole limatulppaa vielä nähnyt!



Toivottavasti synnytetään kaikki ens yönä;)

Hups, tulipahan tekstiin vähän toistoa, mutta ymmärtänette mitä tarkoitin. :)

Sitä piti kysymäni, että tietääkö kukaan onko takana oleva kohdunsuu altistava tekijä käynnistykseen joutumiselle??? Joku täällä aiemmin mielestäni jotain siihen suuntaan jutteli. En tiedä onko kohtuni kallistunut mihinkään suuntaan, mutta ainakin kohdunnipukka on aina ollut tosi takana ja nytkään ei tunnu ollenkaan itse kokeillessa, vaikka vauvan pää jo siinä alhaalla tuntuukin. Eli vauvan pää ei pääse kai painamaan sitä kohdunsuuta, ainakaan kunnolla, vaan painaa ikäänkuin ohi. Mietin vaan tässä, että onkohan nyt sitten todennäköisempää joutua odottelemaan ihan sinne käynnistykseen asti, jos vauvan pään aiheuttama paine ei saa alapäässä mitään aikaan. Jokaisessa tarkastuksessa kohdunsuu on ollut kiinteä ja 3 cm pitkä. Onkos kellään kokemusta asiasta?

Vaan ei taida pikku mönkijä tuolla masussa olla tietävinään ;) no, oonkin sopinut iltapäiväksi menoa, joten ei vielä kiirettä. Miehellä alkaa tänään kolmen päivän vapaat ja hän kyllä toivoi että syntyis nyt, niin vois aloittaa isyysloman vasta torstaina. Mutta siis, olo on mainio eikä supistuksen supistusta koko päivänä, joten mikäs hoppu tässä valmiissa maailmassa.



Henniina kyseli eilisessä pinossa mahd. lapsiveden tihkumisesta. Mä itse kyllä soittaisin synnytysvastaanotolle ennen tiistain neuvolaa, koska saattavat haluta sut näytille. Jos se on lapsivettä, todennäköisesti alkavat miettimään käynnistystä. Näin ainakin Taysissa. Mulla viimeksi nimittäin olo hyvä, kohdun suu kiinni ja kohdunkaulaa 3cm, mutta kun lapsivettä tihkui, käynnistettiin vauvan kasvaneen infektioriskin takia. Mut soita sairaalaan, ni ne osaa kysellä sulta tarkemmin ja neuvoo sitten etiäpäin.



Jolanda kyseli kohdunsuun asennosta. En tiedä asiasta enempää, mutta alkaa kuulostaa siltä, ettei vaan olis mulla vähän sama tilanne. Viimeksi lääkärissä (rv38+) kohdunkaulaa kuulemma enemmän kuin monella ensisynnyttäjällä ja kohdun suu napakka, vaikka vauva on roikkunut tosi alhaalla jo hyvän aikaa. Mutta siis toivottavasti nyt, niin sinulla kuin minullakin, alkaisi kypsyttää paikkoja itsestään. Se käynnistely kun ei välttämättä ole herkkua. Mutta toisaalta mulla tosi hyvät kokemukset viime kerrasta, vaikka käynnistelyn takia vähän tiukka tekikin...



MyQ:lle ja muille; tuskailu viimeisillä viikoilla ja malttamaton mieli kuuluvat varmasti itse kullakin asiaan. Se kuinka paljon se juuri kirjoitushetkellä kiukuttaa, varmasti vaihtelee ja tiedän itsestäni, että vielä pari viikkoa sitten olin hermo kireällä kaikesta, koska oma olo oli kurja. Musta on vaan hyvä juttu, että meilipiteet ja tunnelmat vähän eroavat toisistaan. Löytyy varmasti vertaistukea meille kaikille ja sehän tässä listailussa sitä parasta herkkua on ;)



Mustahan alkaa kehittymään oikea lista-aktiivi ;) mukavaa, että otitte mut pitkän hiljaiselon jälkeen vielä kyytiin!



Leppoisaa sunnuntaita!



e75 rv tasan 40!



muakin muuten kiinnostaa se, mitä eri päivinä syntyneistä sanotaan. Toi meidän ihana maanantaikappele tuola nukkaa rattaissa pihalla ;)

täällä vieläkin ollaan... mieskin muistuttelee silloin tällöin, että tee nyt jotain, että päästäis synnyttämään...ollaan molemmat niin odotettu tätä ensimmäistä, mutta eipä taida olla kauheasti minun tekemisistäni kiinni koska pikkkuinen suostuu ulos tulemaan...liikkeet onneksi olleet hyviä niin sen puolen on taas mieli parempi...



HENNIINA: on helpotus kun joku ajattelee samalla tavalla ja murehtii myös liikkeitä ja lapsiveden määrää...sinun huolesi kuitenkin ymmärrettävää, kun olette olleet liikkeitten takia jo tarkkailtavana...meillä ei ole mitään murheita ollut koko raskauden aikana, mutta murehdituttaa silti...toivottavasti teillä alkaisi pian tapahtumaan niin pääsisi murehtimasta näitä asioita ja toivottavasti uusia murheita ei ilmestykkään...



Oma napaa: eli eilen oli koko päivän sellaista ihme nipistelyä aina silloin tällöin...voiko se olla supistelua, joku ketä niitä on kokenut niin kertoisitko mielipiteesi? eli vatsa kovettui kyllä keskiosista, mutta ihan alhaalta ja sivulta kyljistä jäi pehmeämmäksi...tunne oli kuin olisi ihan hirveästi ilmaa mahassa, eikä se pääsisi ulos...ilmaa ei kuitenkaan ollut, sama tunne vain...välillä vähän kipeämpiäkin tuli ja välillä sattui tuolta ihan alhaalta, vähän niinkuin kunnon kuukautisjomotusta...no jospa se kuitenkin jostain edistymisestä kertoisi, hope so!



jotenkin on niin vetämätön olo, vaikka saikin nukkua pitkään ja suht hyvät unet...tarvitsisi kuitenkin imuroida ja pestä pyykkiä...varmaan tarvitsisi lähteä ensiksi ulos reippailemaan niin jos sitten piristyisi...



toivottavsti heinä ja oliko se nyt henna (toivottavasti meni oikein) ovat jo oman nyyttinsä saaneet, kun ei ole kuulunut! toivottavasti ilouutisia tulisi myös muilta ihan lähipäivinä! nyt jotain touhuilemaan...



pajuska& aarre 40+3, moni menee aika samoissa päivissä...ketä kerkeää ekaksi :0)

En mä mihinkään ole mennyt!!! Supisti hirveesti illalla ja tänä aamuna heräsin ja tsadaa, ei mitään. Ei yhtään supistusta. Oli kiire aamu kun lapsilla oli luistelukoulu jäähallilla ja lisäksi suututti niin paljon tää lähtemättömyys etten ees tänne viitsinyt tulla kirjottamaan. Nyt taas hyväksyn asian kun sain juoruta Ystävän kanssa jäähallin katsomossa ja hän lupas lähteä huomenna aamukahville lasten kerhon aikaan.



Toivottavasti HENNAlla on käynyt parempi säkä ja on jo hommissa.



Kävelin tunnin lenkin täyttä vauhtia noituen alapääkipuja joka askeleella ja nyt kun tähän istahdin, on tullut taas parit supistukset. Mut ei ne merkitse MITÄÄN. Tää kestosynnytys vaan jatkuu. Huomenna ollaan jo 42. viikolla ja on lääkäri, joten ainakin saa kuulla oisko jo huimat kolme senttiä saavutettu. Tätä menoa jos aukeaa, menee ainakin 50. viikolle ennenku luonnostaan aukeis!!! Ja saa synnärillä tehtyä enkat kun lapsi on niin iso. Ei, mutta yliaikaiskontrollista perjantaina mua ei kyllä lähetetä mihinkään kotiin ilman vauvaa.



JOLANDA: mulla on just tolleen tosi taaksepäin kääntynyt kohdun asento ja tää on kolmas yliaikaisuus. joka kerta kun joku tutkii, sanoo ensin että vaikea ylettyä kun on niin takana vaikka nytkin on jo kanava hävinnyt ihan viimeistä puolen sentin reunaa lukuunottamatta. 36 viikolla kanavaa oli ultran mukaan 4,5 senttiä!!!



Että ei muu auta kun jatkaa tätä touhua. Lasken jo päiviä käynnistykseen ja samalla toivon ettei menisi sinne asti, vaan pääsis luonnostaan hommiin mahdollisimman pian. KIITOS kaikille tsemppauksesta!



Heinä 40+6

Alkaa ketutus laantua. Edesauttoi varmasti se, että muksutkin pääs pois jaloista - isovanhempien kanssa metsään grillaamaan makkaraa. Minä saan siis olla ihan " rauhassa" yksin kotona (siivota, hoitaa astiat ja pyykit jne..).



Noista eri viikonpäivien muksuista muistelin lukeneeni (ja kuullut olen monet eri versiot), ja löysin yhdestä lasten " Pikkuväen satuja ja loruja" -kirjasta tällaisen version:

[color=blue]MAANANTAIN lapsi on kaunis kasvoiltaan,

TIISTAIN lapsi taas siro vartaloltaan.

KESKIVIIKON lapsella on surujen taakka,

TORSTAIN lapsi kulkee kauaksi saakka.

PERJANTAIN lapsi tahto lahjoittaa,

LAUANTAIN lapsen on pakko ahertaa.

Mutta lapsi, joka syntyi SUNNUNTAINA

on kiltti ja iloinen, valoisa aina. [/color]



Eli tänään olis aika hyvä viikonpäivä syntyä.. =)

Hei kaikille helmeilijöille tasapuolisesti!



Olen neljättä vauvaa odottava äiti, jonka hermo alkaa olla jo melko piukeana tästä yliaikaisuudesta. 3 ensimmäistä raskautta on kaikki käynnistetty viikolla 39 ja risat, koska on ollut myrkytysoireita ja epäilyjä isoista vauvoista. No, esikoinen oli 4070g ja 2 muuta jäivät hitusen alle tuon. Nyt sitten pelottaa, että minkälainen mammutti tästä pikkunelosesta mahtaa tulla :( Suppareita tulee hiljaksiin, vaan ei näytä tapahtuvan mitään. Olen yrittänyt sitä ns. 4 s-kirjaimen ohjelmaakin (sauna, seksi, siideri, siivous), vaan en saanut kuin selkäni niin kipeäksi, että ei istuminenkaan luonnistu kunnolla..



Yliaikaiskontrolli on ensi perjantaina. On jotenkin niin epätoivoinen olo, että näinköhän tämäkään itsekseen syntyy, kun 3 ensimmäistä oli kaikkea muuta kuin luomusynnytystä.. Vaan ei auta kuin yrittää jaksaa, vaikka pinna piukeana onkin! Naapuri tuossa lohduttavasti yritti sanoa, ettei niistä yksikään ole kohtuun jäänyt.. Juuri tuo lause on se, jota jokainen äiti toivoo kuulevansa viimeisillään, eikö??



Kaikesta valituksesta huolimatta, mukavaa sunnuntaita muille helmeilijöille!



Terveisin,

Nirppu ja Touho 41+0 (LA oli siis 4.2.)

En oo tänne jaksanut kirjoitella, mutta lukenut olen juttujanne ahkeraan.

Nyt oli pakko kirjoittaa, kun tuo Nirppu niin läheltä kolhasi :)



Mulla siis kans neljäs raskaus päällä, laskettuaika oli 3.2., eli viikkoja nyt 41+1...

Aiemmat syntyneet spontaanisti viikoilla 40+3, 40+5 ja 40+3.

Kävin KAKSI viikkoa sitten äippäpolilla kun pelkäsin lapsivettä tulevan. Ei ollut vettä, mutta ottivat päiväksi käyrille kun näytti paikat olevat sen verran kypsät että synnytys saattaisi lähteä käyntiin pelkän sisätutkimuksen voimin. Paikat oli siis 2cm auki, venyttäen 3-4cm.. Ja totaali kypsät, kalvorakko pullotti jne... Synnytys ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin ja päästivät takas kotiin. Tuon sisätutkimuksen johdosta vuosin verilimaa viikon verran ja sitten loppui. Nyt on tullut vaan kellertävää sitkeää limaa ja sitä tulee ja tulee ja tulee..

Tarjosivat tuolloin mulle käynnistystä laskettunapäivänä, koska edellinen synnytys oli niin nopea (alle 4h) ja matkaa synnärille on 30min ajomatka ja lisäksi on noiden muiden lasten hoitoonsaanti yms. En ottanut käynnistystä vastaan (TYHMÄ MINÄ!), kun ajattelin että syntyy aiemmin tai vain pari päivää la:n jälkeen... Tiedoissani lukeekin nyt, että tulee sairaalaan heti ensimmäisistä synnytystuntemuksista ja jos supistukset heti napakoita ja tiheään, tulee ambulanssilla.

Tässä sitä nyt kärvistellään, limojen lisäksi alavatsaa ja selkää polttelee mukavasti päivittäin. Supistuksia tulee päivittäin, mutta ei kivuliaita. Öisin herään tunnin välein vessaan joko pissalle tai pyyhkimään limoja. Ässät on kokeiltu ja ei mitään hyötyä. Kaiken lisäksi nyt viikonloppuna lisäkärsimyksiksi tuli nuo ihanat liitoskivut. Lapsetkin katsoo kieroon kun vaakun ankkana täällä..

Hirveä stressi päällä ja mieskin joutui jo ottamaan palkatonta lomaa töistä, kun en uskalla olla lasten (2v, 3v ja 10v) kanssa yksin kotona (kaikki lapsenvahtiehdokkaat asuu tunnin ajomatkan päässä ja samoin on miehen työmatka tunnin verran).

Ainut lohtu on, että sain ensimmäisen yliaikakontrollin jo huomiseksi! Toivotaan että tuolla reissulla sörkkivät sen verran että ulos tulen vauva kainalossa!



Olipas helpottavaa hieman purkautua :)



Kirppana rv 41+1

e75: Toivotaan tosiaan, että käynnistyisi mielläkin synnytykset ihan itsestään, vaikka kohdunsuu taitaa hiukan takana ollakin.



Heinä: Kiitos myös kommentoinnista. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, että onko sillä kohdunsuun kohdalla jotain merkitystä noihin sinun pitkittyneisiin raskauksiin vai ei. Sinun kohdallasi kyllä näyttäisi, että voi hyvin ollakin.



Nirppu ja Kirppana: Tsemppiä tuhannesti kärvistelyyn!!!



Minni: Kiitos viikonpäivälorusta!



Jolanda



Ps. Päivittelin taas kuvia kotisivuilleni eli käykää kurkkaamassa, mikäli kiinnostaa. :) http://www.edu.stadia.fi/~0502947/

En ole aikoihin ehtinyt mukaan keskustelemaan, lukemaan sentään olen muiden viestejä joskus päässyt. Olo alkaa olla aikaslailla tukeva, oman laskuopin mukaan nyt mennään ajanlaskulla 37+6. Maha on suuntautunut tukevasti eteenpäin, pikkuveijari liikkuu kovasti ja pikkuisen kivuliaita supistuksia on pari-kolme kertaa päivässä. Ihan ok kai...

Ainoa ongelma on siinä, että pikkuinen ei suostu kääntymään oikeaan asentoon, vaan pysyy tiiviisti viistossa poikkitilassa. Huomenna on ultra ja ilmeisesti ensimmäinen kääntöyritys, jos ei istukan paikka pistä vastaan. Onko kenelläkään kokemusta moisesta? Vähän tietysti jännittää, vaikka kaikki muuten tuntuu hyvin olevankin...

Kaikille oikein hyvää alkavaa viikkoa, tsemppiä kärvistelyihin ja kärsivällisyyttä - kaikki hyvä tapahtuu ajallaan. :)



Mallu + asukki (37+6)

Mahtuisiko yksi helmimasu vielä mukaan??

Lisää ihmeessä tietosi myös helmikuisten listaan..

jep jep..olen kyllä täältä taustalta lukenu teijän kommentteja ja päätin ottaa itteeni niskasta ja kirjottaa ihan...eli meillä täällä menossa rv 38+3 pikkuhiljaa rupee jännittää...