Mua säälittää isokokoisten vauvojen äidit. Vastasyntyneen kuuluu painaa alle 4 kiloa.

miksiköhän se on olevinaan iso meriitti äidille jos vauva syntyessään on isokokoinen? Nimittäin olen huomannut, että vauvan isokokoisuudella ylpeillään! Alle nelikiloinen ei olekaan mitään ihmeellistä.



Jossakin vaiheessa asia sitten yllättäen kääntyy, kun eihän kukaan halua että se oma prinsessa on se tarharyhmän/luokan tonnikeiju..

Mitä suurempi vauva sitä suuremmat tuskat! Niinhän se ajatellaan, etkö tätä ole vielä hoksannut? T. pienen 3880 g ja 53 cm pojan äiskä

Sitten isompinakin 4-5 kk iässä pienet ja sirot vauvat on mun mielestä kauniita. En koskaan haluaisi itselleni sellaista ihramakkaraista vauvaa. Sellaista jonka raajat on pullataikinan näköistä ja polvitaipeet täynnä mönjää, jos ei puhdista.



Onhan isokoista vauvaa raskaampi kantaakin. Ja usein e ovat uneliaampiakin. Kyllä mä uskon, että vauva ontarkoitettu pienemmäksi. -ap

ne alle 3 kg pienet vastasyntyneet, jotka on uneliaita ja joita pitää herätellä 3 tunnin välein syömään jotta kasvaisivat, eivät kellastuisi ja sokerit pysyisivät kunnossa.



Mielummin otan siis sen 4kg painavan jötikän joka on hereillä ja jaksaa syödä.

Sydänvikaisen lapsen äitinä olen onnellinen, että lapsi on elossa. Olkoon sitten minkä näköinen tai kokoinen tahansa. Entäpä jos lapsesi loukkaantuisi tai vammautuisi, olisiko hän silloinkin mielestäsi kamala? Itku melkein tulee, kun joku voi oikeasti tällaisia miettiä.

Kaikki on niin suhteellista. Lapseni painoi 4 050 g mutta olikin 56 cm pitkä.

minusta ne pikkurääpäleet ohuine raajoineen näyttää oudoilta. Vauvan kuuluu olla poimuinen ja pulleahko, terveen näköinen lapsi- eikä se tarkoita että olisi ylipainoinen myöhemmin. Monet rintaruokitut ovat hyvinsyöneen näköisiä.

Ja sääli ihan rauhassa ketä haluat. Mäkin säälin sua ja ennenkaikkea sun lastasi.

Vierailija:

Mitä suurempi vauva sitä suuremmat tuskat! Niinhän se ajatellaan, etkö tätä ole vielä hoksannut? T. pienen 3880 g ja 53 cm pojan äiskä

äidit ylpeilee sillä, että ovat muita parempia äitejä ja kantajia. Onhan se tietysti hienoa, että vauvan kasvualusta on niin upea ja otollinen, että sieltä ei voi syntyä kuin tooooosi isoja ja valmiita vauvoja..

molemmat ovat olleet syntymästään lähtien hoikkia joten syntymäpaino ei automaattisesti merkitse että on pulska vauva.

Enemmän suhteuttaisin painoa ja pituutta, meillä kun lapset ovat aina kasvaneet + pituuskäyrillä ja -painokäyrillä. Meillä tämä vähän yli neljä kiloa painanut kulkee pituudessa +4 käyrää, joten onneksi oli painoa jo syntyessään.

Niin, luuletko että voimme määritellä millainen vauvan tulisi olla? Minkä näköinen, kokoinen jne.? Olet saanut ilmeisesti terveitä lapsia kun olet noin kamalan itsekäs. Niin, kai nyt olisit vähintäänkin adoptoinut vauvan eteenpäin jos 4kiloinen jättiläinen olisi rinnallesi nostettu ja tullut sinun haaveitasi sekoittamaan. Onhan se tietty niin noloa ja häpeällistä.



T:äiti jolla 3kk:n ikäiset kaksoset. Toinen söpösti pyöreä ja toinen hoikkarakenteine = Yhtä ihania, täydellisiä ja rakastettavia!

kanssa kamala olo miten joku voi ajatella noin kuin ap, että oman lapsen ulkonäkö on noin tärkeää!!! entä terveys!!

oli puolivuotiaana juuri tuollainen lihava ihramakkaravauva, ja painoi yli 10 kg. Ei nyt ehkä maailman kaunein lapsi ainakaan kaikkien mielestä, mutta ihana ja tyytyväinen.



Nyt ikää on nippa nappa 6 v, pituutta 114cm ja painoa 19kg - ei todellakaan mikään iso ja lihava poika vaan rakenteeltaan ennemminkin siro ja pitkäjäseninen.

hyva ap;



Minua tosiaan kannattaa saalia kovasti. Minulla on kaksi lasta ja molemmat painoivat siis todellakin yli 4kg ja ovat olleet muutenkin tosi isokokoisia vauvoja.



Onpa mukavaa ja todella helpottavaa tietaa etta joku jaksaa saalia minua taman kurjuuden takia ;-)..

Ei älkää säälikö!

Mä olen niin onnellinen tästä meidän tytöstä että en oikein usko että apkaan on tosissaan. Joskus kaikki vaan ei mene niin kuin suunnittelee.. esim. lapsen syntymäaika, lapsen syntymistapa, lapsen koko.. jne.. niin selkee provo kuin olla ja voi! :)

Täällä yhdet " pygmivanhemmat" eli 158/165cm, joille syntyi hieman yli 4kg vauva ;o) Eli ei se aina vanhempien pituudestakaan ole kiinni. Eikä muuten ollut tämäkään mikään sokerivauva.

Ap saa riemunsa ja haluamansa huomion siitä kun ihmiset tähän kiihtyneenä vastaavat. Sehän näiden provojen tarkoitus on. Naureskella sille kuinka toiset ärsyyntyy.

Minun yli 4 kilonen jörrikkäni on aina ollut lihaksikas ja jäntevä. Lisäksi hänen luustonsa on leveä/vankka. Edelleenkään (3 vuotiaana) hänellä ei ole koskaan ollut makkaroita. Edelleen mennään plus-käyrillä. Hänellä on todella isot lihakset (esim. reidet ovat todellakin lihaksikkaat) ja hän on koko ajan liikkeessä.



Heti synnyttyään hän kannatteli päätään, motorisesti hän on aina ollut kehityksessä edellä ja muutoin ihan keskivertoa. Niin ja lisäksi hänellä on iso pää (aina ollut plussalla), mutta niin on myös vanhemmillaan (minä en ole koskaan pystynyt käyttämään naisten hattuja, koska ovat " pikkupäisille" ) Edelleenkään en näe missä ongelma? Voi meitä raukkoja, kun emme olekaan standardoituja... :D

kuin hädin tuskin kolmekiloisen joka hukkui 50cm vaatteisiin ja jota sai herätellä syömään ja joka suostui syömään vain pullosta kun ei ollut voimia imeä tissistä ja jonka kanssa sai elää kellon kanssa ensimmäiset 4 viikkoa jne...

Tassa on tosiaan niin iso ja vaikea trauma kyseessa etta perustettaisko ihan oma tukiryhma.

Tata on nyt vahan vaikea tunnustaa etta minulla on kaksi TYTTOA ja molemmat yli 4kg syntyessaan.

Molemmat olleet todella terveita lapsia, eika tosiaan mahakipujen ja muiden vaivojen takia ole meilla juurikaan valvottu. En ole oikein loytanyt aitiseuraa,jonka kanssa keskutella vauvoista, kun tuntuu ettei ole mitaan yhteista.



Nuorin on nyt vasta 6kk joten tarvitsisin akuuttia tukea tahan suureen traumaani.



t;31