Väsynyt äiti tilittää, taas poliisi soitti kotiin - poika pitäis hakea pois

tästä olisi nyt varmasti hyötyä - muuten on edessä vankila tms.



vapaaehtoinen sijoitus ei vie teiltä poikaa kokonaan, vaan se voidaan purkaa ja muutenkin lapsi pääsee vierailemaan kotonaan aika usein



tee palvelus lapsellesi ja toimi pian, muutaman vuoden kuluttua voi olla liian myöhäistä... josku vanhemmuuteen kuluu vaikeidenkin päätösten teko

mutta halusin lähettää halauksen ja voimia teidän perheelle. En usko että lapsen hylkääminen hänen elämäänsä helpottaisi, voisi aiheuttaa lisää harmeja. Oman jaksamisen kannalta ymmärrän kyllä että ajatus houkuttaisi.



Koittakaa jaksaa, toivottavasti saatte riittävästi apua ulkopuolisilta tahoilta.

vammaisohjaajalta (tms) apua. Onhan lapsellasi pitänyt joskus olla kuntoutustöryhmänkokouskin. Onko sellaisia vielä? Siellä aina mietitään mm. tukitoimet joita perhe kaipaa.



Ota itse aktiivisesti yhteyttä opettajaan, koulupsykologiin, kuntanne sosiaalitoimeen ja kerro vaikeuksistanne. ja kysy ehdotuksia miten edetään. Vosin uskoa, että ehkä joku sijoitus perhekotiin vaikka toimisi.

Paljon voimia ja koittakaa saada lapsi pian ulkopuoliseen apuun!

Jos väkivaltaa, alkoholia jne. mukana, olisi ehkä parempi niin!

Nyt vaan sosiaalihuoltoon kyselemään ja kertomaan kaikki asiat heille!

Siellä lapsi viettää 1-2 viikonloppua, mutta huoltajuus pysyy teillä. Nyt vaan palaveriä pitämään koulun, perheneuvolan ja sosiaalitoimen kanssa.



Riittäiskö se teille, että jaksaisitte? Kannattaa ainakin aloittaa kevyemmästä tukimuodosta, eikä heti luopua kokonaan!



Ihan mielenkiinnosta: onko lapsella ollut mitään traumakokemuksia? Vai onko tuo kaikki adhd:n aiheuttamaa?

kakkonen, onko sinulla omakohtaista kokemusta näistä asioista? Jos on, niin aika tuomitseva silti olet.



Itse olen ollut ns. ongelmanuori, ja koko perheemme elämä oli helvettiä niinä vuosina kun olin 12-17v, olin sokea kaikelle, hullu suorastaan. Minulle ei ole koskaan tehty mitään diagnoosia, mutta tunnistan itsessäni monia piirteitä mitä on esim. ADHD-aikuisilla, luulen, että aika monikin tunnistaa näistä itsensä?



Minulla on monta tuttua joista vanhemmat päästivät irti, osalla menee hyvin, osalla ei. Minusta teidän täytyy ajatella omaa jaksamistanne, sanoa suoraan kaikkialle ettette jaksa! Minä toivon, että omat vanhempani olisivat rauhoittaneet sisarusteni elämän ja lähettäneet minut pois, sitä he eivät tehneet ja ihmettelenkin, että miten me olemme kaikki kuitenkin suhteellisen normaaleja, olimme kaukana normista kuitenkin aikoinaan!



Mutta ei ihmisen tarvitse elää aina äärirajoilla, oli kyse mistä tahansa. Onko pojalla henk. koht. " sossua" ? Hänelle voisi soittaa ja sanoa, että piste on nyt tullut tähän hommaan.



JAKSAMISIA, JAKSAMISIA ja JAKSAMISIA!

oikeasti tilanteeseen ei auta tukiperheviikonloput ja yhteydenotto kouluun, jos lapsi on jo 14v ja tausta tuo, oletan, että tukea on saatu...



ja vaikka itse saisitkin voimia jatkaa niin et voi kuitenkaan lukita lasta sisälle, jos tarve vaatii - koulukodissa tämä mahdollisuus on ja luulen, että tilanne on nyt niin pitkällä, että sitä tarvitaan, ainakin vähäksi aikaa.



Voimia ja viisautta oikean päätöksen tekemiseen!

Ap:hän kertoo itse maksavansa laitospaikasta, silloin se on itse hankittu ja maksettu. Miksi maksaisivat itse, jos lapsella olisi toimivat tukisysteemit?

Täällä meidän kunnassa on käsittämättömän nuiva suhtautuminen asiaamme kohtaan. Olemme kyllä palaveeranneet välillä isollakin porukalla ja pohtineet eri vaihtoehtoja ja sosiaalityöntekijä on ollut hommissa mukana. Hänkin on välillä miettinyt jotain sijoitusjuttua, mutta ei oo homma edennyt. Pojan kanssa on oikeasti yritetty vaikka mitä, siis kaikkea mahdollista, jota vaan ollaan voitu.



Joku kysyi, onko pojalla ollut trauma, vai johtuuko ADHD:sta. Pojalla on ilmeisesti jotain häikkää keskushermostotasolla, koska hänen ongelmansa ovat näin laajoja. Hän on myös hiukan kömpelö ja hänen älykkyyosamääränsä on heikkoa keskitasoa. ADHD ei ole hänen suurin ongelmansa, vaan oikeastaan uhmakkuushäiriö ja käytöshäiriö, samoin dysfasia vaikuttaa hänen kommunikointiinsa. Hän ei oikein aina ymmärrä muita eikä hän saa asiaansa ymmärretyksi. Siksi hän varmaan turvautuu v' kivaltaankin nykyään :-(



ap

Soita sossuun, itke, että sulla ei ole voimia hakea poikaa pois. Ja että on löydyttävä ratkaisu.

eiköhän sijoituspaikka ala löytymään

Ei Suomi oikeasti ole mikään lintukoto, jos koskaan on ollutkaan! Lapsilla ja nuorilla on paha olla, eri syistä. Joskus asiat ovat vanhempien vikaa, joskus eivät!!

jo riittävästi. Huostaanottoa määrittelevä lakipykälä täyttyy kohdallanne nyt kun lapsi on vaaraksi omalle hyvinvoinnilleen.



Tukiperhe, perhetyö tms. ei varmaankaan ole kovin tukevaa apua. Lapsenne tarvitsee tulevaisuutta silmälläpitäen nyt tiukat raamit ja rakenteet ympärilleen -sellaiset, joita tarjotaan laitoksissa. Tiesittehän, että velvollisuutenne/oikeutenne vanhempina ei katoa minnekään, mikäli lapsi sijoitetaan lastensuojelulaitokseen. Kasvatustyö tehdään tiukasti yhteistyössä vanhempien kanssa. Nyt pikaisiin toimenpiteisiin, ennenkuin on ihan liian myöhäistä. Onko paikkakunnallanne sosiaalipäivystystä, jonne soittaa heti nyt, ja neuvotella tilanteesta, vaikka kiireellisestä huostaanotosta? Tai sitten heti maanantaina lastensuojelunsossulle juttelemaan.



Tsemppiä teille!!!

Veljeni on ADHD tapaus. Näitä vain ei tiedetty ennen vanhaan. Teki perhe-elämästämme helvetin ryyppäämisellään ja huumeillaan ja raiskaus-ja tappoyrityksillään.



Voimia ap sinulle oikean ratkaisun tekemiseen.

Nyt on otettava järeät keinot käyttöön. Onneksi poikasi on noin nuori ettei ole ehtinyt saada merkintöjä...



Täytyy tietenkin ensisijaisesti ajatella pojan etua.



Onko hänen edunmukaista jos hänet sijoitetaan laitokseen, - luulen että on. Siellä on ammattitaitoista henkilökuntaa.



Oletko hakenut itsellesi apua jostain? Myös sun kannattas mennä puhumaan jollekin ammattilaiselle omasta olostasi.