Lue keskustelun säännöt.
Miksi ette myönnä, että imetys on naiselle nautinto?
27.03.2008 |
Sen takia monet haluaa imettää pitkään yötä päivää lapsentahtisesti ja se on se (ehkä tiedostamaton) syy olla korvikemammojen haukkuma imetysfanaatikko. Edes jossain imetyksen tuki -jengeissä ei paljon puhuta siitä, että äitikin nauttii imetyksestä. Alkuunhan se on hankalaa ja kivulloista, mutta pian imetyksestä tulee suuri nautinto ja naisen kroppa kehittää mielihyvähormoneja ja hoivaamisviettejä lisääviä hormoneja. Imettävä äiti voi tuntea suurta fyysistä ja henkistä nautintoa, mielenrauhaa ja rakkautta lasta kohtaan. Vaikka vauvan imetys ei ole seksuaalista, niin on se kumma, kun naisten mielestä on nautinnollista jos mies hyväilee rintoja, mutta sitten kun tissi on vauvalla, niin tissit ei muka tunne mitään. Samat tissit ne on edelleen.
Kommentit (45)
Näin luoja luonut ihan et hengissä pysyy vauva, Kuten muutkin nisäkkäät. Maaliman luonnollisin asia, miksi muuta vääntää joka asiasta. Myös läheisyys ja kosketus ovat pienen elinehto. Hoivaa tarvii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se nautinto, muttei seksuaalinen.
Vierailija kirjoitti:
minusta olisi tervettä, ettei imetykseen suhtauduttaisi niin häveliäästi ja valheellisesti, vaan että asian eri puolista voitaisiin joskus puhua ilman että äipät hermostuu että nyt joku tuli puhumaan inhottavasta tissistä vaikka kyse on minun ja vauvani ylimaallisesta ihanasta yhteisestä hetkestä. Kyllähän täällä puhutaan imetyksen auvoisuudesta paljonkin, mutta pelkästään siitä, että se on niin hyväksi ja terveellistä lapselle. Ja kyllähän näistä vastauksista huomaa, ettei tähän asiaan kovin luontevasti suhtauduta. ap
Et ota huomioon, että eri ihmiset kokevat imetyksen eri tavalla. Vaikka se on sinusta ylimaallisen ihanaa, ei se tarkoita, että se olisi sitä jonkun toisen naisen mielestä.
Koska se ei sitä ole. Inhosin imettämistä ylikaiken.
Multa varmaan puuttui oksitosiini. En nauttinut minä, eikä vauva. Koliikkivauva ja alkoi huutamaan pää punaisena pian ruokinnan alettua. Se oli kauheaa, oikeasti ja tunsin itseni surkeaksi äidiksi. Vauvan paino alkoi laskea, kun yritin täysimetystä ja jouduin pian antamaan pulloa rintamaidon lisäksi. Oli suuri helpotus, kun siirryttiin pelkkään pullomaitoon ja koliikkikin loppui 3 kk paikkeilla.
Väite, että kaikki äidit nauttivat imettämisestä, on melkoinen yleistys.