Kahden lapsen isän uusi vaimo vastaa hetken kysymyksiin.

Oletko tyytyväinen siihen? Miksi?

Minkä ikäiset lapset?

Olen lapsille isän kodissa asuva toinen aikuinen. En äiti enkä äitihahmo, mutta turvallinen aikuinen, joka on kiinnostunut lasten asioista ja jonka perheeseen lapset kuuluvat.



Mies kantaa päävastuun lapsista heidän ollessaan meillä mutta minä osallistun kyllä kaikkeen omasta halustani.

Kun tapasimme, ero ei ollut vielä voimassa, siihen meni vielä kuukausi.



Lapset nyt 9 ja 13.

Onko lapsia nykyisen miehen kanssa? Kuinka paljon lapsia kuuluu talouteen yhteensä?

Minulla ei ole omia lapsia, yhteistä ollaan yritetty pitkään.

no eipä taida olla, koska haaveili yhteisistä ennen kuin itse olin niihin valmis :)

asiallisissa väleissä. Ei ystäviä mutta eipä vihollisiakaan. Usein halataan, kun tavataan. Muuten ei olla tekemisissä, lasten vaihdoissa vain nähdään joskus.

kukaan ei halaisi naista joka on ryöstänyt lapsiltaan perheen ja isän! hah! Paras valhe aikoihin? Ja saako kysyä, miksi helvetissä halailisitte???

mee juttuines muualle senkin lapseton miehen ryöstäjä!

Minuakin hieman hämäsi että ihan halailee ex-vaimoa mutta jos sellainen tapana.

Minun lapsillani oli ihan hyvä äitipuoli kun olivat 6-13-vuotiaita eli aika vaativia jo.

Tytär ei hirveästi tykännyt mutta käyttäytyi kunnolla. Olen onnellinen ettei mitään traumoja lapsille aiheuttanut, tosin isä kyllä antautui lapsille kun siellä olivat.

Onnea vaan ap, jatka samaa rataa kun/jos omakin lapsi syntyy.

Vierailija:

kukaan ei halaisi naista joka on ryöstänyt lapsiltaan perheen ja isän! hah! Paras valhe aikoihin? Ja saako kysyä, miksi helvetissä halailisitte???

e n o l e a p

Tosiaan ap sanoi, että ero tuli kuukauden kuluttua voimaan heidän tapaamisestansa. Oli ap provo tai ei, sillä ei nyt niin merkitystä ole...

minusta usein tuntui että en ollut osa heitä, minulla ei ollut lapsiin mitään oikeuksia, ja mies oli minulle kiukkuinen jos yhtään kritisoin mitään hänen tai lasten tekemisiä - äitinähän siihen olisi oikeus. Vaimona sitten ei kun olin vain äitipuoli.

Joskus alkuaikoina minulla oli välillä tuollaisia tuntemuksia. Nyttemmin olen löytänyt paikkani ja tilani tässä kuviossa eikä ulkopuolisuuden tunteita enää pahemmin tule. Joskus tietysti satunnaisesti, kun lapset esim. haluavat jutella isänsä kanssa vaikka entisen perheen matkoista (mies ei osallistu aktiivisesti niihin keskusteluihin, ei halua jatkaa niitä).



Minulla on onneksi miehen mielestä täysi oikeus ohjata, ojentaa, kehua, kieltää yms lapsia. Kasvatuspäätökset (isommat linjat kuten esim. ruoan maistamispakko ja viikkorahan suuruus) jätän vapaaehtoisesti vanhempien päätettäväksi.

Heh, vai että ryöstänyt. Lasten äiti löysin uuden ja laittoi eron vireille, tapasin siis miehen vasta myöhemmin. Eipä siis voi ryöstöstä puhua ;) .

Halaaminen nyt vain on tapa tervehtiä. Halaan minä montaa muutakin ihmistä, jota en sen paremmin edes tunne. Samoin miehen ex. Ei siinä sen ihmeempää.

Vierailija:

kukaan ei halaisi naista joka on ryöstänyt lapsiltaan perheen ja isän! hah! Paras valhe aikoihin? Ja saako kysyä, miksi helvetissä halailisitte???

Minulle riittäisi kyllä miehen exän kanssa ihan suullinen tervehdyksin mutta hän tekee aloitteen halaamisesta joten mikäs siinä. Ehkä hän on niin tyytyväinen siihen, miten kohtelen hänen lapsiaan- tai jotain.

jätän kommenttisi omaan arvoonsa.

Ei sitten kellään käynyt edes mielessä että mies ja nainen voivat erota ihan sovussakin? tai että NAINEN voi hakea eroa!!

kiitos. Kauniista sanoistasi.



Halailu on ihan ok vaikka se ei tapahdukaan minun aloitteestani vaan lasten äidin. Hän on minulle kuin kuka tahansa puolituttu.



Kiva kuulla, että omilla lapsillasi on ollut mukava äitipuoli. Hyvää jatkoa sinulle!