ystäväi imoitti kaikkien lastensa kummeille tilinumeron

Tai se on ostettu just ennen synttäreitä?

46

normaalihinnalla ostetustakin. Ja minä ainakaan en edes muista, mitä milloinkin on mahtanut olla Hulluilla päivillä alennuksessa ja ihan vapaasti saa sieltäkin ostettuja lahjoja meidän omille antaa. Yleensä hyvän alennuksen löytäessä saa samalla rahalla kivemman lahjan ja mikä sen mukavampaa.

Vierailija:

Luuletko ettei ne lapset/lasten vanhemmat tunnista niitä Hullujen päivien kakanvärisiä erikoistarjouksia tai Tiimarin varastomyynnin 70 prossaa off -laarin poistokamoja parin vuoden takaa? Onpa tosiaan ajatuksella antamista.

Ainoat alet missä käyn on kirjakauppojen. Eli ainakin meille voi ihan huoletta tuoda jotain alelaarien tavaraa ilman että siitä tietäisin - siksi toisekseen, mitä väliä vaikka lahja olisi maksanut vaan sentin jos se on mieleinen?

varmaan sitten on. Kyllä kaksikin euroa tilille on järkevämpää.

Jos taas se on hyvää, niin sama juttu. Suoraan sanoen minua ei kiinnostaisi, vaikka voisinkin jotenkin tietää, onko poikani lahjaksi saama Marimekon valkosiniraitainen paita valmistettu tänä vai viime vuonna ja onko se ostettu tarjouksesta vai ei. Samoin ei yhtään haittaa, jos joku on esimerkiksi joulun jälkeen tarjouksista ostanut pelin tai legoja hänelle ja antaa ne vasta kesällä syntymäpäivillä.

Jos taas annetaan huonoa kamaa, niin tuhlaustahan se on ihan riippumatta hinnasta, mutta toki siitäkin opetan lapseni kauniisti kiittämään, koska ajatus oli varmaankin kuitenkin hyvä. Ja joskus lapset sitäpaitsi saattavat hyvinkin tykätä siitä huonommastakin kamasta.

Vierailija:

51 ja kolmen vuoden takainen nuhruinen laarinpohja varmaan sitten on. Kyllä kaksikin euroa tilille on järkevämpää.

etkö tiennyt että lapsen vanhemmilla on automaattisesti tilinkäyttöoikeus. Tämä kannattaa muistaa myös erotilanteissa että molemmilla vanhemmilla on lapsen tilin käyttöoikeus, ellei sitä poisteta tai lisätä ehtoa.

että tavara on aina ok, oli se halpaa/kallista, huonoa/hyvää, kunhan on tavara. Ja tavarasta voi opettaa kiittämään kauniisti, mutta rahasta ei mitenkään.

jolla oleviin rahoihin ei lapsen vanhemmat pääse käsiksi, niin tili kannattaa avata kummin nimiin ja siirtää lapselle sitten kun lapsi on täysi-ikäinen?

Vierailija:

51 ja kolmen vuoden takainen nuhruinen laarinpohja

varmaan sitten on. Kyllä kaksikin euroa tilille on järkevämpää.

Ja kolmen vuoden takainen alelaarilöytö voikin olla todella mieluinen (esim. joku kirja jonka painos loppu tai lelu/vaate/tavara jota ei enää valmisteta) ja parempikin kuin joku uusi ja kallis mutta epäsopiva (vääränkokoinen vaate, kirja joka ei kiinnosta, lelu joka ei miellytä).

Kyllä jokainen lapsi on varmasti iloinen kun saa syntymäpäivänään jonkun yllätyslahjan. Jotenkin tosi surkeaa, että viedään kummeilta se antamisen ilo pois, kun eihän se tilille laitto ole sama juttu.. Ei edes lapsesta.



Ja kyllä se vaan on niin, että aika harva lapsi muistaa, että niihin luistimiin on osallistunut kummit, jos lahjan antajana on kuitenkin omat vanhemmat.



Toisaalta ymmärrän sen, jos vanhemmat ei halua liikaa tavaraa kotiinsa. Mutta voihan se lahja sitten olla muutakin kuin se lelu tai raha: sitä aikaa yhdessä oloon: uimaan, retkelle, syömään jne. Tai jos synttärit sattuu kesäksi niin antaa vaikka lahjaksi tivolireissu. Ihan iän mukaan mikä sitten sopii. Vai onko nämäkin jo kummeilta kiellettyjä juttuja?

Periaatepäätökseni on, että kummilapseni saavat vain ja ainoastaan kirjoja lahjaksi. Isot ja pienet. Isot kertovat jo hyvissä ajoin ennen synttäreitään tai joulua minkä ja pienille osaan ja saan itse valita. Mieleisiä ovat olleet. lapsille ainakin. Vanhemmista ei ole väliäkään :-)



Aikaa vietetään mahdollisuuksien mukaan, käydään elokuvissa ja syömässä tai vaan hengaillaan. Näitä reissuja en taas tahdo lahjoina ajatella, yhtä lailla mulla itsellänikin on ollut kivaa.



Ei kun joo, olenhan minä antanut rahaakin, mutta oma-aloitteisesti, ilman pyyntöä tahi peräti vaadetta. Matkakassaan täydennystä ja rippilahjaksi, sen kirjan ohella :-) Myös ylioppilaslahjan aion hoitaa rahalla, todennäköisessti häälahjatkin.



Mutta ihmetyttää kyllä nuo ihmisten asenteet! Itse olen joutunut toppuuttelemaan lasteni kummeja ja isovanhempia, etteivät mitään kallista tai liian hyödyllistä antaisi lahjaksi. Mieluummin mieleinen kympin legolaatikko kuin 50 euron luistimet, esimerkiksi. Minusta urheiluvälineet ja perusvaatteet on sellaisia, että leikki-ikäisillä ja alakoululaisilla ne on vanhempien vastuulla, ei kummien.

teidän sukulaiset ja ystävät oikein on??? Kai nyt yleensä normaali-ihmiseen voi luottaa ilman mitään ihmeellisiä varotoimia??



Minä olen antanut veljenpojalle silloin tällöin rahalahjoja. Nyt täyttää 16 ja on ostamassa rahoilla mopoa.

vaikka antajan yritys ei olisikaan niin onnistunutta.

Mutta luulisi aikuisen ihmisen käsittävän, että pieni lapsi ei erityisesti ilahdu tilille saamastaan rahasta. Jos lapselle haluaa antaa lahjaksi rahaa, se pitää sitten antaa lapselle, joka saa käyttää sen haluamallaan tavalla tai sitten niin, että tilille laitetun rahan lisäksi pieni lapsi saa konkreettisemmankin lahjan, josta se lapsi itse ilahtuu. Ja jos tosiaan itse laitan pienen kummilapseni tilille rahaa, niin oletan, että sitä ei käytetä lapsen elatukseen.

Vierailija:

että tavara on aina ok, oli se halpaa/kallista, huonoa/hyvää, kunhan on tavara. Ja tavarasta voi opettaa kiittämään kauniisti, mutta rahasta ei mitenkään.

miksei pieni lapsi voisi ilahtua rahasta. Itselläni on 3- ja 5-vuotiaat ja ainakin isompi ymmärtää jo tasan tarkkaan säästämisen päälle.



Itse olen säästänyt varmaan jo 3-vuotiaasta ja tehnyt pikkuaskareita kotona ja naapurustossa ja ostellut sitten niillä ansioilla isompia asioita. Samaten minä sain aina kummeiltani rahalahjat. Ne haettiin postista ja yhdessä talletettiin tililleni.

hyödyllistä lahjaa? En tajua järjenjuoksuasi pätkääkään!

sitä voi luottaa sokeasti ihmisten hyväntahtoisuuteen, mutta tässä maailmassa erotaan ja karataan ja perustetaan uusperheitä ja pelataan ja ryypätään ja tehdään ties mitä vaan (myös ne " kunnon" ihmiset...) että ei oo kiva jos kummilapsen rahat menee samassa konkurssissa.

Vierailija:

hyödyllistä lahjaa? En tajua järjenjuoksuasi pätkääkään!

en valitsisi listalta lenkkareita vaan legopaketin.

Ymmärrätkö eron? Lapsi voi ilahtua lenkkareistakin, mutta joka tapauksessa ne olisi hankittava, joten lopun perin se lahja olisikin vanhemmille, joiden ei nyt tarvitse rahaa käyttää kenkiin.

Kummin ihana oikeus on ostaa vähän turhaa, jotain pientä extraa. Sellaista, mikä ei kuulu ihan arkielämään kuten kuuluu sukset, kalsarit ja lenkkarit.

Isommille kummilapsilleni annan heidän muutaman vuoden päästä omassa kodissaan tarvitsemia tavaroita, kuten astioita ja liinavaatteita. Näissä toki tarkasti kuunnellen nuoren omia toiveita ja makua. Annan kuitenkin myös sinänsä turhia, mutta kovasti toivottuja tai ilahduttavia lahjoja, viimeeksi tälle samalle vanhimmalle kummitytölleni, jonka kielimatkaan nyt osallistun, Hilfigerin amulettirannekellon joululahjaksi. Turhuutta, mutta hänelle kovin mieleistä. Mutta en katso kummina asiakseni osallistua kummilasteni elatukseen, se on vanhempien velvollisuus ja uskon, että heidän vanhempansa kokisivat melko loukkaavana, jos siihen edes pyrkisi osallistumaan.

Vierailija:

hyödyllistä lahjaa? En tajua järjenjuoksuasi pätkääkään!

Vierailija:

en valitsisi listalta lenkkareita vaan legopaketin.

Ymmärrätkö eron? Lapsi voi ilahtua lenkkareistakin, mutta joka tapauksessa ne olisi hankittava, joten lopun perin se lahja olisikin vanhemmille, joiden ei nyt tarvitse rahaa käyttää kenkiin.

Kummin ihana oikeus on ostaa vähän turhaa, jotain pientä extraa. Sellaista, mikä ei kuulu ihan arkielämään kuten kuuluu sukset, kalsarit ja lenkkarit.

jos esim. kirppikseltä ei lapsesta löydy kuin rumia ja kamalia lenkkareita. Eli hyödyllinen lahja voi olla lapselle mielusampi kuin ns. turha extra. Tapauskohtaista.