Miks en pääse eroon ihastumisen tunteesta?

Olen ihastunut ihastumisen tunteeseen, kohde vain vaihtuu. Saa minut yhtä vaivautuneeksi kuitenkin joka kerta.

Ihan typerää. Mulla on ihana oma mies eikä aikomustakaan hänestä luopua. Mutta silti en voi olla ajattelematta tätä erästä töissä. Hän taitaa itsekin sen tietää ja pelkään, että kohta huomaavat työpaikalla muutkin. Kuinka tästä pääsee eroon? Työpaikan vaihto ei tule kysymykseen, koska tällä alalla paikkoja ei vain ole täällä päin auki ja sitä paitsi rakastan työtäni.

työkaverin kanssa ja tunne on (valitettavasti) molemminpuolinen. Molemmat perheellisiä eikä pienintäkään halua/aikomusta hajottaa mitään. Kuitenkin jo kohta kymmenen vuoden ajan kuljettu sydämet sykkyrällä saman firman palveluksessa....

Kaukorakkaus on usein juuri sitä "parasta rakkautta", kun mitkään arjen ongelmat eivät sitä voi latistaa ;)

Oman puolison kanssa on sitten se arkielämä, yhteinen menneisyys ja yhteinen tulevaisuus.

Jos minulla on joskus asiat niin hassusti, etten ole kehenkään ihastunut niin keksin sitten mielessäni jonkin mielikuvitusmiehen. En mitenkään voisi elää ilman mielikuvitukseni rinnakkaistodellisuutta, johon voin paeta aina silloin kun tosi elämä tökkii.