Kaksikielinen perhe ja pph. Kieliongelma. Vinkkejä ja mielipiteitä kaivataan!
En tiedä onko tämä ongelma mutta itse koen sen sen niin ja viimeistään koulussa siitä tulee ongelma jos ei mitään tehdä.
Olemme kaksikielinen perhe, jossa isä puhuu suomea ja äiti ruotsia. Poika täyttää 5v kesällä ja ollut samalla ruotsinkielisellä yksityisellä pph:lla 1v 7kk iästä lähtien.
Alussa kun aloitti pph:lla oli kolme ruotsinkielistä lasta josta yksi heistä puolipäivää koulun jälkeen. Yksi kerrallaan lopettivat ja poika oli jonkun aikaa yksin hoidossa. Sitten hoitoon tuli pieni täysin suomenkielinen poika (paljon nuorempi). Tuli siksi koska hänen äitinsä sai yllättäen töitä ja hoitopaikkaa ei muualta saanut. Hän oli jokun aikaa siellä hoidossa ja lopetti kun muuttivat pois ja hänelle syntyi samalla pikkusisko. Tämän jälkeen poika oli taas yksin jonkun aikaa kunnesa sama kaava toistui, eli hoitoon tuli taas täysin suomenkielinen poika (2v nuorempi). Tämä poika ollut nyt muistaakseni 1,5vuotta hoidossa. Hänellekin syntyi sisar ihan vähän aikaa sitten mutta poika jatkaa hoitoa silti.
Ongelma on nyt se, että poika ei puhu enää sanaakaan ruotsia jota puhui niinä aikoina kun oli yksin pph:lla. Eli ilmiselvästi vaikuttaa kielelliseen kehitykseen tuo, että hoidaossa täytin suomenkielinen lapsi.
Olen joskus aikoinaan puhunut pph:n kanssa siitä, että mitä kieltä hän puhuu lapsille. Vastaus oli, että ruotsia (puhuu huonosti suomea). Olen kuitenkin huomannut, että ne harvat kerrat kun haen pojan hoidosta niin hän kyllä puhuu toiselle pojalle suomea ja meidän pojalle ruotsia. Lapset puhuvat keskenään ruotsia. Poika ymmärtää kakkea mitä sanon ja osaa sanoja ruotsiksi mutta ei puhu.
Olen sitä mieltä, että koska hoitopaikka on ruotsinkielinen niin hoitokieli on ruotsi ei suomi. Jos täysin suomenkieliset vanhemmat halauavat lapsena oppivan ruotsia niin alueellamme toimii ainakin yksi kielikylpypäiväkoti. Pph:lla ei ole koulutusta pitää kielikylpyä. Ymmärrän toki sen, että jos paikkaa et muualta saa niin otat sen minkä saat. Itsekin kokenut sen ongelman ja hain suomenkieliselle puolelle mutta saimme onneksi tämän paikan.
Juuri eilen juttelin ystäväni kanssa asiasta joka kielikylpypäiväkodissa töissä ja ihmettelimme mitä tehdä. Mitä mieltä te olette asiasta? Miten ottaa asia puheeksi pph:n kanssa, että puhuisi omaa äidinkieltään jota osaa parhaiten? Mitä itse voin tehdä jotta saisin pojan ruotsinkielen heräämään? Olen yrittänyt kääntää kaiken jonka sanoo esim: " Katso piirsin auton" niin vastaan " Titta du har ritat en bil" . Heittäydynkö " tyhmäksi" ja leikin etten ymmärrä mitä poika sanoo kun puhuu minulle suomea vai mitä pitäisi tehdä? Annan myös pojalle vaihtoehtoja esim jos sanoo, että " pelasin jalkapalloa" niin voin kysyä " spelade du korgboll eller fotboll?" ja odotan, että poika sanoo oikean sanan.
Poika on siis menossa ruotsinkieliseen eskariin ja kouluun joten jos ei kohta saada tuo toinen kieli heräämään niin on ongelmia edessä.
Pyydän anteeksi jos loukkasin jotkakuta tuolla kirjoituksellani. Se ei ollut tarkoitukseni mutta ärsyttää vaan niin vietävästi koko homma kun laittaa ruostsinkieliseen hoitoon ja puhutaan kumminkin suomea.
Kiitän jo näin etukäteen mielipiteistänne ja vinkeistänne ja toivottelen kaikille aurinkoista kevättä!
Kommentit (26)
Kiitos Vind vastauksestasi.
Niin tuo uhohtui alkuperäisestä tekstistä. Kotona puhumme miehen kanssa suomea koska mies ymmärtää heikosti ruotsia eikä puhukaan sitä juuri ollenkaan. Näin ollen kotona kuulee aika paljon suomea.
Puistossa missä ulkoilevat on valtaosa suomenkielisiä mutta kyllä ruostsinkielisiäkin löytyy joukosta. Minun ystäväni ja vanhempani puhuvat pojalle ruotsia koska se on myös heidän äidinkielensä.
Lisää vinkkejä ja mielipiteitä vastaanotetaan!
Päivähoidossa käytettävän kielen suhteen. Eli jos tosiaan kyseessä ruotsinkielinen hoitaja, hänen tulisi käyttää omaa äidinkieltään. Tämä on minusta yksi peruslähtökohta myös kaksikielisissä perheissä - eli kukin käyttää omaa äidinkieltään.
Meillä on myös kaksikielinen perhe, asumme miehen kotimaassa. Eli suomi on tavallaan kakkoskieli, jota tyttö kuulee lähinnä minulta. Meillä on kyllä myös suomenkielisiä tuttavia, käymme suomi-kerhossa, luemme kirjoja, katsomme suomenkielisiä lastenohjelmia jne. Tyttö on nyt 3,5 vuotias. Hän aloitti perhepäivähoitajalla ollessaan 1v4kk ja alussa oli varmaan hankalaa kielen suhteen, koska oli siihen asti ollut kanssani kotona ja puhuin suomea. Isä tosin puhunut siis koko ajan äidinkieltään eli asuinmaamme kieltä. Kaksivuotiaasta on käynyt päiväkodissa ja välillä tuntui, että suomi unohtuu kokonaan. Viime syksystä lähtien on kuitenkin tosi kivasti puhunut minulle suomea - muutos tuli ihan yhtäkkiä. On siis aina ymmärtänyt sitä, mutta välillä ei itse aktiivisesti käyttänyt. Puhui minulle välillä suomea, välillä isänsä kieltä.
Minusta tuo " strategiasi" toistaa lapsen sanoma ruotsiksi kuulostaa ihan hyvältä, olen itse usein toiminut samalla tavalla (siis toistanut suomeksi). Minusta on ollut mahdotonta teeskennellä, etten ymmärtäisi hänen toista kotikieltään - eihän lapsi mitenkään tyhmä ole, puhun sitä kuitenkin muiden kanssa. En itse asiassa olisi hirveän huolissani lapsesi ruotsinkielentaidosta, jos hän kuitenkin on menossa ruotsinkieliseen eskariin ja kouluun. Pikemminkin tuntuisi, että suomenkieli saattaa siinä vaiheessa jäädä vähemmälle huomiolle ja tulisi sitten panostaa myös siihen? Riippuu tietysti vähän siitäkin, missä paikkakunnalla asutte. Näin olen ainakin ajatellut oman lapseni kannalta, eli asuinmaan/tarhan/koulun kielen hän varmasti omaksuu, mutta suomen kielen eteen pitää tehdä töitä. Olen myös saanut sellaisen käsityksen, että näitä yhden kielen " hylkimiskausia" voi tulla, mutta että ne menisi usein kuitenkin ohi, jos kyseistäkin kieltä käytetään kotona järjestelmällisesti (eli toinen vanhempi puhuu sitä koko ajan lapselle). Minusta tärkeintä olisi jatkaa itse ruotsin kielen puhumista lapselle, mutta ottaisin kyllä kielen puheeksi myös hoitajan kanssa. Itsellä tökkii kyllä aika pahasti, jos esim. joku puhuu lapselleni kankeasti suomea, vaikka lapsi ymmärtäisi myös hänen äidinkieltään. Ja se sekoittaa lapsenkin.
Moi,
Tuo hoitopaikan kielikysymys on vähän hankala. Tietenkin, jos olet laittanut lapsesi ruotsinkieliseen hoitopaikkaan, niin olisi hyvä, että lapsi saisi hoitoa ruotsiksi, jos se kerran on ollut erityinen syy tuolle paikalle. En osaa oikein sanoa, mitä sinun pitäisi tehdä. Toisaalta meidän pojan päiväkodissa, jossa kaikki asiat hoidetaan ruotsiksi, isot lapset puhuvat todella usein suomea keskenään. (Kai se on ylipäänsä vähemmistökielen ongelma...?)
Muuten en kyllä usko, etteikö poikasi osaisi ruotsia, hän ei vaan aktiivisesti puhu sitä. Varmasti hän ymmärtää täydellisesti ja osaisi puhuakin, jos vaan haluaisi/ uskaltaisi tms. Oletan, että teillä kotona noudatetaan tätä kaksikielisen perheen " perussääntöä" , että kumpikin vanhemmista puhuu aina lapselle äidinkieltään (keskenään vanhemmat voiva puhua mitä kieltä vaan).
Teillähän varmaan on viisivuotisneuvola tulossa? Se pitäisi periaatteessa hoitaa koulukielellä, ja siellä voisit kysellä näistä kieliasioista lisää.
Meidän päiväkodissa lähes kaikki lapset ovat kaksikielisiä (suomi-ruotsi). Jonkin verran on lapsia, jotka kieltäytyvät puhumasta toista kieltä ja puhuvat esim. suomenkieliselle vanhemmalle vain ruotsia. Kuulemma tämä on aika yleinen " ongelma" kaksikielisillä.
Itse lähtisin siitä, että vastaat lapsellesi systemaattisesti ruotsiksi, niin kuin nyt teet, mutta tyyli " äiti ei ymmärrä, kun puhut suomea, puhu ruotsia" kuulostaa kyllä turhan raa' alta.
Täällä on joitain ohjeita aiheesta:
http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/publikationer/gedittbarnengava2004.pdf
Ai niin, ja koulun alusta vielä: poikasi ei tosiaankaan tule olemaan se ainoa kaksikielinen siellä. Me asumme pk-seudulla, ja tosissaan päiväkodissa taitaa olla tällä hetkellä vain yksi tai kaksi kokonaan ruotsinkielistä perhettä...
Meilläkin on kaksikielinen perhe samalla jaolla kuin teillä: ruotsinkielinen äiti, joka puhuu suomea suomenkielisen miehensä kanssa. Meillä on kaksi lasta n. 3 ja 1½v.
Vanhemman lapsen tunnekielenä on ollut suomi (hän oli mm. vuoden suomenkielisessä tarhassa). Osasi kyllä kaikki termit ruotsiksi kysyttäessä. Puhuin silti sitkeästi ruotsia hänen kanssaan, ja tein kuten sinäkin, eli toistin hänen sanansa ruotsiksi (" aj vill du läsa en bok?" jne).
Vuoden alusta lapset aloittivat ruotsinkielisessä päiväkodissa jotta varsinkin vanhempi lapsemme saisi tukea ruotsin kielen oppimisessa. Suureksi hämmästykseksemme tytöllä meni VIIKKO vaihtaa kielensä ruotsiin ja tänä päivänä suomenkielinen isä opettelee lauseiden toistamista omalla kielellään! Eli päivähoidossa kuullulla kielellä on erittäin suuri merkys.
Uskon ja toivon että pojallanne on vain menossa kausi jolloin suomi on " pinnalla" . Mielestäni sinun kannattaa mainita hoitajalle havainneesi muutoksen pojan kielessä ja toivoa että hän jatkossakin puhuisi pelkkää ruotsia. Tue pojan ruotsin kieltä aktiivisesti lukemalla, laulamalla ja juttelemalla paljon, mutta älä tyrkytä. ;-) En olisi huolissani ruotsinkieliseen eskariin menosta.
PS. Nimimerkki n1979:n antama linkkivinkki on hyvä. Meille esite tipahti postiluukusta esikoisen syntymän jälkeen, ja siitä on ollut paljon hyötyä kummallekin vanhemmalle.
hylkiä toista kotikieltään. Toivottavasti on vain kausi joka menee ohi.
Mutta minusta on kohtuutonta vaatia että sinä määräisit poikasi perhepäivähoitajan puhumaan ruotsia suomenkieliselle hoitolapselle.
Mieti itse jos lapsesi olisi olosuhteiden pakosta joutunut vaikka ranskaa puhuvalle hoitajalle ja tämä ilmoittaisi, että hoidossa puhutaan vain ranskaa ranskankielisten vanhempien vaatimuksesta, vaikka lapsesi ei osaisi sitä sanaakaan. Tuskin kokisit hoitopaikan lapsellesi hyväksi.
Myös muiden kuin sinun lapsesi viihtyvyys täytyy ottaa hoitopaikassa huomioon.
Suomi on kaksikielinen maa, joten käännetäänpä juttu toisinpäin:
Haet lapselle suomenkielisen pph-paikan ja viet lapsen hoitoon tyytyväisenä. Yllättäen toteat hoidon olevankin ruotsiksi...
Tässä tapauksessa lapsi onneksi ymmärtää myös suomea, mutta entä jos lapsi olisi ummikko ja hoito olisikin eri kielellä kuin mitä hakemuksessa ja hoitosopimuksessa lukee...
mutta kun asutaan suomessa niin ei sinulla ole mitään oikeutta vaatia perhepäivähoitajaa puhumaan hoidossa vain ruotsia, hän saa suomessa puhua suomea jos niin haluaa! ja se että vähät välität muista hoitolapsista että heillekin vain ruotsia jotta oma kullannuppusi saa kielikylpyä, viis siitä ettei pieni suomipoika ymmärrä sanaakaan hoitajan puheesta, tulee siinä äkkiä äitiä ikävä lapsella joka joutuu hoitoon missä ei ymmärrä mitään hoitajan puheesta. Anteeksi vain mutta te kaksikieliset olette aina vaatimassa erityiskohtelua itsellenne, joka paikassa pitää osata teitä palvella ruotsiksi vaikka te suomea osaisittekin, ja nyt vielä pitää teidän kullannuput hoitaa ruotsiksi suomenkielisten kustannuksella, miksi ette asu ruotsissa kun se kieli nyt NOIN tärkeä on!
eli äiti/minä suomenkielinen ja isä ruotsinkielinen. Poika täyttää nyt neljä ja aloitti ruotsinkielisessä dagiksessa 1 v 3 kk ikäisenä. Asumme alueella, mistä mieheni kotoisin, ja täällä enemmistö naapureista ja kaikki kaverimme ovat ruotsinkielisiä, eli vain minä puhun lapselle suomea.
Kotona puhumme miehen kanssa toisillemme pääasiassa omilla kielillämme. Kun poika rupesi puhumaan, tuli kaikki ruotsiksi. Ymmärsi kyllä suomea täysin, mutta vasta nyt ollessaan reippaasti yli 3v 6 kk on alkanut tulla suomen kielellä juttua. Sanavarasto on äärettömän hyvä, mutta intonaatio ihan selkeesti erilainen kuin äidinkielenään suomea puhuvilla.
Mielestäni teillä lapsella niin vahva suomenkielinen ympäristö, että ruotsi jää taka-alalle vaikka poika sitä varmaan oikein hyvin osaakin. Laita miehesi reippaasti vain kielikylpyyn ja rupea puhumaan hänellekin ruotsia niin lapsi kuulee kieltä siinä samassa (ja mieskin oppii).
Meillä aikanaan mies ilmoitti heti kättelyssä että aikoo puhua kanssani pääasiassa vain ruotsia. Olin (tuolloin) niin korviani myöten rakastunut, että eipä siitä ongelmaa tullut. En tosin juurikaan ymmärtänyt vahvalla murteella sävytettyä kieltä mutta nyt näyttää oppi tarttuneen, joten ihan hyvä ratkaisu olikin. Tuntuu, että ruotsinkieliset naiset eivät ole yhtä jääräpäisiä kielensä kanssa kuin r-kieliset miehet ; )
Tärkeintä kai teillä hoidossa on että hoitaja puhuu sinun lapsesi kanssa ruotsia. Eskarissahan sitten kaikki touhu on ruotsiksi, joten kyllä näkisin, että lapsesi tulee saamaan ihan hyvän pohjan kouluun.
Meillä ei ole auttanut, etten muka ymmärtänyt mitä poika puhui, kun käytti ruotsia. Jatkoi vain juttujansa välittämättä mitään kommenteistani, koska tiesi, että ymmärrän kuitenkin
Emmalle ihan vain muistutukseksi, että Suomessa sattuu olemaan kaksi virallista kieltä, joten sinun kannaltasi ikävä kyllä, palvelua on saatava molemmilla kotimaisilla kielillä, ihan vaikka suomea nyt sitten osaisikin. Ei mahda mitään!!
On aika kivaa oman kullannuppuni kannalta, että oppii ihan tälleen ohimennen suomen ja ruotsin, niin ei tarvi sitten vanhemmiten kiukutella kanssaihmisille pakkoruotsin opiskeluista yms.
Ja aukee ehkä muutamia ovia enemmän työpaikkamahdollisuuksia jne. kun on kaksi kieltä hallinnassa, niiden muiden koulukielien lisäksi.
Rakastu ruotsinkieliseen!! ; )))
muistuttaisin että ap:n lapsi SAA ruotsinkielistä hoitoa. Ap:n mielestä hänen lapsensa hoitopaikassa pitäisi olla täysin ruotsinkielinen ympäristö, vaikka toinen hoitolapsista on suomenkielinen. Mielestäni tämän toisen hoitolapsen oikeuksia poljetaan aika rankasti, jos hänelle aletaan puhua vierasta kieltä hoidossa.
emma: valtaosa tämänkin ketjun viesteistä oli todella asiallisia vastauksia 2-kielisten lasten vanhemmilta, joten pelkän ap:n takia ei kannata yleistää.
emma:
mutta kun asutaan suomessa niin ei sinulla ole mitään oikeutta vaatia perhepäivähoitajaa puhumaan hoidossa vain ruotsia, hän saa suomessa puhua suomea jos niin haluaa! ja se että vähät välität muista hoitolapsista että heillekin vain ruotsia jotta oma kullannuppusi saa kielikylpyä, viis siitä ettei pieni suomipoika ymmärrä sanaakaan hoitajan puheesta, tulee siinä äkkiä äitiä ikävä lapsella joka joutuu hoitoon missä ei ymmärrä mitään hoitajan puheesta. Anteeksi vain mutta te kaksikieliset olette aina vaatimassa erityiskohtelua itsellenne, joka paikassa pitää osata teitä palvella ruotsiksi vaikka te suomea osaisittekin, ja nyt vielä pitää teidän kullannuput hoitaa ruotsiksi suomenkielisten kustannuksella, miksi ette asu ruotsissa kun se kieli nyt NOIN tärkeä on!
En ole mitään vaatimassa vaan ihmettelen, että koska olen hakenut lastani ruostinkieliselle puolelle hoitoon oletan myös automaattisesti, että hoito on ruotsiksi ei suomeksi. En toki vaadi, että toista lasta " heitettäisi" ulos hoitopaikasta kielensä takia. Niin kuin jo sanoin niin alueellemme toimii kielikylpypäiväkoti jonka hoitajat ovat koulutettuja opettamaan lapsille ruotsia luonnollisella tavalla jos vanhemmat näin haluavat. Olisi hauska tietää mikä on pojan vanhempien motiivi pitää poikaa ruotsinkielisellä hoitajalla?! Onko tarkoitus opettaa lapselle ruotsia vai onko poika vaan " jämähtänyt" siihen kun muualle on jonoa?
Meillä ruotsinkielisillä on perusoikeus saada palvelua omalla äidinkielelellämme koska suomessa on olemassa kaksi virallista kieltä. Näin on myös päivähoidon suhteen.
Kaksikielisyys on rikkaus juuri niin kuin edellä joku kommentoinutkin. Miksi ei pitää kiinni siitä rikkaudesta? Paremmat mahdollisuudet esim työnhaussa ym.
Tuosta miehen laittamisesta kielikylpyyn kotona ei tule meillä toimimaan koska mies on niin itsepäinen ettei puhu vaikka osaakin. Herra on vaan niin itsepäinen ja jääräpää. Tiedän hänen osaavan jokun verran mutta ei halua puhua koska pelkää sanovansa väärin ja minun nauravan tms. Arvostan niitä suomenkielisiä ihmisiä jotka yrittävät puhua ruotsia enkä välitä meneekö harakoilla vai ei.
Kiitän kaikkia tähän mennessä vastanneille! Lisää kommentteja saa laittaa!
Meillä oli ennen lapsen syntymää kotikielenä asuinmaamme kieli. Mies ymmärtää kuitenkin myös suomea, ja puhun tosiaan aina lapselle sitä, välillä myös miehelle. Ja rupean varmaan enemmänkin puhumaan, jos tuntuu siltä että suomi meinaa taas jäädä pahasti " jalkoihin" . Mies vastaa usein omalla äidinkielellään, minusta sekin on ihan luonnollista. Ja mies tosiaan on oppinut tosi paljon lisää suomea ihan vain kuuntelemalla. Ja tästähän on hyötyä esim. suomenkielisten sukulaisten luona käydessä, he kun eivät miehen äidinkieltä puhu.
Voithan ottaa päivähoidon kielen puheeksi myös toisen hoitolapsen vanhempien kanssa - mitä he ovat asiasta mieltä. Jos lapset puhuvat tosiaan kuitenkin keskenään ruotsia, ei ongelma voi olla ainakaan se, ettei hän kieltä ymmärtäisi. Jos paikka on listoilla ruotsinkielisenä, minusta on oikeastaan itsestään selvää, että myös käytetään ruotsin kieltä. Emman viesti oli todella asenteellinen.
Lisätäkseni vielä päivähoidon periaatteisiin: meillä lapsi siis ruotsinkielisessä päiväkodissa ja hoitajat eivät saa puhua lapsille suomea, koska kyseinen tarha on ruotsinkielinen. Suurin osa lapsista kaksikielisiä, mutta tarhassa kieli on ruotsi. Piste.
En tunne päivähoitolakeja jne. mutta jossakin kuulemma niin sanotaan, koska poikamme aloittaessa hoidon oli ongelmana se, että itse olin siihen asti ollut pääasiallinen " päivähoitaja" , ja puhunut pojalle vain suomea. Eli joutui jonkinasteiseen shokiin tuolloin alussa, kun kaikki puhuivat vain ruotsia.
Yksi hoitaja sitten salaa puhui lapsellemme suomea, että asiat sujuisivat pikkaisen paremmin. Ap, kannattaisi varmaan ottaa yhteyttä alueenne päivähoidon päällikköön ja kysyä tuosta kieliasiasta ja kertoa omat murheesi. Ihmetyttää, miksi suomenkielinen lapsi noin ylipäätään on laitettu ruotsinkieliseen hoitopaikkaan, kun ei kerta ruotsia osaa. Kielikylvythän on sitten erikseen.
Pidä kiinni asiastasi. Voi vain kuvitella mikä haloo nousisi, kun suomenkielisessä päivähoidossa jollekin puhuttaisiin ruotsia. Me suomenkieliset emme useinkaan mieti asiaa siten, että olisimme itse se vähemmistö. Tekee ihan hyvää itse kullekin joskus miettiä asioita pikkaisen toisin päin!
Nyt menee jo vähän asian vierestä, mutta menköön... Meillä kaksikielinen poika on siis ruotsinkielisessä päiväkodissa, ja siellä on muutama suomenkielinen lapsi " kielikylvyssä" . Vanhemmat ovat halunneet, että heidän lapsensa oppisi ruotsin, eivätkä ole laittaneet tätä " viralliseen" kielikylpyyn. Helpostihan se sujuu, sen kun vain merkkaa päivähoitopaikkaa haettaessa lomakkeeseen, että haluaa lapsen ruotsinkieliseen hoitopaikkaan.
Kyllähän lapset helposti oppivatkin vieraita kieliä, mutta itse vähän mietin, että pärjäävätkö nämä alun perin ummikot kuitenkin tasaveroisesti kieltä (toisena) äidinkielenään puhuvien kanssa. Saattaa olla täysin sattumaa, mutta näistä lapsista yhdellä on puheen kehitys hieman jäljessä ja toinen on aggressiivinen muita lapsia kohtaan.
Mieheni, joka on meidän perheessä se ruotsinkielinen, kertoi, että hänelläkin oli koulussa joitain näitä " kielikylpylapsia" .
Challans:
Ihmetyttää, miksi suomenkielinen lapsi noin ylipäätään on laitettu ruotsinkieliseen hoitopaikkaan, kun ei kerta ruotsia osaa. Kielikylvythän on sitten erikseen.
Ymmärsin että Mickemamman poika ja toinen hoitolapsi puhuvat ruotsia keskenään. Sehän on hyvä merkki sekä hänen poikansa että hoitolapsen kielitaidosta! Jos toinen hoitolapsi ymmärtää ja puhuu ruotsia, voisi pph vallan mainiosti toimia " kielikylvettäjänä" hänelle. Hoitolapsi ei siis ilmeisesti ole (enää ainakaan) täysin ummikko suomenkielinen.
En sitten tiedä miksi pph on päättänyt puhua eri kieliä pojille. Onko se ollut toisen hoitolapsen vanhempien toivomus, vai onko se hoitajan mielestä helpompaa. Itse ainakin koen kielen jatkuvan vaihtamisen (miehelle/lapsille) joskus aika väsyttävänä. Kuitenkin yhteisen kielen vaihtaminen miehen kanssa lähes vuosikymmenen jälkeen on liian vaikeata (kokeiltu on useasti).
Emman kirjoitusta en lähde edes kommentoimaan, sillä asiattomaan ja tiedoistaan virheelliseen viestiin on mahdotonta vastata asiallisesti.
Ehkä olen ilmaissut itseni hieman huonosti (ajatukset ihan sekaisin tällä hetkellä tästä asiasta) mutta hoitolapset puhuvat keskenään suomea koska toinen poika ei puhu sanaakaan ruotsia ja hoitaja puhuu suomenkieliselle pojalle suomea (olen kuullut) ja meidän pojalle ruotsia.
Tässä tämä " ongelma" juuri onkin, että koska hoitaja puhuu kahta kieltä ja hoitopaikka on ruotsinkielinen niin koen, että emme saa ns rahoillemme vastinetta. Olemmehan laittaneet poikamme alunperin ruostinkieliselle hoitajalle ja olen ollut siinä uskossa, että hoito tapahtuu ruotsiksi.
Täytynee loman jälkeen ottaa asia opuheeksi hoitajan ja toisen pojan vanhempien kanssa vaikka se on helpommin sanottu kuin tehty. Hoitajan kanssa voin sen ottaa puheeksi mutta toisen pojan vanhemmat en juurikaan näe kun hoitoajat poikkeavat sen verran toisistaan. Miten ottaa asia puheeksi loukkamatta hoitajaa taikka toisen pojan vanhempia? Inhottaa ' valittaa' mutta pakkohan se nyt varmaan on kun ei muutakaan voi.
Olimme aikeissa jo noin vuosi sitten siirtää poikaa tarhaan mutta punnitsin etuja ja päädyimme jatkaa pph:lla. Olis varmaan ollut parempi hakea paikkaa silloin tai jopa aiemmin ja jonottaa 1,5vuotta niin olisi varmaan just ehtinyt aloittaa tarhan ennekun eskari alkaa. Jälkiviisaus on se paras viisaus.....
mickemamma:
Ehkä olen ilmaissut itseni hieman huonosti (ajatukset ihan sekaisin tällä hetkellä tästä asiasta) mutta hoitolapset puhuvat keskenään suomea koska toinen poika ei puhu sanaakaan ruotsia ja hoitaja puhuu suomenkieliselle pojalle suomea (olen kuullut) ja meidän pojalle ruotsia.Ookoo, aloituksessasi kirjoitit että pojat puhuvat keskenään ruotsia. ;-)
Voisitko kysyä hoitajalta varovasti mitä toisen hoitolapsen kanssa on suunnitteilla, kun kerran ns. vääränkielisessä hoitopaikassa on. Ajatteliko hoitaja vaihtaa kokonaan ruotsiin jossain vaiheessa, vai onko toinen lapsi kenties siirtymässä toiselle hoitajalle. Tunnustele hoitajan tulevaisuuden suunnitelmia. Ja sano tosiaan että olet huomannut teidän poikanne ruotsin kielen huonontuneen.
Ei kannata heti kättelyssä mainita mitään oikeuksista ja vaatimuksista, ettet herätä närää.
Edelleen uskon että poikanne pärjää ruotsinkielisessä eskarissa, jos itse jatkat ruotsin puhumista hänelle. Och samma på svenska! ;-)
että suomenkielinen poika on nyt 3. Hän ei ole sen ikäinen, että pääsisi edes kielikylpyyn päiväkotiin, mikäli ko. päiväkoti on " oikeaa" kielikylpyä noudattava pk. Vastauksena siis sille, miksi vanhemmat eivät ole häntä sinne " laittaneet" .
Meidän kielipari on suomi-ranska ja suomi on jäänyt jalkoihin.
Meidän lapset ovat nyt 3 ja 7 v. Molemmat ymmärtävät suomea hyvin mutta puhuvat mielummin (ja paremmin) ranskaa, jota kuulevat enemmän, koska se on asunmaamme kieli ja myös yhteinen kotikielemme.
Mitä kieltä puhutte miehen kanssa? Kumpaa kieltä lapsi kuulee enemmän muussa lähiympäristössä?
Lapsille tulee myös hylkimiskausia, mutta ne mennee ohi, kun vaan päättäväisesti jatketaan sen toisen kielen puhumista.
Mutta tuosta hoidosta, minusta voisitte ihan hyvin sanoa hoitajalle että haluaisitte hänen puhuvan vain ruotsia. Se on hänen äidinkielensä ja myös teidän hoidolle valitsema kieli. Toinen lapsi joutuu vaan sen " kestämään" ja oppiihan hän siinä jotain arvokasta jatkoa ajatellen.
Meidän asuinmaassamme kielipolitiikka on tosi kovaa (kolmikielinen maa). Toisen kielen puhuminen hoidossa tai koulussa on suunnilleen kiellettyä! Hoidon tai koulun aloittavien lasten joukossa on paljon ummikkoja, eikä heille anneta muuta kuin shokkihoitoa! Itse annoin hoitopaikkaan pienen sanalista suomeksi, jotta ymmärsivät mitä lapsi sanoi, jos esim halusi mennä vessaan. Se sanasto oli tarkoitettu helpottamaan hoitojien hoitoarkea. Kivempi että tiesivät että nyt lapsi haluaa vessaan kuin että pissat olisi ollut housussa ja lattialla.