Lue keskustelun säännöt.
Apua empiiriseen tutkimukseen! Pikapikaa.. :)
28.11.2008 |
Jelppikää! Ja ei kommentteja tyyliin että "älä kysy täältä"... luotan nyt av:n apuun:)
1) Miten kerron lyhyesti millaiseen tietokäsitykseen työni perustuu? Tietokäsitys=?
2) Eikö luvut saa päättyä lähdeviittaukseen?
3) Miten kuvaan tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin/ yleistettävyyden/ käyttökelpoisuuden?
KIITOS
Kommentit (7)
2. Miksei luku (tekstikappale) saisi päättyä lähdeviittaukseen? Mielestäni kyllä saa.
3. Tutkimuksen arvioinnissa voit käyttää ihan omaa tekstiä, joissakin empiirisissä tutkimuksissa voit laskea jonkin luotettavuutta kuvaavan tunnusluvun. Riippuu siitä, mitä analyysia olet käyttänyt. Mutta ilman tunnuslukujen laskemista voi arvioida:
- tutkimuksen kattavuutta (jos tutkii vain miehiä, asiaa ei voi luotettavasti yleistää naisiin)
- tutkimuksen olosuhteita (jos tutkki teidän käyttöä talvella, niin ei se ole luotettava kuva kesäolosuhteista)
- rajauksia tutkimuksen alussa (esim. tutkittiin jotain, mutta osa hankalina tapauksina jätettiin pois, ei sitten hyvin yleisty näihin)
- mittausvirheestä (jos käytin mitatessa metrimittaa, niin sentin tarkkuudella ei lopputulosta pysty ilmaisemaan, jos jouduit paikkailemaan mittaustuloksia esim. mittauksen epäonnistuessa muiden keskiarvolla, tai mittaus oli ihan muuten epävarma ja -tarkka, niin se vähentää tulosten luotettavuutta.
- ehkä käytit monimutkaiseen ilmiöön yksinkertaistettua mallia, jonka mallin ehdot olettavat ilmiön olevan tietynlainen (esim. normaalijakautunut) niin tämäkin heikentää tuloksia, jos noin on vaan oletettu olevan. Kirjoittele, onko näin tosiaan.
- jos mittasit jotain (esim. stressiä voidaan tutkia kysymällä nukuitko yösi hyvin) epätarkkaa jollain siihen oletettavasti sopivalla kysymyksellä, niin pitää vielä miettiä mittasitko juuri sitä, mitä pitikin ja jos jouduit käyttämään korviketietoa ( kuten tuossa huonosti nukkuminen) , niin kertooko lopputulos oikeasti stressistä jotain. (Itse sanoisin, että vauva herättelee, ei mulla mitään stressiä ole)
- ja onkos sitten tästä tutkimuksesta jotain hyötyä, esim. voidaanko jokin asia jatkossa tehdä toisin tms.
Mikä kiire sulla tän kanssa on? Tuommoisten asioiden analysointi kuin kohdassa 3 ei kyllä yhdessä illassa pysty kirjoittamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ole kuullut mitään yleissääntöä ettei luvut saisi päättyä lähdeviittaukseen, mutta tietysti olisi hyvä jos voisit lukemiesi lähteiden pohjalta päätyä johonkin omaan ajatukseen,. Diskussio-osassa pitäisi olla omaa pohdintaa ja johdannon taustalähteiden esittelyn voit päättää oman tutkimuksesi aiheen esittelyyn ellet laita sitä omaan kappaleeseensa.
Luotettavuuteen tulee kaikki olennaiset virhelähteet joihin tarkastajasi kuitenkin tarttuu. Otos oli liian pieni, tutkimusmenetelmä virhealtis, koneet hajosivat kesken kaiken, koehenkilöt saattoivat valehdella tai muistaa väärin jne.
Yleistettävyyteen sitten se että tutkimustuloksesi pätee siihen mitä olet tutkinut. Jos olet tutkinut suomalaisten keski-ikäisten naisten huopatossuja pakkasessa niin samat tulokset ei päde nuorten kenialaismiesten lenkkareihin helteessä jne.
Käyttökelpoisuuteen koetat keksiä jonkin käytännön sovelluksen johon tuloksistasi voisi ehkä joskus tulevaisuudessa olla hyötyä jos tehdään lisätutkimusta.
empiristinen: tieto on objektiivista=ihmisestä riippumatonta.
kognitiivinen/konstruktivistinen=tieto on subjektiivista=tieto ei ole olemassa ihmisestä riippumatta. Eli jokainen muodostaa tiedon itse. Objektiivista tietoa/totuutta ei ole.
yms. yms.
Empiriisissä tutkimuksissa tietokäsitys on aina empiristinen. Miksiköhän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kysyjä kyllä saa päivän parhaat naurut. kannattaisikohan kuitenkin osallistua niihin seminaareihin jossa näitä kirjoitusohjeita jaetaan, eikä nuokkua av:lla opiskelun sijaan.